Wikipedia

Ero sivun ”Etelä-Amerikan intiaanikulttuurit” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
järjestellään tekstejä; otetaan piilotettuakin tekstiä mukaan; kirjoitetaan jonkinlainen määritelmä; tämä on vielä melkein pelkkää historiaa, vielä on korjattavaa
Tms. (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
1 311 muokkausta
p →‎Historia: viivat, eaa.
Rivi 52:
Tämä aikajako pätee lähinnä Keski-Andeilla, missä kulttuuri kehittyi pisimmälle.
 
*Liittinen eli paleointiaanit n. 10500-800010500–8000 eaa., metsästäjiä mm. [[kalanpyrstötraditio]]{{lähde| etenkin sana "liittinen"}}
*Arkaainen eli esikeraaminen n. 8000-30008000–3000 eaa.: maanviljelyn vähittäinen alku
**Varhainen n 8000-60008000–6000 eaa. mahdollisesti puutarhaviljelyä
**[[Perun keskinen esikeraaminen kausi|Keskinen]] n. 6000-30006000–3000 eaa. kasteluviljelyn synty, kiinteitä kyliä , muumiointeja , maissin viljelyä<ref>http://web.archive.org/web/20080925024319/http://www.worldtimelines.org.uk/world/americas/south/11000-1000BC KUOLLUT LINKKI</ref>, ehkä laaman ja alpakan paimennusta. Mm [[Nanchoc]], Chilca-joen laakson<ref>http://www.mnsu.edu/emuseum/archaeology/sites/south_america/chilca.html KUOLLUT LINKKI</ref><ref>http://www.educypedia.be/education/prehistoric.htm KUOLLUT LINKKI</ref> La Paloma<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://rcp.missouri.edu/bobbenfer/pdfs/Early_Villages_ms.pdf | Nimeke = Early Villages in the Western Hemisphere | Julkaisu = Robert A. Benfer, University of Missouri-Columbia}}</ref>.
**[[Perun esikeraamisen kauden loppuvaihe|Myöhäinen]] n. 3000-18003000–1800 eaa. suuria keskuksia alkoi syntyä
*[[Perun varhaiskeraaminen kausi|Alkujakson]] 1800-10001800–1000 Valtavia temppelikeskuksia
*Horisonttien ja välikausien ajat: Mm. [[Chavin]], [[Moche]], [[Tiwanaku]], [[Chimu]], [[Inkat]]
 
===Varhaishistoria===
====Ihmisen saapuminen====
[[Paleointiaanit]] saapuivat Etelä-Amerikkaan noin 12000-1100012000–11000 eaa.<!-- tarkista aika-->. On tehty löytöjä, joita väitetään 40000-2000020&nbsp;000–40&nbsp;000 vuotta vanhoiksi, mutta ne ovat hyvin kiisteltyjä.{{lähde}}
 
Kun [[paleointiaanit]] saapuivat Etelä-Amerikkaan, he elivät muun muassa suurriistan metsästyksellä ja kalastuksella sekä kasvien keräilyllä. Alussa yhtenäinen kalanpyrstökärkiä valmistanut työkaluperinne alkoi jakautua paikalliskulttuureiksi. Aikaa myöten elinkeinot alkoivat painottua joillakin alueilla enenevissä määrin pienten puutarhapalstojen viljelyyn. Monet näistä puutarhaviljelijöistä vaihtoivat asuinpaikkaa vuosikierron mukaan: sato korjattiin yhtäällä sopivalla hetkellä, metsästettiin toisaalla. Jo melko varhain syntyi mm. [[Peru]]n rannikon kalaisille seuduille kiinteää asutusta. Myöhemmin orastava maanviljely kiinteytti asutusta muun muassa Perussa. Asutuksen kiinteytymiseen liittyi tai jo ennen sitä tapahtui heimojen väestön jakautuminen soturiylimystöön ja tavalliseen väestöön. Molemmat osallistuivat shamaanien tai pappien johtamiin riitteihin. Maanviljely ja osin myös kalastus mahdollistivat väkiluvun kasvun paikoillaan asuvissa kylissä, mikä johti kilpailuun elintilasta. Tämä ajoi alueita sotiin. Samaan aikaan yhteiskunta mutkistui ja kehittyi lopulta hyvin lähelle sivilisaatioastetta. Varsinaista kirjoitusta ei Andien alueella koskaan käytetty intiaanien parissa, mutta muuten yhteiskunnasta tuli korkeakulttuuria muistuttava.
Rivi 73:
 
