Ero sivun ”Julius Krohn” versioiden välillä

'''Julius Leopold Fredrik Krohn''' ([[19. huhtikuuta]] [[1835]] [[Viipuri]] – [[28. elokuuta]] [[1888]] Viipuri) oli [[Suomi|suomalainen]] [[kansanrunous|kansanrunouden]] tutkija, [[suomen kieli|suomen kielen]] ja [[Suomen kirjallisuus|kirjallisuuden]] professori, runoilija, suomentaja ja lehtimies. Krohn toimi [[Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori|suomen kielen lehtorina Helsingin yliopistossa]] vuodesta [[1875]] ja ylimääräisenä professorina vuodesta [[1885]]. Hän oli 1800-luvun merkittävimpiä suomalaisen kansanrunouden tutkijoita. Hän myös kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen [[pro gradu]] -työn.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id = 496|nimi = Krohn, Julius (1835–1888)|tekijä = Raija Majamaa|vapaa=|ajankohta = 5.1.1998 (päivitetty 12.2.2008)|viitattu = 24.7.2013}}</ref>

 

Krohn kehitti myös suomen kirjakieltä ja loi uutta sanastoa. Tunnetuimpia Krohnin uudissanoista on [[elohopea]], siihen asti oli puhuttu elävästä hopeasta. Hän myös suoritti ''[[Seitsemän veljestä|Seitsemän veljeksen]]'' käsikirjoituksen korjausluvun eli kielentarkastuksen. 1880-luvulla Krohn oli jäsenenä [[virsikirja]]komiteassa, jonka työn tuloksena valmistuivat vuonna 1886 käyttöön otetut suomen- ja ruotsinkieliset virsikirjat; hän myös kirjoitti usean virren tekstin. Krohn kuoli vuonna 1888, kun hän hukkui purjehdusmatkallaan Viipurinlahdella.

 

 

== Teokset ==

 

{{Wikiaineisto}}

* [http://www.saunalahti.fi/wpoet/tiinakrohn/krohn.html Krohn-suvun vaellustarina]

* [http://www.helsinki.fi/yliopistonhistoria/oivallukset/6_oivallus.htm Maantieteellis-historiallinen metodi]

* {{Gutenberg | gnimi=Julius_Krohn | nimi=Julius Krohn}}

*