Ero sivun ”Waal-lämpökausi” versioiden välillä

'''Waal-lämpökausi''' (engl. ''Waalian'') 1,20 - 1,45 miljoonaa vuotta sitten varhais[[pleistoseeni]]kaudella oli kausi, jolloin oli yleensä melko lämmintä lämpötilan vaihteluista huolimatta. Kausi ei koskaan viilennyt niin kylmäksi kuin suurilla jääkausilla, mutta ajoittain tuli viileämpää kuin [[Tegelen]]-kauden viileimmillä jaksoilla. Islannissa oli tällä kaudella jäätiköityminen yleensä vähäistä. Kautta edelsi [[Eburon-jääkausi]] ja sen jälkeen tuli [[Menap-jääkausi]]. Englannin Triminghamin kerrostumat saattavat ajoittua Waal-kauteen. Kausi ajoittuu [[happi-isotooppivaihe]]isiin [[MIS]]49-MIS 37 tai MIS 57 - MIS 37. Waal-kautta vastaa Ukrainan myöhäinen Odessian. Waal on samasamanaikainen kuin PuolanPuolassa ollut Celestynovian-kausi, Valko-VenäjänVenäjällä ollut Yelenynskian,-kausi Ukrainanja Ukrainassa ollut Kryzhaniv-kausi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = International Field Symposium on Quaternary Geology and Modern Terrestrial Processes| Vuosi =2004 | Sivu =37 | Selite = | Julkaisupaikka =Riika | Julkaisija =University of Latvia | Tunniste = ISBN 9984-770-28-1| www = http://www.lu.lv/materiali/fakultates/gzzf/field-symposium/resursi/abstracts.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =10.11.2012 | Kieli = }}</ref> [[Don]]in alangolla oli lauhkeaa metsäaroa Waalin lämpimällä kaudella. Waal-kauden viimeisellä osalla, C-kaudella, saattoi olla Cobb-niminen magneettinen tapahtuma. Kauden päätti magneettinen tapahtuma K-M. kausi on ainakin osin samavastaava kuin EnglanninEnglannissa ollut [[Bramertonian-interglasiaali]].

Metsä oli yleisin kasvillisuustyyppi, paitsi aivan kauden alussa. Kauden lämpimien vaiheiden aikana kasvoi monia tertiäärikaudelta periytyneitäperäisin olevia kasveja, esimerkiksi [[hemlokit|hemlokkeja]] (''Tsuga''), [[siipipähkinät|siipipähkinöitä]] (''Pterocarya''), [[hikkorit|hikkoreita]] (''Carya''), ''[[Eucommia|Eucommioita]]'' ja [[limaskasaniainen|limaskasaniaisia]] (''Azolla filiculoides''). Kausi koostuu kahdesta lämpimästä ja yhdestä kylmästä vaiheesta. Kauden kylmä vaihe oli melko leuto, mutta silloin [[pihdat]], [[pähkinäpensas]] ja ''Eucommia'' puuttuivat Alankomaista, [[lehmukset|lehmusta]] esiintyi vain joskus, ja [[valkopyökki]], [[saarni]] (''Fraxinus'') ja [[jalava]] hävisivät keskivaiheilla. Hemlokki jäi viileäksikin ajaksi.<ref>Jurgen Ehlers, Quaternary and Glacial geology s. 256. luku ''11.6 Waalian'', ja kartta Figure 136.</ref>. Kylmillä kausilla leppä oli ajoittain hyvin yleinen. Männyn määrälläyleisyydellä ei ollut kylmillä ja lämpimillä suurkausilla suuria eroja, vaikka se muuten vaihtelikin huomattavasti.

*Waal A oli lämmin, n. 1,5-1,42 miljoonaa vuotta sitten. Alankomaissa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila (lkk) oli noin 17 °C. A-kauden keskivaiheen alkupuolella tapahtui voimakas lämpöhuippu, jolloin muun muassa [[suosypressit]] (''Taxodium'') ja [[tammet]] (''Quercus'') yleistyivät. A-vaihe viileni huomattavasti jo ennen loppua, jolloin suurin osa Sequoia-Taxodium -tyyppisestä ja Quercus-tyyppisestäkin kasvillisuudesta katosi. Esimerkiksi [[jalavat]] (''Ulmus'') harvinaistuivat huomattavasti A-kaudella. Vaahteran huippuhuippuesiintymä tuli hieman jalavan huipunhuippuesiintymän jälkeen. Yleisesti ottaen kaudella kasvoi muun muassa runsaasti tammea, siipipähkinöitä, jonkin verran jalavia, saarnia, lehmuksia, vaahteroita ja myös huomattavasti lauhkean vyöhykkeen pensaita ja puita, kuten kuusia, valkopyökkejä ja pajuja<ref>W. H. Zagwijn, Aspects of pliocene..., Plate XV</ref>.