====Kotieläinten kesyttäminen====
Kamelieläimet [[laama]] ja [[alpakka]] kesytettiin ehkä jo 6500 eaa., viimeistään 4300-35004300–3500 eaa.<ref>http://www.belleauwood.com/What.htm KUOLUTtoimimaton LINKKIlinkki</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.thamesandhudsonusa.com/web/humanpast/summaries/ch09.html | Nimeke = Chapter 9. Origins of Food | Julkaisu = Student Website for book The Human Past, edited by Chris Scarre}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://bruceowen.com/worldprehist/3250s19.doc.| Nimeke =Andes: Late Preceramic through Early Horizon| Tekijä = Bruce Owen | Tiedostomuoto =doc | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }} [http://web.archive.org/web/20070927194817/http://bruceowen.com/worldprehist/3250s19.doc]</ref>
 
====Varhainen keramiikka====
Etelä-Amerikan varhaisinta [[keramiikka]]a on löydetty [[Taperinha]]sta [[Santarém]]in läheltä [[Amazon (joki)|Amazon]]-virran varrelta, ja se ajoittuu aikaan noin 5000-40005000–4000 eaa.<ref name="VERSTEEG">{{Verkkoviite | Osoite=http://home.planet.nl/~vrstg/guianas/suriname/guianas.htm | Nimeke = Inhabitation and environment in the Guianas between 10.000 and 1.000 BP | Tekijä = Versteeg, A.H. | Vuosi =1998 | Selite = Paper presented at the Seminaire Atelier Peuplements anciens et actuels des Forêts tropicales, 16 octobre 1998. Laboratoire Ermes/Orstom, Orléans, France}}</ref>. Täältä keramiikka levisi pohjoiseen ja sieltä länteen [[Kolumbia]]an ja [[Ecuador]]iin. Noin 4000 eaa. [[San Jacinto]]ssa Pohjois-[[Kolumbia]]ssa [[Karibianmeri|Karibianmeren]] rannoilla oli [[Magdalenajoki|Magdalenajoella]] keramiikkaa, ja samaan aikaan keksittiin [[bola]], jossa nahkahihnalla sidotut kaksi kiveä heitettiin saalistettavan eläimen jalkoihin.
 
===Vuodesta 4000 eaa. eteenpäin===
Rivi 82:
Etelä-Amerikan muinaisten intiaanien varhaisin kulttuurikehitys tapahtui länsirannikolla alueella, joka ulottui [[Chile]]stä [[Kolumbia]]an ja [[Amazonin sademetsä|Amazonin sademetsiinkin]]. Amazonin sademetsissä keksittiin saviastiat noin 5000–4000 eaa. Ne levisivät vuoteen 3000 eaa. mennessä muun muassa Kolumbiaan ja Peruun. Varsinkin Perussa tapahtui sivilisaatiokehitystä. Saven poltto keramiikaksi loi pohjaa metallurgialle, koska metallia voitiin sulattaa savenpolttouunissa. Metallurgia ilmestyi Peruun noin 1000 eaa.{{lähde}} Maissia alettiin viljellä ehkä jo noin 6000–4000 eaa.<ref name="doaks.org">http://www.doaks.org/ecuador/ecuador01.pdf KUOLLUT LINKKI</ref>, mutta sen viljely lienee yleistynyt merkittävästi vasta noin 1000 eaa.
 
Kiinteää asutusta alkoi olla noin 5000 eaa. Vuosituhannella 4000–3000 eaa. tapahtui merkittävää sivilisaatiota edeltävää kehitystä: laama ja alpakka kesytettiin vuoteen 3500 eaa. mennessä.<ref>http://www.belleauwood.com/What.htm KUOLLUT LINKKI</ref> samoihin aikoihin alettiin viljellä puuvillaa ja kasteluviljely alkoi levitä. Kasteluviljely vaati kiinteitä asumuksia ja niiden puolustamista, mikä vahvisti kasteluviljelyllä elävien kylien soturien mahtia. Noin 3100-18003100–1800 eaa. Perussa nousi rannikolle ja sisämaahankin monia usean tuhannen asukkaan kaupunkikeskuksia, joissa rakennettiin tasannemaisia pyramideja. Näiden pikkukaupunkien asukkaat elivät muun muassa kalastuksella sekä kurpitsan ja papujen [[kasteluviljely]]llä. Näistä niin sanotuista [[Keski-Andien myöhäinen esikeraaminen|esikeraamisista keskuksista]] tunnetaan muun muassa [[Caral]], josta on löydetty vanhin tunnettu solmukirjoitus, ''[[quipu]]''.
 
