Avaa päävalikko

Muutokset

p
typo
'''Viron sosialistinen neuvostotasavalta''', lyhenteeltä '''Viron SNT''' (suomeksi myös '''Eestin sosialistinen neuvostotasavalta''' tai '''Eestin SNT''', {{k-et|Eesti Nõukogude Sotsialistlik Vabariik, Eesti NSV, ENSV}}, {{k-ru|Эсто́нская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Эсто́нская ССР, ЭССР|Estonskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, Estonskaja SSR, ESSR}}), oli [[Viro]]n valtioalueelle 6. elokuuta [[1940]] muodostettu [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] jäsentasavalta.
 
Nimitys otettiin käyttöön jo 21. heinäkuuta ennen 5. elokuuta tapahtunutta Neuvostoliittoon yhdistymistä, kun Neuvostoliiton tukemat [[kommunismi|kommunistit]] julistettiin 14.–15. heinäkuuta järjestettyjen [[vaalit|vaalien]] voittajiksi.
 
Alue oli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana [[Natsi-Saksa|Saksan]] hallussa [[1941]]–[[1944]], jolloin sitä kutsuttiin [[Viron päähallintopiiri]]ksi ({{k-de|Generalbezirk Estland}}) ja se määriteltiin osaksi [[Ostlandin valtakunnankomissariaatti]]a (''Reichskommissariat Ostland''). Vuonna 1944 alue palautui neuvostohallinnon piiriin. Vuonna [[1991]] maa itsenäistyi jälleen Viron tasavallaksi.
Neuvosto-Viron aatteelliset juuret ovat keisarillisen Venäjän hajoamisen jälkeisessä ajassa. Viron kuvernementti oli saanut [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän väliaikaiselta hallitukselta]] laajan itsehallinnon 30. maaliskuuta 1917. Kesän ja syksyn 1917 aikana bolševikkien kannatus kasvoi niin Venäjällä kuin myös Virossa. Venäjällä valta siirtyi bolševikeille 7. marraskuuta [[Lokakuun vallankumous|Pietarissa tehdyssä vallankaappauksessa]]. Virossa samanaikaisesti oli perustettu Vironmaan sotilaallinen vallankumouskomitea, jonka johtohenkilöihin kuului venäläisten lisäksi m.m. saarenmaalainen [[Viktor Kingissepp]]. He ottivat vallan Tallinnassa kuvernettikomissaarilta. Sotilaallisen vallankumouskomitena lisäksi keskeisessä roolissa bolševikeilla oli neuvostojen toimeenpaneva komitea johtajanaan [[Jaan Aanvelt]]. Bolševikkivalta kesti aina helmikuuhun 1918, jolloin maahan tunkeutui [[Saksan keisarikunta|keisarillisen Saksan]] joukot. Vaikka valta oli ollut bolševikeilla, porvarilliset virolaiset toimivat samanaikaisesti aktiivisti oman virolaisvaltion puolesta. Porvarillisten kannatus kasvoi bolševikkivallan aikana. He perustivat saksalaisten tunkeutuessa Viroon Viron tasavallan antaen itsenäisyysjulistuksen 24, helmikuuta 1918. Kumpikaan virolaisosapuoli, porvarilliset tai bolševikit, ei valtaa kuitenkaan saanut, vaan vallankäyttäjä oli Viroa miehittänyt keisarillisen Saksan armeija. <ref>Zetterberg: Viron historia s.492-500.</ref>
 
