Ero sivun ”Loimaan rautatieasema” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 29:
'''Loimaan rautatieasema''' ({{RHK-lyhenne|Lm}}) on [[rautatieasema]] [[Suomen rataverkko]]on kuuluvalla rataosuudella {{Tku-Tl}}. Liikennepaikka sijaitsee lähes tarkalleen rataosan puolivälissä, ja sijaintinsa vuoksi se on liikenteellisesti tärkeä paikka. [[Loimaa]] on myös [[Turku|Turusta]] [[Toijala]]an johtavan rataosuuden suurin välipaikkakunta.
 
Loimaan asema otettiin käyttöön III luokan rautatieasemana rataosan valmistuessa vuonna 1876. Asema sijoitettiin rautatien ja [[Kanta-Loimaan kirkko|Loimaan kirkolta]] [[Ypäjä]]lle menevän maantien risteykseen [[Loimijoki|Loimijoen]] läheisyyteen, noin kuuden kilometrin päähän kirkosta. Paikka oli silloin metsäaluetta Vesikosken ja Peltoisten kylien välillä. Asemarakennuksen on todennäköisesti suunnitellut [[Knut Nylander]], joka toimi tuolloin [[VR-Yhtymä|Valtionrautateiden]] rakennussuunnittelijana. Aseman piirustuksia ei kuitenkaan ole signeerattu. Aseman alkuperäinen veturitalli siirrettiin vuonna 1902 [[Humppila]]an ja sen tilalle rakennettu talli on myöhemmin purettu. Aseman ensimmäinen vesitorni räjäytettiin [[Suomen sisällissota|kansalaissodan]] aikana ja uusi torni rakennettiin samoilla piirustuksilla kuin Humppilan vastaava. Loimaan aseman ympärille syntyi nopeasti asutuskeskus, joka oli Suomen itsenäistymisen aikoihin jo varsin merkittävä kauppoineen, pankkeineen, rukoushuoneineen ja sähkövalaistuksineen. Asemanseudusta ja Vesikosken kylästä muodostettiin itsenäinen Loimaan [[kauppala]] vuonna 1922 (vuodesta 1969 kaupunki), ja [[Loimaan kunta|Loimaan maalaiskunnan]] keskukseksi jäi kirkonkylä Hirvikoski, kunnes kunnat yhdistettiin vuonna 2005.<ref name="Iltanen"> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 104–105. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.</ref>
 
Loimaasta suunniteltiin 1800-luvun lopulla risteysasemaa, kun rautatiekomitean rataverkkoehdotuksessa esitettiin [[Porin rata|Porin oikoradan]] suunnaksi reittiä [[Helsinki|Helsingistä]] Loimaan kautta [[Kokemäki|Kokemäen]] [[Peipohja]]an. Radan eteläosaa Loimaalle pidettiin yhtenä ensisijaisesti rakennettavista radoista pääkaupungin elintarvikehuollon kannalta. 1920-luvulla Loimaalle suunniteltiin edellisen lisäksi vielä ratayhteyttä [[Riihimäki|Riihimäeltä]]. Ratahankkeet kuitenkin hautautuivat seuraavalla vuosikymmenellä [[linja-auto]]liikenteen merkityksen kasvaessa.<ref name="Iltanen"/>