Keramiikka levisi Peruun pohjoisesta noin 1800 eaa. Alkoi niin sanottu [[Perun alkujakso|alkujakson]] kulttuuri, jonka aikana rakennettiin valtavia palatseja ja temppeleitä. Perun temppelikeskuksiin liittyi valtavia pohjakaavaltaan U:n muotoisia rakennelmia ja kuiluja sekä torahampaisia kiviveistoksia. Nämä liittyivät intiaanien uhrikulttiin, jossa [[Ihmisuhri|ihmisuhrejakaan]] ei kaihdettu. Kaupunkivaltioiden kilpailu loi sotia. Alkujakson rannikon kulttuuri romahti noin 900–700 eaa., ja vuoriston [[Chavín]]kulttuuri levisi laajalle alueelle. Tästä eteenpäin oli paikalliskulttuurien ja yhtenäiskulttuurien kausia. Ajanlaskun alun tienoilla nousi Perun pohjoisella rannikolla [[Moche]]-valtio, jossa käsityöläiset osasivat valmistaa saviastioita erittäin taitavasti. Moche pyrki laajentamaan vuosisatojen aikana aluettaan. Tämä valtio lienee luhistunut noin 700 jaa. kuivuuteen. Noin 500–900 jaa. Perun ja Bolivian ylängöillä oli kaksi suurta valtakeskusta, [[Tiwanaku]] ja [[Wari]]. Näiden romahdettua rannikolle ilmestyi taas paikalliskulttuureja, joista [[Chimú]] laajeni suurimmaksi. [[Inkat]] ilmestyivät historiaan vasta noin 1200 jaa., monien kulttuurien jälkeen, ja levittäytyivät Andeilla laajalle alueelle vasta vuoden 1450 jaa. jälkeen. Muualla Etelä-Amerikassa kehitys kulki omia polkujaan. Joillekin alueilla syntyi isoja päällikkökuntia, joillain elettiin pienryhmissä metsästyksellä ja keräilyllä.
Rivi 92:
 
====Suurten keskusten synty====
Maanviljelyn keksiminen ajoi väestöä kohti kiinteää asutusta. Varsinkin kasteluviljely oli tuottoisaa ja mahdollisti suurten väestömäärien asumisen tiheästi. Tämä synnytti kilpailua heimojen välille elintilasta. Lienee syntynyt [[Päällikkökunta|päällikkökuntia]], joissa soturieliitti johti tavallista rahvasta. Myös papisto kuului eliittiin. Päällikkökunnat alkoivat kehittyä kohti kaupunkivaltiota. Noin 3200-17003200–1700 eaa. asuttiin paikoillaan Perun keskiylängöllä. Vanhin tunnettu Perun kaupunkimainen muutaman tuhannen asukkaan keskus oli [[Caral]], joka ilmestyi noin 2800-26002800–2600 eaa. Supéjoen laaksoon. Tämä oli tyypillinen [[Perun myöhäinen esikeraaminen]] keskus, jollaisessa rakennettiin suuria palatsi- ja temppelitasanteita. Noin 2700 eaa. oli [[Real Alto]]ssa, [[Valdivian kulttuuri]]in liittyen U:n muotoinen temppeli.
 
