Ero sivun ”Svante Arrhenius” versioiden välillä

2 864 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(AM:sta viitteeksi)
| alaviitteet =
}}
'''Svante August Arrhenius''' ([[19. helmikuuta]] [[1859]] [[Uppsala]], [[Ruotsi]] – [[2. elokuuta]] [[1927]] [[Tukholma]], Ruotsi) oli ruotsalainen [[fyysikko]] ja [[kemisti]], Tukholman korkeakoulun (Stockholms högskola, nyk. [[Tukholman yliopisto]]) [[fysiikka|fysiikan]] professori 1895–1905 ja ensimmäinen ruotsalainen [[Nobel-palkinto|Nobel-palkinnon]] saanut ([[Nobelin kemianpalkinto]] 1903). Palkinnon perusteena oli Arrheniuksen dissosiaatiota koskevat teoriat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/chemistry/laureates/1903/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Chemistry 1903 | Julkaisu = Nobelprize.org. | Julkaisija = Nobel Media AB | Viitattu = 5.12.2014 }}</ref> Eniten hän on vaikuttanut juuri [[kemia]]n alalla. Arrheniusta pidetään yhdessä [[Wilhelm Ostwald]]in ja [[Jacobus Henricus van't Hoff]]in kanssa [[fysikaalinen kemia|fysikaalisen kemian]] luojana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = John W. Servos | Nimeke = Physical Chemistry from Ostwald to Pauling: The Making of a Science in America | Vuosi = 1996 | Sivu = 20 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Princeton University Press | Tunniste = ISBN 9780691026145 | www = http://books.google.fi/books?id=1UZjU2WfLAoC&pg=PA20 | Viitattu = 5.12.2014 }}</ref>
 
[[Uppsalan yliopisto]]ssa 1884 valmistuneessa väitöskirjassaan Arrhenius esitti muun muassa [[elektrolyyttinen disassosiaatioteoria|elektrolyyttisen disassosiaatioteorian]] perusajatukset. Tämä teoria korvasi [[Michael Faraday|Faradayn]] virheellisen kuvauksen kahden materiafaasin välisestä reaktiosta. Aluksi väitöskirja arvioitiin ala-arvoiseksi, eikä sen laatua pidetty riittävän hyvänä [[dosentti|dosentuurin]] myöntämiseksi. Sittemmin Arrheniuksen terävä-älyisyys ja omaleimaisuus huomattiin Wilhelm Ostwaldin ansiosta, ja hänet nimitettiin Uppsalaan fysikaalisen kemian dosentiksi. Myöhemmin hän jatkoi työskentelyään, ja hänet nimitettiin Tukholman korkeakoulun [[professori]]ksi.<ref name="NB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/chemistry/laureates/1903/arrhenius-bio.html | Nimeke = Svante Arrhenius - Biographical | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Nobelprize.org. | Julkaisija = Nobel Media AB | Viitattu = 5.12.2014 }}</ref>
 
Arrhenius oli eräs niistä aikalaisistaan, jotka esittivät [[panspermia]]-hypoteesia selitykseksi sille, miten elämä Maassa oli syntynyt. Siinä selitettiin elämän 'alkusiementen' tulleen avaruudesta. Viime vuosina ajatus on jälleen saanut melkoista suosiota avaruustutkimuksessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.simsoup.info/Origin_Issues_Earth_Or_Space.html | Nimeke = Origin on Earth or Arrival from Space | Tekijä = | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Chris Gordon-Smith | Viitattu = 5.12.2014 }}</ref>
 
Vuonna [[1896]] Arrhenius tutki ensimmäisenä kvantitatiivisesti [[kasvihuoneilmiö]]tä, erityisesti [[hiilidioksidi]]n ja [[vesihöyry]]n [[lämpösäteily]]ominaisuuksia, mutta jo [[Joseph Fourier]] oli havainnut ilmiön 1827.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://lavelle.chem.ucla.edu/wp-content/supporting-files/Chem14B/Arrhenius_and_Global_Warming.pdf | Nimeke = Arrhenius and Global Warming | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lavelle | Viitattu = 5.12.2014 }}</ref> Arrhenius selitti kasvihuoneilmiön avulla teoriaansa, jonka mukaan [[jääkausi]]en ja lämpimien kausien vaihtelu riippuu [[ilmakehä]]n hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/environment/blog/2009/feb/19/climate-change-arrhenius | Nimeke = Climate controversies (of the nineteenth century) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = The Guardian | Viitattu = 5.12.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sciencemuseum.org.uk/onlinestuff/people/svante%20august%20arrhenius.aspx | Nimeke = Svante August Arrhenius (1859-1927) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Science Museum | Viitattu = 5.12.2014 }}</ref>
 
Arrhenius oli myös tieteen popularisoija ja kirjoitti useita suomennettujakin teoksia.
 
== Tieteellisiä artikkeleita ==
==Teoksia==
* Arrhenius, 1884, ''Recherches sur la conductivité galvanique des électrolytes'', doctoral dissertation, Stockholm, Royal publishing house, P.A. Norstedt & söner, 89 pages.
* Arrhenius, 1896a, ''Ueber den Einfluss des Atmosphärischen Kohlensäurengehalts auf die Temperatur der Erdoberfläche'', in the Proceedings of the Royal Swedish Academy of Science, Stockholm 1896, Volume 22, I N. 1, pages 1&ndash;101.
* Arrhenius, 1896b, ''On the Influence of Carbonic Acid in the Air upon the Temperature of the Ground'', London, Edinburgh, and Dublin Philosophical Magazine and Journal of Science (fifth series), April 1896. vol 41, pages 237&ndash;275.
* Arrhenius, 1901a, ''Ueber die Wärmeabsorption durch Kohlensäure'', Annalen der Physik, Vol 4, 1901, pages 690&ndash;705.
* Arrhenius, 1901b, ''Über Die Wärmeabsorption Durch Kohlensäure Und Ihren Einfluss Auf Die Temperatur Der Erdoberfläche''. Abstract of the proceedings of the Royal Academy of Science, 58, 25&ndash;58.
* Arrhenius, 1903, ''Lehrbuch der Kosmischen Physik'', Vol I and II, S. Hirschel publishing house, Leipzig, 1026 pages.
* Arrhenius, 1906, ''Die vermutliche Ursache der Klimaschwankungen'', Meddelanden från K. Vetenskapsakademiens Nobelinstitut, Vol 1 No 2, pages 1&ndash;10
* Arrhenius, 1908, ''Das Werden der Welten'', Academic Publishing House, Leipzig, 208 pages.
 
==Yleistajuisia teoksia==
* ''Världarnas utveckling'' (1906) (Suom. ''Maailmojen kehitys'', Otava 1907),
* ''Människan inför världsgåtan'' (1907) (Suom. ''Maailman arvoitusta ratkaisemassa : Eri aikojen ja eri kansojen käsitykset maailman kehittymisestä'', Otava 1908),
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.nobel.se/chemistry/laureates/1903/index.html Nobel-e-museo, kemian Nobel-palkinto 1903]
*[http://runeberg.org/authors/arrhensa.html Arrhenius Runeberg-projektissa, kolme teosta ruotsiksi]
{{Nobelin kemianpalkinto}}