Ero sivun ”Vehmainen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Carl Gustaf Emil Mannerheim| |
||
Rivi 1:
'''Vehmainen''' on [[Tampere|Tampereen]] kaupunginosa, joka sijaitsee Itä-Tampereella [[Kangasala|Kangasalan]] rajalla. Vehmainen on itäosastaan tyypillinen 1930-luvulla syntynyt esikaupunkialue ja länsiosastaan sotien jälkeen rakennettua pientalorakentamista edustava alue. Aivan Vehmaisten länsipäässä vanhan aseman tienoilta alkaa [[Hankkio]]n teollisuusalue, jonka itäisimmät osat siis kuuluvat vielä Vehmaisiin. Laajemmin miellettynä Vehmaisista puhuttaessa tarkoitetaan myös [[Holvasti]]n ja [[Leinola]]n eteläisiä osia, mm. Leinolassa sijaitsevan marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]]in patsaan väitetään monesti varsinkin vanhahkoissa lähteissä sijaitsevan Vehmaisissa.
[[Messukylä]]n pitäjään kuulunut Vehmaisten kylä mainittiin vuoden 1540 maakirjassa. Kylässä oli seitsemän taloa, joista kolme oli [[Hatanpään kartano]]n [[lampuoti]]tiloina vuodesta 1782 lähtien. <ref> Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 178. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.</ref> Vehmaisten kautta kulkeva [[Tampere–Haapamäki-rata]] (vanha Pohjanmaan rata) otettiin käyttöön vuonna 1883 ja samana vuonna radalla avattiin Vehmaisten pysäkki. Asemarakennuksen piirustukset laati todennäköisesti arkkitehti [[Knut Nylander]] ja rakennusta laajennettiin [[Bruno Granholm]]in suunnitelmien mukaan vuonna 1908. Runsaan kilometrin päässä Vehmaisten asemalta itään avattiin vuonna 1930 Vatialan rautatieasema, jolta erkani sivuraide kaakkoon VR:n sorakuopalle Kangasalan puolelle. <ref> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 174. Helsinki: Karttakeskus, 2010.</ref> Vehmaisten omakotialueen historia alkaa vuodesta 1928, jolloin Messukylän kunta osti Kröötin ja Holvastin tilat asutustarkoituksiin. Tiloista muodostettiin yhteensä 258 tonttia. 1930-luvun alun pula-aikana omakotirakentajat joutuivat kuitenkin vaikeuksiin ja esimerkiksi vuonna 1934 pakkohuutokaupattiin 58 taloa. Vuonna 1940 kaavoitettiin lisää tontteja rautatien pohjoispuolelta. Vehmaisten ensimmäinen [[asemakaava]] vahvistettiin 1950-luvulla. <ref> Louhivaara 1999, s. 178.</ref>
| |||