Versio 5. joulukuuta 2014 kello 21.46 muokkaa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta p deadlinkit ← Vanhempi muutos		Versio 5. joulukuuta 2014 kello 22.23 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta wl, korjattava-malline pois Uudempi muutos →
Rivi 1: ~~{{Korjattava\|ei muistuta tietosanakirja-artikkelia}}~~ '''Maakeski''' on [[Padasjoki\|Padasjoen]] kaakkoiskulmassa oleva kylä.<ref>http://www.geody.com/geospot.php?world=terra&ufi=-1376111&alc=mks</ref> Maakeskessä asuvat ovat maakeskeläisiä. [[Toivo Jalli]]n kirja ''Kylä maan keskellä'' (Padasjoki, 2001) käsittelee Maakeskeä. Maakeskessä oli kansakoulu, sittemmin peruskoulun ala-aste, noin sadan vuoden ajan. Nyttemmin pitäjän koulut ovat kirkonkylässä. Viime vuosisadalla Maakeskessä oli sekä [[SOK]]:laisen Padasjoen Osuuskaupan että [[Osuustukkukauppa\|OTK]]:laisen Länsi-Päijänteen Osuusliikkeen myymälä samoin kuin yksityiset Heinosen ja Pakkasen sekatavarakaupat ja Kahvila Tähkä. Heinosen kauppa, sittemmin Monosen kauppa (K-Extra Marja Mononen), lopetti niistä viimeisenä toimintansa kesällä 2011. Maakesken nuorisoseuran toimeliampina vuosina kylä tunnettiin vuotuisista Linnamäen hiihtokilpailuista. Rivi 16 ⟶ 15: Aluksi Maakesken kylän nimi on kirjoitettu Suomen asutuksen yleisluetteloon monella tavalla: Makeskus, Maakeske, Makesku, Makesko ja jopa Makeschu. Vuonna 1561 alun vokaali on pitkä ja sanan loppuun ilmestyy i: Maakeskij. Vuonna 1593 on asiakirjoissa Makeskis ja 1597 Makeski. Vuonna 1607 ilmeisesti hyvin ruotsinkielinen kirjuri on ajatellut kylän nimen olevan Makoskog. Noin 1630-luvulta lähtien Maakesken kylän ruotsinkieliseksi nimeksi näyttää vakiintuvan Makeskis, joka voitiin kirjoittaa myös Makäskis: suomeksi sanottuna Maakeski. Myös Padasjoen seurakunnan kirjoissa Maakeski on aluksi joko Makeskis tai Makäskis ja 1800-luvulta lähtien Maakeskis. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Maakesken kylän nimi on harvinainen, vaikkei ihan ainutlaatuinen. ~~Sysmässä~~[[Sysmä]]ssä Maakeski on ollut torpan nimenä. [[Hämeenkoski\|Hämeenkoskella]] on Maakeskenkulmaksi kutsuttu kylänseutu. Maakeskinen on järvi [[Petäjävesi\|Petäjävedellä]]. Jallin mukaan nimet voisivat kuitenkin olla padasjokelaista vientitavaraa. Maakesken kanssa samanlaisia keski-päätteisiä paikannimiä ovat taas esimerkiksi ~~Hauhon~~[[Hauho]]n Metsäkeski, ~~Vammalan~~[[Vammala]]n Kivikeski ja [[Orivesi\|Oriveden]] Kuuskeski. Suomalaisessa paikannimikirjassa sarjaan liitetään myös Koskikeskinen [[Jämsänkoski\|Jämsänkoskelta]]. ==Miltä Maakeski näytti Kuninkaan kartastossa?== Ruotsin historiassa vuosi 1772 oli ratkaisujen vuosi. Kuningas [[Kustaa III]] kaappasi itselleen vallan. Suomen ylipäällikkö [[Augustin Ehrensvärd]] kuoli vähän sen jälkeen ja Bernt Otto Stackelberg nimitettiin hänen seuraajakseen. Stackelberg teki tärkeän havainnon: ”Mikäli minä tiedän, ei tähän asti liene mitään sotilaallista karttaa Suomesta laadittu.” Kun uhka Venäjän-sodasta näytti kuitenkin hälvenneen, toimiin ei heti ryhdytty. Asia tuli uudestaan ajankohtaiseksi, kun Kustaa III kävi Suomessa ja mm. Asikkalan [[Anianpelto\|Anianpellossa]]. Kartan tekeminen aloitettiin 1770-luvun lopulla. Vuonna 1805 Ruotsin kuningas [[Kustaa IV ~~Adolf~~Aadolf]] luovutti Ruotsin sota-arkistoon kokonaisuudessaan Kuninkaallisen karttakokoelman aineksen. Timo Alanen ja Saulo Kepsu ovat laatineet näiden karttojen pohjalta teoksen Kuninkaan kartasto Suomesta 1776 – 1805 (SKS:n toimituksia 505, Tampere 1989). Kirjan sivulla 267 on esitetty Auttoinen ja sivulla 268 Maakeski, Nyystölä, Jokioinen, Pappila ja Syrjäntaka, sivulla 269 Hinttola ja eräitä muita Päijänteen saaria. Sivulla 252 näkyy Munkull Lax (joka lienee antanut nimen nykyiselle Mukulille), ja karttaan merkistystä joesta päätellen se on nykyinen Maakesken Isonjoenlahti. Maakesken ja Joenniemen välinen alue on kartassa valkoisena läiskänä. Rivi 44 ⟶ 43: ==Kulttuuriympäristö== Vanhan maantien ja kylän halki kulkevan Kylänjoen varteen keskittynyttä historiallista taajamaa ympäröi laajahko, metsiin rajautuva avoin peltomaisema.<ref>http://www.paijat-hame.fi/fi/tehtavat/aluesuunnittelu/mary/alueet/maakesken_kulttuurimaisema</ref><ref>http://www.nba.fi/rky1993/kohde1216.htm</ref> Sen laidalla sijaitseva seuratalo Rientola<ref>http://seurantalot.fi/talot/rientola14</ref> on Maakesken nuorisoseuran perustamisajalta 1920-luvun alusta. Kyläkeskuksen ulkopuolella, [[Valtatie 24\|Lahti-Jämsä -maantien]] varrella sijaitsee Maakesken 1905 perustetun työväenyhdistyksen talo. ==Maakesken sankarivainajat 1939-45==

Ero sivun ”Maakeski” versioiden välillä