Ero sivun ”Sunilan II hallitus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Sunilan II hallitus''' oli [[Suomi|Suomen]] tasavallan 19. [[hallitus]]. Se oli [[Maalaisliitto|Maalaisliiton]], [[Kokoomus|Kokoomuksen]], [[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolueen]] ja [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP:n]] muodostama porvarillinen hallitus, joka toimi 635 hallituspäivää [[21. maaliskuuta]] [[1931]] - [[14. joulukuuta]] [[1932]]. Hallitus perustettiin [[Eduskuntavaalit 1930| vuoden 1930 eduskuntavaalien]] tuloksen pohjalta.
 
Edellinen pääministeri [[P. E. Svinhufvud]] oli valittu [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentiksi]] ja astunut virkaansa maaliskuun alussa. [[Suomen presidentinvaali 1931|Presidentinvaalin]] tulos tulkittiin yleisesti [[Lapuanliike|Lapuanliikkeen]] voitoksi, mutta valituksi tultuaan Svinhufvud osoitti lapualaisille nopeasti heidän paikkansa. Kun Lapuanliikkeen lähetystö kävi presidentin puheilla esittämässä näkemyksiään uudesta hallituksesta, Svinhufvud ilmoitti neuvottelevansa hallituksen kokoonpanosta vain eduskuntaryhmien kanssa.<ref> Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–66'', s. 96. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref>
 
Sunilan hallituksen toimikautta hallitsi yleismaailmallinen pulakausi, joka näkyi Suomessa erityisesti maanviljelijöiden ahdinkona. Hallitus pyrki lievittämään näiden tilannetta lainajärjestelyin; samaan aikaan kiristettiin korkolakeja, koska pankit ja yksityiset luotonantajat olivat käyttäneet velallistensa tilaa häikäilemättä hyväkseen.<ref name="eskelinen"> Eskelinen, s. 101.</ref> Hallitus kaatui joulukuussa 1932 kysymykseen velkaantuneita maanviljelijöitä painaneen lainakoron sääntelystä. Pääministeri jätti asiasta eduskunnalle hallituksen maalaisliittolaisen enemmistön tukeman esityksen, mutta kun presidentti P. E. Svinhufvud asettui hallituksen vähemmistön mukana vastustamaan esitystä, hallitus erosi.<ref> Seppo Zetterberg (toim.): ''Suomen historian Pikkujättiläinen'', s. 650. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1987.</ref> Ennen eroaan hallitus oli ehtinyt nousta Suomen siihenastisista hallituksista pitkäikäisimmäksi.<ref> Eskelinen, s. 102.</ref>