Kun [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] päättänyt aseleposopimus oli allekirjoitettu 11. marraskuuta 1918, Viroa miehittäneet keisarillisen Saksan joukot poistuivat maasta. Heidän valtaansa oli kestänyt yhdeksän kuukautta. Taistelu vallasta puhkesi jälleen Virossa. Toisena vallasta taistelevana osapuolena oli [[Bolševikit|Venäjän bolševikkien]] tukemat virolaiset kommunistit, jotka hyökkäsivät Viroon puna-armeijan kanssa perustaen valloittamassaan [[Narva]]ssa 28. marraskuuta 1918 [[Viron työkansan kommuuni]]n. Työkansan kommuuni hävisi kuitenkin taistelun Virosta kesään 1919 mennessä. Tätä jaksoa neuvostohistoria piti kuitenkin Neuvosto-Viron lähtökohtana. Ensimmäinen porvarillisen Viron itsenäisyysjakso 1918-19401918–1940 oli tämän ajattelun mukaan vain väliaikainen. <ref>Kahk-Siilivask: Eestin SNT:n historia s.44-53.</ref>
 
=== Viron tasavallan itsenäisyyden menetys ===
 
[[File:Tallinn - 17 July 1940 - 0-54578.jpg|thumb|left|350px|Tallinnan työläisurheilijat riikivolikogun vaalien jälkeisessä mielenosoituksessa, jossa vaadittiin Viron liittymistä Neuvostoliittoon. Tämän tyyppisiä mielenosoituksia järjestettiin Neuvostoliiton organisoimana luomaan kuvaa virolaisten omasta halusta liittyä Neuvostoliittoon.]]
Uusi parlamentti eli riigivolikogu kokoontui 21.-23–23. heinäkuuta ja ryhtyi välittömästi seuraaviin kauaskantoisiin toimiin:
* julisti Viron neuvostotasavallaksi,
* ilmoitti Viron halusta tulla Neuvostoliiton osatasavallaksi,
Myös hallintojärjestelmää alettiin uudistaa. Yliopistojen ja kulttuurielämän johtajia vaihdatettiin. Hallintoelimiin asetettiin venäjänvirolaisia kommunisteja, jotka olivat saaneet koulutuksensa Neuvostoliitossa. [[Baltiansaksalaiset|Saksankielinen]] väestö siirrettiin Saksaan.
 
Viron neuvostotasavallan perustamisen jälkeen maan ainoa sallittu puolue oli [[Viron kommunistinen puolue]]. Kommunistisen puolueen pääsihteeri eli ensimmäinen sihteeri oli käytännössä tasavallan johtaja, vaikka esimerkiksi presidentin virkakin oli olemassa. Ensimmäisen neuvostokauden ajan 1940-19411940–1941 puolueen pääsihteeri oli [[Karl Säre]].
 
=== Viron päähallintopiiri ===
===Toisen maailmansodan jälkeen===
[[File:StampUSSR1947CPA1128.jpg|thumb|left|250px|Neuvostovalta on palannut Viroon. Aiheesta Neuvostoliiton postilaitos julkaisee vuonna 1947 Neuvosto-Viron vaakunalla varustetun postimerkin.]]
Viron yhteiskuntajärjestelmän muuttamista neuvostoliittolaiseksi jatkettiin. Syyskuussa 1947 perustettiin Viron ensimmäinen [[kolhoosi]]. Koulunkäynti Virossa 1940-luvulla oli paljolti samankaltaista kuin ennen neuvostovaltaa; kommmunistinenkommunistinen propaganda tuli kouluihin vasta myöhemmin.<ref>http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=1675&category=3</ref>
 
Siirtymistä neuvostojärjestelmään hidasti Virossa kuten muissakin Baltian maissa aseellinen vastarintaliike, [[metsäveljet]]. Metsäveljien toiminnan vaikeuttamiseksi maaliskuussa 1949 karkoitettiin 7500 virolaista perhettä Siperiaan, kaikkiaan 22 500 henkeä. Karkoitukset kohdistuivat erityisesti vastarintataistelijoita avustaneisiin maanviljelijöihin. Myöhemmin samana vuonna aloitettiin koko maan maatilojen laajamittainen [[maatalouden kollektivisointi|kollektivisointi]].<ref name=NVA></ref> Vuosina 1944–1950 Viron kommunistisen puolueen pääsihteeri oli [[Nikolai Karotamm]], joka syrjäytettiin Moskovan painostuksesta. Syynä oli luultavasti paljolti maatalouden kollektivisoinnin hitaus.