====Nuorempi keramiikka====
Nuorempaa keramiikkaa oli [[Kolumbia]]n [[Puerto Hormiga]]ssa 3000 eaa. Varhaisimmat merkit nykyistä edeltävän maissilajikkeen ''Zea mays'' viljelystä maissin viljelystä Etelä-Amerikassa ovat ajalta noin 6000-43006000–4300 eaa. ecuadorista.<ref name="doaks.org"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pnas.org/cgi/reprint/98/4/2101.pdf | Nimeke = The earliest archaeological maize (Zea mays L.) | Tekijä = Piperno & Flannery | Julkaisu = Proceedings of the National Academy of Sciences }}</ref> Myös noin 4000 eaa. viljeltiin ehkä [[Ayacucho]]ssa maissia, mutta varmemmin Perun alueella vasta 3200 eaa. Todella merkittäväksi maissi tuli Perun alueella vasta 1000 eaa. Noin 3300 eaa. asutuskeskukset kasvoivat [[Ecuador]]issa liittyen [[Valdivian kulttuuri]]in, jossa oli kalastaja-maanviljelijäkyliä aukioiden ympärillä. Kylien asukkaat tekivät kiviveistoksia ja keraamisia veistoksia. Tähän vaiheeseen liittyi täällä mitä luultavimmin Puerto Hormigassa Magdalena-joella U:n muotoisia [[raakkutunkio]]ita, jotka enteilivät myöhempiä Perun U-temppeleitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.indiana.edu/~arch/saa/matrix/saa/saa_mod03.html | Nimeke = Archaic / precheramic (6000-20006000–2000 B.C.) | Julkaisu = MATRIX | Julkaisija = Indiana University Bloomington}}</ref>. Puerto Hormigan keramiikka levisi pian Yhdysvaltain kaakkoisosaan, ehkä meritse. Puerto Hormigassa kalastettiin, mutta maata ei viljelty. Pohjois-Perussa oli noin 4000-25004000–2500 eaa. sisämaassa varhainen keskus nimeltä [[Nanchoc]], jossa kaivettiin kastelukanavia ja rakennettiin kaksi rinnakkaista pitkulaista maakumpua seremoniakeskukseksi.
 
Vuosina 200–600 Pohjois-Perun [[Mochica|Mochican kulttuuri]] tuotti paljon koristeellisia [[seinämaalaus|seinämaalauksia]] sekä keramiikka-astioita julkisiin rakennuksiin.
 
====Etenevä kehitys====
Noin 2300 eaa.<!-- 4379-+230bp--> oli [[Huaca Prieta]]ssa Perun alueella keramiikkaa, mutta se yleistyi vasta noin 2000-18002000–1800 eaa. Keramiikkaa pidetään useasti yhtenä kiinteän asutuksen merkkinä. Niinpä ns. [[Perun varhaiskeraaminen kausi|alkujaksolla]] noin 2000 eaa. alkaen syntyi rannikolle ja sisämaahankin suuria keskuksia. Tästä lähin kehityksen painopiste oli Keski-Andeilla Perussa. Melko pitkälle kehittynyttä kivenrakennus- ja kivenveistokulttuuria luotiin myös Kolumbiassa, jossa harjoitettiin verisiä rituaalejakin. Ecuadorin ja Kolumbian alueen kehitys ei edennyt niin nopeasti kuin Keski-Andeilla, ja siellä ehti syntyä vain valtiomaisia päällikkökuntia. Keski-Andien historia on tapana jakaa hajanaisiin välikausiin ja horisontteihin, jolloin alueella oli suuri valtio tai kulttuuri.
 
====Kulttuurien synty====
Rivi 109:
 
====Reuna-alueitten päällikkökunnat====
Pohjois-Kolumbiaan syntyi monia kulttuurialueita, muun muassa [[muisca]]-intiaanien päällikkökuntien liitto. Tropiikin sademetsiin hedelmällisille tulvamaille syntyi monia mahtavia päällikkökuntia ennen eurooppalaisten tuloa. Ne elättivät itsensä maanviljelyllä ja olivat sosiaalisesti hyvin kerrostuneita. Amazonin alueen kulttuurin varhaiseen kehitykseen viittaa mantereen varhaisimman keramiikan löytyminen sieltä Taperinhasta santaremin läheltä. Taperinhan keramiikka on komilla tarmoluminesenssi- ja radiohiiliajoituksilla päätelty olevan ajalta 5000-40005000–4000 eaa.<ref name="VERSTEEG"/><ref>http://www.saa.org/Publications/CurrentResearch/02current.html KUOLLUT LINKKI</ref>
 
Amazonin varrelle syntyi lähes kaupunkimaisia yhdyskuntia, joita johtivat voimakkaat päälliköt, jotka koettivat vallata alueita toisilta. Erään arvion mukaan esimerkiksi Marajón saarella asui 100 000 intiaania.{{lähde}} Siellä noin 800/1000-14001000–1400/1600 vallinneen [[Marajoaran kulttuuri]]n sosiaalisesta mutkikkuudesta kiistellään. Amazonin alueen päällikkökunnat luhistuivat eurooppalaisvalloitukseen.
 
==Viitteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Etelä-Amerikan_intiaanikulttuurit”