Ero sivun ”Erik Heinrichs” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
p →Jatkosota: w |
||
Rivi 66:
Heinrichs siirrettiin takaisin Yleisesikunnan päälliköksi tammikuussa [[1942]] ja nimitettiin [[Mannerheim-risti]]n ritariksi. Perusteluissa todettiin, että hän ”erikoisen suurella taidolla ja herpaantumattomalla tarmolla on johtanut sotatoimia Laatokan Karjalassa ja [[Aunuksen Karjala|Aunuksessa]]”.
Yleisesikunnan päällikön tärkeimpiä tehtäviä oli pitää yhteyttä Saksan [[Wehrmacht]]in edustajaan Päämajassa, kenraali [[Waldemar Erfurth]]iin. Tammikuussa
Tammikuun lopulla
Neuvostoliitto aloitti [[10. kesäkuuta]] suurhyökkäyksen Suomeen. Sosiaalidemokraattien [[Karl-August Fagerholm]] pyysi [[27. heinäkuuta]] Heinrichsiä esittämään niin sanotun ''lojaalin opposition'' laatiman ohjelmaehdotuksen marsalkalle. Fagerholm totesi, että sodan lopettaminen Neuvostoliiton kanssa oli saatava mitä pikimmin aikaan. Valtionpäämiestä piti vaihtaa. Eduskunta valitsi [[4. elokuuta]] Mannerheimin [[Risto Ryti|Rytin]] tilalle, ja sotatoimet lopetettiin 4–5. syyskuuta Suomen rauhanneuvotteluvaltuuskunta lähti Moskovaan, jolloin mukana oli myös Yleisesikunnan päällikkö Heinrichs. [[Moskovan välirauha|Välirauhansopimus]] allekirjoitettiin [[19. syyskuuta]] Moskovassa.
|