Ero sivun ”Johanniittain ritarikunta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p poistettu Luokka:Ritarit HotCat-työkalulla |
p -toimesta; kh |
||
Rivi 1:
{{Korjattava/painotus|Artikkeli kertoo lähinnä Maltan ritarikunnasta eikä
{{lähteetön}}
[[Kuva:Blason Ordre Malte 3D.svg|thumb|150px| Johanniittain ritarikunnan pieni vaakuna]]
Rivi 13:
Vuosisatojen kuluessa Johanniittain Ritarikunta on joutunut siirtämään pääpaikkaansa useasti. Sääntökunnan toiminnan keskus oli vuoteen [[1187]] saakka Jerusalemissa, vuosina [[1191]]–[[1291]] [[Akko]]ssa. Palestiinan valloituksen jälkeen Johanniitat siirtyivät [[Limassol]]iin [[Kypros|Kyprokselle]] vuonna [[1291]]. Vuonna [[1306]] Johanniitat valloittivat [[Rodos|Rodoksen]], jonne päämaja siirtyi vuonna [[1309]]. Kun turkkilaiset valloittivat saaren vuonna [[1522]], Johanniitat siirtyivät edelleen [[Malta]]lle [[1530]], joka toimi ns. Maltan ritarikunnan keskuksena aina vuoteen [[1798]]. [[Napoleon]]in vallattua Maltan ja hajotettua ritarikunnan, heikentyneen ritarikunnan
jäsenet pakenivat viimeisen Suurmestari Paavalin (Tsaari) suojeluksessa Pietariin. Historiallisen Maltan ritarikunnan toiminta ja olemassaolo voidaan perustellusti katsoa päättyneeksi Napoleonin valloitukseen 1798 sekä Paavi Pius VII julistukseen v. 1802 jolla hän julisti Maltan ritarikunnan yksipuolisesti katoliseksi ritarikunnaksi. Maltan ritarikunta perustettiin uudestaan Roomaan vuonna 1834. Tätä katolista ritarikuntaa kutsutaan [[Maltan ritarikunta|Maltan
== Evankelis-luterilainen Johanniittain ritarikunta ==
Johanniittain Ritarikunnan saksankielinen jaosto on käytännössä toiminut yhtäjaksoisesti aina ritarikunnan perustamisesta nykypäivään asti. ''[[Balley Brandenburg]] des Ritterlichen Ordens Sankt Johannis vom Spital zu Jerusalem''
Jaoston aktiviteetit keskeytyivät väliaikaisesti vuonna 1811 Preussin valtion takavarikoidessa ritarikunnan omaisuuden maksaessaan sotavelkojaan Napoleonille, ja ritarikuntaa kiellettiin ottamasta uusia jäseniä.
[[Fredrik Vilhelm IV]] teki vuonna 1852 päätöksen aktivoida Johanniittain
Aiemmin saksankielisen jaoston alaisina, vuodesta 1946 itsenäisinä jaostoina toimivat Alankomaiden ja Ruotsin ritarit. Englantilainen [[anglikaani]]nen jaosto perustettiin vuonna 1831 (lähinnä 1798 väliaikaisesti lakkautetun Maltan ritarikunnan jatkajina). Nämä neljä itsenäistä jaostoa ovat liittoutuneet ja muodostavat vuodesta 1961
Ensimmäinen suomalainen Johanniittain ritari nimitettiin vuonna 1870. Suomessa toimii nykyään noin 200 johanniittain ritaria. Heidän lisäksi avustavat muut vapaaehtoiset,
Balley Brandenburgin kotipaikka on nykyään [[Potsdam]]issa. Suomen Johanniittain Ritarikunta kokoontuu [[Ritarihuone]]ella Helsingissä.
|