Ero sivun ”Eero A. Wuori” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti korvasi luokan Suomalaiset sosiaalidemokraattiset poliitikot luokalla Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot
Toveri (keskustelu | muokkaukset)
p Suomen Kommunistinen Puolue
Rivi 20:
Ennen ministeriksi tuloaan Wuori oli [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö|SAK:n]] puheenjohtaja [[1938]]–[[1945]].<ref>[http://netti.sak.fi/sak/tiedotteet/2000/t000814d.html Netti.sak] Luettu 11.2.2007</ref> SAK:n puheenjohtajana Wuori vaikutti keskeisesti niin sanottuun [[tammikuun kihlaus|tammikuun kihlaukseen]]. Ministerikausien jälkeen hän lähti diplomaattiuralle ja toimi suurlähettiläänä Lontoossa [[1945]]–[[1952]] ja Moskovassa [[1955]]–[[1963]] sekä väliajan ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä.<ref>[http://www.palkkatyolainen.fi/pt2000/p000905-h5.html Palkkatyöläinen.fi]Luettu 11.2.2007</ref> Tukholmasta palattuaan Wuori ehti vielä toimia tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkönä ennen tapaturmaista kuolemaansa.
 
Wuori osallistui koulupoikana Suomen sisällissotaan punaisten puolella huoltotehtävissä ja päätyi Pietariin, jossa oli perustamassa [[Suomen kommunistinenKommunistinen puoluePuolue|Suomen kommunistista puoluetta]]. Wuori toimi puoluetehtävissä Suomessa ja Ruotsissa. Hän jäi kiinni ja sai sodan aikaisista ja SKP-toimistaan yhteensä kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen, jota suoritti Tammisaaren ja Turun vankiloissa. Hänet armahdettiin vuonna [[1925]], jolloin oli jo etääntynyt kommunisteista.<ref>Jukka Nevakivi, Linnasta linnaan, Eero A. Wuoren (1900–1966) poliittinen elämäkerta, Otava, 1992</ref> Vankeudesta vapauduttuaan Wuori työskenteli [[Kansan Työ]] -lehden toimittajana vuosina 1926–1930 ja päätoimittajana 1930–1938. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin 1956'', s. 107. </ref>
 
Wuori oli SDP:ssä [[Väinö Tanner]]in ja [[tannerilaisuus|tannerilaisuuden]] merkittävimpiä kriitikkoja 1944–1945<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.vn.fi/ajankohtaista/puheet/puhe/sv.jsp?oid=103096| Nimeke =Väinö Tanner oli moderni talousmies | Tekijä =Paavo Lipponen| Tiedostomuoto = | Selite = Paavo Lipponen Tanner-seminaarissa | Ajankohta =2001|Viitattu =16.6.2009}}</ref> ja mobilisoi jatkosodan loppuvaiheessa ammattiyhdistysliikettä erillisrauhan kannalle.<ref>Osmo Apunen ja Corinna Wolff, Pettureita ja patriootteja, taistelu Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan suunnasta 1938–1948. SKS, 2009.</ref>