Ero sivun ”Ajanlasku” versioiden välillä

Tehdessään [[pääsiäinen|pääsiäisen]] aikataulukkoa 500-luvun alussa apotti [[Dionysius Exiguus]] alkoi laskea vuosia olettamastaan Kristuksen syntymästä.<ref>Oja, s. 35</ref> Vuosi 754 a.u.c. (''ab urbe condita'' eli kaupungin (Rooman) perustamisesta) tuli uuden ajanlaskun vuodeksi 1. Kuukausien ja päivien osalta sen sijaan noudatettiin yhä roomalaisilta periytynyttä juliaanista kalenteria, joten esimerkiksi kristillisen ajanlaskun päiviä ja kuukausien pituuksia ei muutettu, joten esimerkiksi tammikuun 1. päivä 600 jaa. vastasi roomalaisen ajanlaskun mukaan tammikuun 1. päivää 1353 a.u.c.

 

 

Paavi Gregorius uudisti kalenteria vuonna [[1582]]. Koska vuoden pituus todellisuudessa on hieman lyhempi kuin juliaanisen ajanlaskun edellyttämä 365 1/4 vrk, [[kevätpäiväntasaus]] oli aikojen kuluessa ehtinyt siirtyä maaliskuun 21. päivästä saman kuun 11. päivään. Tämän korjaamiseksi ja saadakseen vuoden juhlapäivät kohdalleen hän määräsi, että tuon vuoden lokakuun 4. päivän jälkeen tuli suoraan 15. päivä. Lisäksi vastedes oli karkauspäivä jätettävä pois silloin, kun vuosiluku on täysiä satoja mutta ei jaollinen 400:lla.<ref>Oja, s. 44-46</ref> Tähän mennessä se onkin jätetty pois vuosina 1700, 1800 ja 1900, mutta ei vuosina 1600 ja 2000. Uudistus otettiinkin paavin määräämänä aikana käyttöön katolisissa maissa, mutta protestanttisissa ja ortodoksisissa maissa uuteen ajanlaskuun siirryttiin paljon myöhemmin, esimerkiksi Englannissa [[1752]], Ruotsissa ja Suomessa [[1753]]<ref>Oja, s. 46-48</ref> ja Venäjällä vasta [[1918]].