Ero sivun ”Loimaan rautatieasema” versioiden välillä

Loimaan asema otettiin käyttöön III luokan rautatieasemana rataosan valmistuessa vuonna 1876. Asema sijoitettiin rautatien ja [[Kanta-Loimaan kirkko|Loimaan kirkolta]] [[Ypäjä]]lle menevän maantien risteykseen [[Loimijoki|Loimijoen]] läheisyyteen, noin kuuden kilometrin päähän kirkosta. Paikka oli silloin metsäaluetta Vesikosken ja Peltoisten kylien välillä. Asemarakennuksen on todennäköisesti suunnitellut [[Knut Nylander]], joka toimi tuolloin [[VR-Yhtymä|Valtionrautateiden]] rakennussuunnittelijana. Aseman piirustuksia ei kuitenkaan ole signeerattu. Aseman alkuperäinen veturitalli siirrettiin vuonna 1902 [[Humppila]]an ja sen tilalle rakennettu talli on myöhemmin purettu. Aseman ensimmäinen vesitorni räjäytettiin [[Suomen sisällissota|kansalaissodan]] aikana ja uusi torni rakennettiin samoilla piirustuksilla kuin Humppilan vastaava. Loimaan aseman ympärille syntyi nopeasti asutuskeskus, joka oli Suomen itsenäistymisen aikoihin jo varsin merkittävä kauppoineen, pankkeineen, rukoushuoneineen ja sähkövalaistuksineen. Asemanseudusta ja Vesikosken kylästä muodostettiin itsenäinen Loimaan [[kauppala]] vuonna 1922 (vuodesta 1969 kaupunki), ja [[Loimaan kunta|Loimaan maalaiskunnan]] keskukseksi jäi kirkonkylä Hirvikoski, kunnes kunnat yhdistettiin vuonna 2005.<ref name="Iltanen"> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 104–105. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.</ref>

 

 

Loimaan asemalta rakennettiin sivuraide viljavarastolle vuonna 1951. Asema muutettiin kauko-ohjatuksi vuonna 2000. Asemarakennus siirtyi valtion kiinteistöyhtiölle [[Senaatti-kiinteistöt]] Oy:lle vuonna 2007 ja lipunmyynti asemalla loppui seuraavana vuonna. Asemarakennuksen ulkonäköä on myöhemmin muutettu joitakin kertoja, mutta muutoksista huolimatta se edustaa omaa rakennustyyliään viimeisenä jäljellä olevana rakennuksena.<ref name="Iltanen"/>