Ero sivun ”Korko” versioiden välillä

28 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
p
-toimesta
p (-toimesta)
Käytännössä rahan lainaaminen (omalle, vakavaraiselle) valtiolle ostamalla valtion [[obligaatio]]ita edustaa ''riskitöntä korkoa'', ja asettaa siten alarajan korolle, jota vastaan muut kuin pankit voivat saada rahaa lainaksi. Voisi ajatella, että valtion hajotessa menetetty sijoitus on murheista pienin. Koska rahat ovat turvassa obligaatioissa, niistä saa vain muutaman prosentin koron.
 
Länsimaiden voimakas velkaantuminen ja jatkuvat julkisen talouden vajeet ovat kuitenkin johtaneet siihen, että käsitystä valtion lainojen riskittömyydestä pitäisi tarkistaa. Riskittömyys perustuu oletukselle, että valtioilla on aina veronkanto-oikeus, jonka avulla ne voivat maksaa velkansa takaisin. Valtioita johdetaan kuitenkin johtavat länsimaissa demokraattisesti valittujenvalitut poliitikkojen toimestapoliitikot, ja yleensä verojen korotukset valtion menojen kattamiseksi ovat epäsuosittuja. Menoja katetaan mielellään lisävelalla. On kuitenkin selvää, että edes valtioilla ei ole loputonta velan sietokykyävelansietokykyä.
 
Jos sijoittaja haluaa korkeamman koron, hän joutuu sijoittamaan riskialttiimpaan kohteeseen. Sijoittaja ei suostu tällöin yhtä pieneen korkoon kuin obligaatioissa, sillä muuten hän välttäisi riskin ja sijoittaisi turvallisemmin.
 
== Koron laskeminen ==
 
Eri yhteyksissä on käytössä kaksi tapaa korkojen laskemiseksi, ''yksinkertainen korko'' ja ''koronkorko''. Lyhyellä aikavälillä nämä eivät juuri eroa toisistaan, mutta tarpeeksi pitkällä aikavälillä ero kasvaa erittäin suureksi. Käytännön velkasuhteisiin sovelletaan Suomessa yksinkertaisen koron laskentaa. Korko maksetaan yleensä vähintään vuosittain. Kun vuotuista korkoa ei suoriteta käytetään Korkoa korolle -laskelmia esim. pitkäaikaisia investointeja arvioitaessa.
 
=== Yksinkertainen korko ===
 
Yksinkertaista korkoa käytettäessä korkoa kertyy vain jäljellä olevalle lainapääomalle. Tällöin kertyvä korko on suoraan verrannollinen laina-ajan pituuteen.
 
 
=== Korkoa korolle ===
 
Korkoa korolle -laskelmissa ensimmäisen vuoden jälkeen lasketaan korkoa, paitsi alkuperäiselle pääomalle, myös sen edellisinä vuosina kertyneille koroille. Tällöin korko on joka vuosi hieman edellistä suurempi, ja aikaa myöten se kasvaa eksponentiaalisesti hyvinkin suureksi. Sijoitettaessa pääoma ''k'' vuosikorolla ''p'' (prosenttia), sijoitus korkoineen ensimmäisen vuoden lopussa eli toisen vuoden alussa on
 
==== Taulukko ====
 
Taulukko osoittaa, kuinka suureksi 100 euron pääoma kasvaa 1 – 20 vuoden kuluessa eri vuosikorkoprosenteilla, kun vuosittain kertyneet korot pääomitetaan kasvamaan korkoa korolle.
 
 
== Nykyarvo ==
 
Minkä arvoinen vuoden päästä varmasti saatava 100 € on tänään? Nykyarvo on rahoitusteorian kannalta oikea tapa arvioida investointeja. Ks. [[diskonttaus]].
 
=== Kulujen merkitys ja [[todellinen vuosikorko]] ===
 
Monissa käyttöluotoissa ilmoitetun korkoprosentin lisäksi kuluja kertyy mm. lainanjärjestelypalkkioista tai tilinhoitopalkkioista. Näiden kulujen ansiosta lainan todellinen vuosikorko saattaa nousta huomattavan suureksi. Todellisen vuosikoron ongelmana on se, että se ei ota huomioon rahan aika-arvoa.
 
== Lyhennystavat ==
 
Lyhennystavoista kannattaa lukea lisää pankkien omilta www-sivuilta. Kaikki pankit eivät välttämättä tarjoa kaikkia lyhennystapoja.
 
=== Annuiteetti ===
 
Annuiteettiluotossa maksuerä pysyy samana koron pysyessä samana. Koron noustessa maksuerä kasvaa. Laina-aika on vakio.
 
=== Tasaerä ===
 
Tasaeräluotossa maksuerä pysyy vakiona koko lainan aikana. Laina-aika pitenee korkojen noustessa ja lyhenee korkojen laskiessa.
 
=== Tasalyhennys ===
 
Tasalyhennysluotossa lyhennyksen määrä on kussakin maksuerässä sama. Tämän lyhennyksen lisäksi maksetaan maksuerien välillä kertynyt korko. Tasaerälyhennysluotoissa asiakkaan maksurasite luoton alussa on suurempi kuin lopussa. Lainan lyhennysten myötä korkojen määrä maksuerässä vähenee.
 
=== Maksu yhdessä erässä - "bullet" ===
 
Kertalyhenteisissä eli bullet-luotoissa laina maksetaan takaisin yhdessä erässä laina-ajan lopussa. 1980-luvun lopun suuressa luottojen myyntikilpailussa tämä luottomuoto saavutti suuren suosion. 90-luvun laman aikana pitkiin bullet-luottoihin liittyvät riskit valkenivat sekä pankeille että luottoja ottaneille asiakkaille.
 
 
== Katso myös ==
 
* [[Euribor]]
* [[LIBOR]]
3 759

muokkausta