Ero sivun ”Ratsupalvelus” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
selventelyä, sekavuuksien poistoa
Rivi 1:
'''Ratsupalvelus''' ({{k-sv|rusttjänst}}) oli alun perin joidenkin tilojen tai niiden omistajien tehtäväkseen ottama ratsumiehen (ratsusotilaan) varustaminen kruunun palvelukseen, mikä tietyin edellytyksin oikeutti verovapauteen. <ref>[http://www.genealogia.fi/genos/62/62_123.htm]</ref><ref>[http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/vankirkyla/teksti600.htm]</ref> Tällä yleensä tarkoitetaan ennen [[Ruotujakolaitos|ruotujakolaitosta]] tapahtunutta ratsupalveluaratsupalvelusta, jonka varhaisin tunnettu vahvistaminen tapahtui vuosina 1279–1280 [[Alsnön sääntö|Alsnön säännössä]]. Täten esimerkiksi 1300-luvun puolivälissä ratsupalvelukseen ilmoittautunut talonpoika sai verovapauden tilaansa. Tällaista etua nauttineita on myöhemmin nimitetty [[rälssi]]miehiksi. Näin kruunu sai kipeästi tarvitsemiaan ratsusotilaita. [[Sääty|Säätyläisten]]

Rälssimiehistä kehittyi 1500-luvulla perinnöllinen aatelissääty. Aatelissäädyn sisäisiä eroja korosti vuoden 1626 ritarihuonejärjestys, jonka mukaan sääty jakaantui kolmeen luokkaan.<ref>[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19451/kuluttam.pdf?sequence=1]</ref> Kun aatelinen ratsupalvelu katosiväistyi, tulivat hiljalleen tilalle hiljalleen [[ratsutila]]t eli rusthollit ({{k-sv|rusthåll}}), jotka varustivat ratsumiehen armeijaan. Rusthollari oli usein säätyläinen tai varakkaampisuhteellisen varakas [[talonpoika]], jokajotka sittemmin muodostimuodostivat johtavan kerrostuman talonpoikaisessa säädyssä.<ref>[http://www.ecommedia.se/Eneberg/Dokument/ORDLISTA.pdf]</ref>
 
==Lähteet==