Ero sivun ”Jean-Baptiste Lamarck” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
malline, yksi lähde jota lienee tässä käytetty |
|||
Rivi 1:
{{Tieteilijä
| tieteilijän nimi = Jean-Baptiste Lamarck
| tieteilijän alkuperäinen nimi =
| kuva = Jean-baptiste lamarck2.jpg
| kuvan leveys =
| kuvateksti =
| syntymäaika = [[1. elokuuta]] [[1744]]
| syntymäpaikka = [[Bazentin-le-Petit]], [[Somme]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|1|8|1744|28|12|1829}}
| kuolinpaikka = Pariisi
| asuinpaikat =
| kansalaisuus =
| sukujuuret =
| tutkimusalue = biologia
| instituutti = [[Ranskan tiedeakatemia]]<br />Muséum national d'histoire naturelle<br />[[Jardin des Plantes]]
| alma mater =
| ohjaaja =
| oppilaat =
| tunnetut työt =
| palkinnot =
| uskonto =
| allekirjoitus =
| alaviitteet =
}}
'''Jean-Baptiste Pierre Antoine de Monet, Chevalier de Lamarck''' ([[1. elokuuta]] [[1744]] [[Bazentin-le-Petit]], [[Somme]] – [[28. joulukuuta]] [[1829]] [[Pariisi]]) oli merkittävä [[1800-luku|1800-luvun]] luonnontieteilijä. Yhtenä ensimmäisistä hän käytti termiä ''[[biologia]]'' sen nykyaikaisessa merkityksessä. Hänen mukaansa on nimetty [[lamarckismi]].
Nykyään Lamarck useimmiten muistetaan jo hylätystä [[perinnöllisyys]]teoriastaan hankittujen ominaisuuksien periytymisestä, jota nykyään kutsutaan lamarckismiksi. Kuitenkin muun muassa [[Charles Darwin]] piti häntä ensimmäisenä [[evoluutioteoria|evoluutioteorian]] ajatusten esittäjänä. Esimerkiksi vuonna [[1861]] Darwin kirjoitti<ref name="UCMP">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ucmp.berkeley.edu/history/lamarck.html | Nimeke = Jean-Baptiste Lamarck (1744-1829) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Regents of the University of California | Viitattu = 4.12.2014 }}</ref>:
{{Sitaatti|Lamarck oli ensimmäinen jonka päätelmät aiheesta saivat osakseen laajempaa huomiota. Tämä perustellusti maineikas luonnontieteilijä julkaisi ensimmäiset ajatuksensa 1801... hän teki ensimmäiset arvovaltaiset huomiot sen todennäköisyydestä, että kaikki muutokset niin orgaanisessa kuin epäorgaanisessakin maailmassa johtuvat mekaanisista säännöistä eivätkä yliluonnollisen väliintulosta.}}
Lamarckin oma teoria [[evoluutio|evoluutiosta]] perustui ajatukseen, että yksilöt sopeutuvat ympäristöönsä elämänsä aikana ja siirtävät hankitut ominaisuudet jälkeläisiinsä. Jälkeläiset lisäävät vanhemmilta perittyjen sopeutumien päälle itse oppimansa ominaisuudet ja saavuttavat näin evolutionääristä etua. Ympäristöön sopeutumisen mekanismiksi Lamarck esitti, että yksilöt pystyvät parantamaan tiettyä ominaisuuttaan harjoittamalla niitä. Samalla ominaisuudet, joita eliö ei harjoita, häviäisivät. Vaikkakaan tämä käsitys evoluutiosta ei kokonaan olekaan lähtöisin Lamarckilta, häneen on henkilöitynyt esi-Darwinistinen idea biologisesta evoluutiosta.
Köyhän aatelissäädyn jäsenenä Lamarck palveli armeijassa ennen kuin hän kiinnostui [[luonnonhistoria|luonnontieteistä]] ja kirjoitti moniosaisen kirjasarjan [[Ranska|Ranskan]] kasvillisuudesta. Kirjasarja herätti [[Georges Leclerc de Buffon|Buffonin kreivin]] mielenkiinnon, ja tämä järjesti Lamarckille viran Pariisin kuninkaallisen kasvitieteellisen puutarhan johtajana;<ref name="UCMP"/> Ranskan vallankumouksen aikaan Lamarck muutti puutarhan nimen nykyiseksi [[Jardin des Plantes]]iksi.
Lamarckin työskenneltyä vuosia kasvien parissa hänet nimitettiin [[selkärangattomat|selkärangattomien]] osaston hoitajaksi ja professoriksi vasta perustettuun [[Muséum National d'Histoire Naturelle]]en. Ennen vuotta 1800 hän oli [[olemusajattelu|essentialisti]], joka uskoi, että [[Laji (biologia)|lajit]] ovat muuttumattomia. Työskenteltyään Pariisin alueen [[nilviäinen|nilviäisfossiilien]] parissa hän vakuuttui, että lajeissa tapahtuu aikojen kuluessa transmutaatioita eli muutoksia. Selityksen tälle ilmiölle hän hahmotteli 1809 ilmestyneessä teoksessaan ''[[Philosophie Zoologique]]''.<ref name="UCMP"/>
Lamarck kehitti kaksi lakia:
Rivi 28 ⟶ 51:
* [[Gregor Mendel]]
==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=685&vl= Tiede-lehti – Kärsitkö sadan vuoden takaisista oloista?]
| |||