Ero sivun ”Töölön sairaala” versioiden välillä

'''Töölön sairaala''' on [[Helsinki|Helsingissä]] [[Taka-Töölö]]n kaupunginosassa sijaitseva [[HYKS]]:iin kuuluva [[sairaala]]. Sinne on sijoitettu [[plastiikkakirurgia|plastiikkakirurgian]], [[ortopedia_ja_traumatologia|ortopedian ja traumatologian]], [[käsikirurgia|käsikirurgian]] ja [[neurokirurgia|neurokirurgian]] erikoisalat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,651 | Nimeke =Töölön sairaala | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =HUS | Viitattu =4.10.2008 | Kieli = }}</ref> Sairaalassa on ympäri vuorokauden auki oleva tapaturma-asemaksi kutsuttu päivystyspoliklinikka, jonne tuodaan [[fyysinen trauma|traumapotilaita]] pääkaupunkiseudun ja ajoittain koko Etelä-Suomen alueelta. Tapaturma-asemalle tullaan pääsääntöisesti lähetteellä. Tapaturma-asemalla hoidetaan vuosittain noin 18 000 potilasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,651,2030 | Nimeke =Päivystys – tapaturma-asema | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =HUS | Viitattu =4.10.2008 | Kieli = }}</ref> Töölön sairaalassa on myös toinen Suomen kahdesta vakavien palovammojen hoitokeskuksista. Lisäksi sairaalassa on Huuli-suulakihalkiokeskus HUSUKE, jonne on järjestetty [[huulihalkio|huuli- ja suulakihalkiopotilaiden]] tutkimukset ja korjaukset sekä HUS:n suu- ja leukasairauksien päivystys. Töölön sairaalassa on oma röntgen ja laboratorio.

 

==Historiaa==

[[Suomen Punainen Risti]] käynnisti sairaalahankkeensa valmistelun jo 1919, osin sisällissodan kokemusten pohjalta ja SPR:n sodanaikaista tehtävää, haavoittuneiden auttamista, silmälläpitäen. Alusta alkaen sairaala henkilöityi vahvasti [[Mannerheim|kenraali Mannerheimiin]], joka toimi sairaalatoimikunnan puheenjohtajana ja sittemmin aktiivisesti rakennustoimikunnan johdossa. Sopivan tontin löydyttyä Taka-Töölöstä ja rahoituksen järjestyttyä saatettiin sairaalaa ryhtyä suunnittelemaan. Kokovalkoinen sairaalarakennus valmistui 1932 arkkitehti [[Jussi Paatela|Jussi Paatelan]] piirustusten mukaan. Arkkitehtonisesti rakennus edustaa siirtymävaihetta [[klassismi]]sta [[funktionalismi]]in ja siinä on paljon yhtäläisyyksiä mm. Paatelan toiseen samanaikaiseen sairaalatyöhön, [[Naistenklinikka]]an. Sairaalan ensimmäiseksi ylilääkäriksi valittiin – emeritusprofessori [[Richard Faltin]]in kieltäydyttyä mm. korkeaan ikäänsä ja sairauteensa vedoten – dosentti [[Simo Brofeldt]]. Brofeldtin kuoltua 1942, nimitettiin hänen jälkeensä ylilääkäriksi dosentti [[Aarno Snellman]]. Snellman toimi sairaalan ylilääkärinä aina sen toiminnan lopettamiseen saakka.