Ero sivun ”Ranskan kunnat” versioiden välillä

Kuntien asema on taattu [[Ranskan perustuslaki (1958)|perustuslaissa]] ja se on tärkeä taso Ranskan aluehallinnossa. KuntienValtio nimeton ovatmäärännyt määrättykuntien valtion toimestanimet, ja niiden nimiäniitä voidaan muuttaa valtioneuvoston (''Conseil d'État'') asetuksella. Kuntien suurista väestö- ja pinta-alaeroista huolimatta niillä on samanlainen hallintorakenne ja samat toimivaltuudet (poislukien Pariisi, [[Marseille]] ja [[Lyon]], joita säätelee eri laki). Alsace-Mosellen kunnilla on omia erityisiä juridisia erikoisuuksia johtuen ajalta [[1871]]-[[1919]], jolloin alue oli [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] alainen. Pariisia ja sitä ympäröivien departementtien (ns. ''petite couronne'' eli [[Hauts-de-Seine]]n, [[Seine-Saint-Denis]]'n ja [[Val-de-Marne]]n departementit) kunnilla on myös omia erityissääntöjään, koskien etupäässä alueen poliisin hallintoa.

Kuntaa hallinnoi kunnanvaltuusto (''conseil municipal''), jonka jäsenet valitaan suoralla kansanvaalilla kuuden vuoden vaalikaudeksi. Kunnanvaltuusto valitsee keskuudestaan [[Määri (virka)|määrin]], jonka tehtäviin kuuluu kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano. Määriä avustaaavustavat useat viransijaiset, jotka voivat saada tiettyjä valtuutuksia.

Kunnanvaltuutettujen lukumäärä riippuu kunnan väkiluvusta, minimi kunnanvaltuutettujen lukumäärä on 9. Kunnanvaltuustojen kokoukset ovat julkisiäjulkisia, mutta vain kunnanvaltuutetut voivat esiintyä siellä.

Kunta on alueellinen yhteisö, oikeussubjekti, jolla on oma budjetti, joka koostuu valtion tulonsiirroista ja paikallisista veroista. Kunnan toimialaan kuuluukuuluvat paikallishallinnon kysymykset, kuten vesihuolto ja rakennusluvat. Valtion edustajana kunnassa määri on vastuussa siviilisäätyyn liittyvistä toimenpiteistä (syntymä, avioliitto, avioero, kuolema) ja määrillä on myös poliisin valtuudet.

Ranskassa on noin 500 000 kunnanvaltuutettua, määrit mukaanlukienmukaan lukien.