Ero sivun ”Nuorena nukkunut (vuoden 1937 elokuva)” versioiden välillä

p
typo
p (fix w)
p (typo)
| tietok-lyh =
}}
'''''Nuorena nukkunut''''' on [[Teuvo Tulio]]n ohjaama elokuva vuodelta [[1937]]. [[Yrjö Kivimies|Yrjö Kivimiehen]] käsikirjoitus perustuu [[Frans Emil Sillanpää]]n romaaniin ''[[Nuorena nukkunut]]'' (1931). Elokuvan esityskopiot tuhoutuivat [[Adams Filmin tulipalo]]ssa vuonna 1959.
 
==Taustaa==
''Nuorena nukkunut'' on Sillanpään romaaneista ensimmmäinenensimmäinen, josta on tehty elokuva. Myöhemmin elokuvaksi muokattiin kaikki muutkin romaanit. Tulio teki elokuvasta myös ruotsinkielisen version, joka myytiin Ruotsiin.<ref name="tausta">{{Elonet|118048}} Taustaa, viitattu 15.8.2014</ref> Elokuvan musiikin kokosi [[Kauko Ero]] kansanlaulujen sävelmistä.<ref name="musiikki">{{Elonet|118048}} Musiikki, viitattu 15.8.2014</ref>
 
Kivimies jätti käsikirjoituksesta pois [[Kansalaissota|sodan]] ja Siljan isän, joista varsinkin sota on alkuteoksessa ja Juha Nevalaisen käsikirjoittamassa Witikan ohjauksessa keskeinen.<ref name="tausta" />
 
Regina Linnanheimon sisar Rakel Leino (Linnanheimo) näyttelee sivuosaa professorin tyttärenä ja toimi myös maskeeraajana. Armaksen ja professorin osien esittäjät ovat salanimellä esiintyviä amatöörejä, [[Kille Oksanen]] tuolloin vielä urheilijana paremmin tunnettu harrastajanäyttelijä, Otso Pera (mahdollisesti Bergman) oli tarjoilija.<ref name="tausta" />
 
[[Valtion elokuvatarkastamo|Valtion filmitarkastamo]] hyväksyi elokuvan ensin ilman sensurointeja, mutta tuli kolmen viikon kuluttua tulokseen että rakkauskohtaus tallinylisillä ja saunakohtaus on karsittava.<ref name="tausta" />
 
Elokuvan esityskopiot tuhoutuivat [[Adams Filmin tulipalo]]ssa vuonna 1959, ja [[Kansallinen audiovisuaalinen arkisto|Kava]]n kokoelmista puuttuvat elokuvan käsikirjoitus ja koko kuva- ja äänimateriaali.<ref name="tausta" />
 
==Arviot==
Elokuva sai aikalaisarvioissa yleisesti kiitosta. Veikko Sirviö (Ilta-Sanomat) pahoittelee ensin, että elokuva kykene täysin välittämään alkutekstiä, mutta huomauttaa sitten: se "on filmikertomuksenakin kuitenkin saavutus, joka antaa kaikille kotimaisen elokuvan ystäville syytä iloon: suomalaisen filmitaiteen taival näyttää ratkaisevasti käyvän täyttymystään kohti." Arvo Ääri (Helsingin Sanomat) kirjoittaa: "Tuliolle on annettava avoin tunnustus taiteellisesta lyyrillisyydestä". Kriittisiäkin arvioita aikalaislehdissä on: "[Kuvaaja Erik Blombergin ansiota] on suuressa määrin se, että [elo]kuva on näinkin nautittava."<ref name="arvio">{{Elonet|118048}} Lehdistöarvio, viitattu 15.8.2014</ref>
 
Vuonna 1961 Aarne Laurila tyrmää [[Projektio (lehti)|Projektio-lehdessä]] (1/1961) Tulion elokuvan täysin: "Teuvo Tulio [on tehnyt kirjasta] tyrmistyttävän elokuvan. Tai ei hän sitä oikeastaan Sillanpään hienosta runoelmasta tehnyt, kirjailijan aineksia on väärentämättöminä vain lyhyt tekijän allekirjoittama johdantolause. Ei riittänyt juonen mullertaminen (isä pudotettiin pois eikä sodasta puhuttu mitään), vaan vastenmielisintä oli alituinen kaunistelu ja valehtelu."<ref name="arvio" />
 
==Näyttelijät==