Ero sivun ”Frans Mikael Franzén” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähteeseen pikku korjuas |
lehden nimi Åbo tidningAR |
||
Rivi 31:
'''Franz Mikael Franzén''' ([[9. helmikuuta]] [[1772]] [[Oulu]] – [[14. elokuuta]] [[1847]] [[Härnösand]]in lähellä, Ruotsi<ref>Otavan Iso tietosanakirja osa 2, p. 1505</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] [[runo]]ilija, kirkonmies, professori ja akateemikko.<ref name="FIL">{{Verkkoviite | Osoite = http://filosofia.fi/suomalainen_filosofia/galleria/1104 | Nimeke = Frans Mikael Franzén | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Filosofia.fi | Viitattu = 27.11.2014 }}</ref>
Franzén syntyi [[Tervaporvarit|oululaiseen kauppiasperheeseen]]. Jo nuorena hänet huomattiin kirjallisesti lahjakkaaksi, ja hänestä tuli aikansa lapsitähti. Hän kirjoitti [[ylioppilas|ylioppilaaksi]] jo 13-vuotiaana, 17-vuotiaana hänestä tuli [[maisteri]] ja 20-vuotiaana [[dosentti]]. Parhaiten hänet kuitenkin tunnettiin runoilijana, joka vaikutti merkittävästi [[Johan Ludvig Runeberg|Runebergiin]] ja [[Zacharias Topelius|Topeliukseen]]. Hän myös sepitti rationalistisessa hengessä [[virsi]]ä, joita on edelleen suomalaisessakin virsikirjassa: numerot 5, 234, 392, 562, 588. Lisäksi hän kirjoitti juomalaulun
[[1790-luku|1790-luvulla]] Franzén oli kenties suosituin suomalainen runoilija. Hänen parhaimpia teoksiaan lienee runoelma ''Människans anlete''.
Rivi 39:
Franzén teki 1790-luvun puolivälissä matkan [[Pariisi]]in. Kotimaahan palattuaan hän toimi [[Turun akatemia]]n kirjastonhoitajana ja otti [[1798]] hoitaakseen [[kirjallisuudenhistoria]]n [[professori]]n viran. Myöhemmin hän otti vastaan pappisviran. Vuonna [[1811]] hän muutti Ruotsiin ja toimi siellä muun muassa [[Ruotsin akatemia]]n jäsenenä ja [[Härnösandin piispa]]na.
Franzén oli myös jonkin aikaa
[[Frans Mikael Franzénin patsas|Franz Mikael Franzénin muistopatsas]] sijaitsee [[Oulun tuomiokirkko|Oulun tuomiokirkon]] vieressä [[Franzénin puisto]]ssa.
| |||