Wikipedia

Ero sivun ”Solovetskin luostari” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
26 006 muokkausta
p Removing Link FA template (handled by wikidata)
Farol (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
2 525 muokkausta
kh
Rivi 1:
[[Tiedosto:Vladimir Putin 20 August 2001-1.jpg|thumb|300px|Solovetskin luostari linnanmuurin ympäröimänä (2001).]]
[[Tiedosto:Solovki-1--07.2004.jpg|thumb|300px|Julkisivu merelle.]]
[[Tiedosto:Gorskii 03961u.jpg|thumb|300px|Luostarin muuria vuonna 1915.]]
Rivi 5:
 
==Rakennukset==
Pääluostarikokonaisuus on kolmiosainen. Keskellä on suljettu kirkkojen ja muiden luostarirakennusten reunustamanreunustama pääaukio, ja sen sivuilla käsityöläispajojen ja talousrakennusten rajaamat pohjoinen ja eteläinen sivupiha. Kokonaisuutta kiertää kivenjärkäleistä muurattu vankka kivilinnoitus. Viisitorninen ja viisikulmainen linnanmuuri on alaosastaan seitsemän metrin paksuinen, ja sen sisäpuolelle jää lähes viiden hehtaarin laajuinen alue.
 
Keskusaukiolla sijaitsevat [[Novgorodin tyyli]]nen Marian kuolonuneen nukkumisen kirkko (1557), Kristuksen kirkastumisen katedraali (1566), kellotorni (1777) ja Pyhän Kolminaisuuden, Sosiman ja Savvatin katedraali (1859).
 
Pääluostarin lisäksi kokonaisuuteen kuuluu neljä samalla saarella olevaa sivuluostaria sekä kolme muuta luostaria saariryhmän muilla saarilla: Kolminaisuuden luostari Anserinsaarella, Pyhän Sergiuksen luostari Isolla Muksalmansaarella sekä luostarikokonaisuus Isolla Jänissaarella.
Rivi 14:
Luostarin perustivat [[1400-luku|1400-luvulla]] munkit [[Savvati Solovetskilainen]] ja [[Herman Solovetskilainen]]. Savvatin kuoltua Herman jatkoi luostarin rakentamista [[Sosima Solovetskilainen|Sosima]]-nimisen munkin kanssa. He asettuivat asumaan saarelle. Vähitellen väkeä kerääntyi lisää, ja saarelle rakennettiin Kristuksen kirkastumisen muistolle pyhitetty kirkko. 1500-luvulla saarelle rakennettiin jyhkeä linnoitus. Luostari sai tuolloin laajoja valtuuksia Vienanmeren alueen luonnonvarojen käytössä, ja siitä tuli myös alueen taloudellisen toimeliaisuuden keskus. Siellä oli muun muassa suolatehtaita, ja se hallitsi kalastusta, turkispyyntiä ja osin kaivostoimintaakin. Linnoituksessa oli myös voimakas varuskunta.
 
Luostarista muodostui ennen pitkää Pohjois-Venäjän kristillisyyden keskus. 1600-luvulla luostarissa oli 350 munkkia ja yli 600 muuta työntekijää. Vuosina 1668-16761668–1676 Solovetskin luostari oli uskonnollisen ja poliittisen kriisin näyttämö, kun munkit tukivat [[Venäjän ortodoksinen kirkko|kirkon]] ja keskusvallan kannalta katsottuna kapinallisia [[Vanhauskoiset|vanhauskoisia]]. Seurauksena oli, että munkkiveljestö vaihdettiin lähes kokonaan ja luostari siirrettiin vasta perustetun [[Holmogory]]n arkkipiispanistuimen alaisuuteen.
 
Luostarin toiminta lakkautettiin [[Neuvostoliitto|neuvostoaikana]] vuonna 1920. Vuosina 1923-19331923–1933 luostari toimi ojennus- ja pakkotyöleirinä, jota voi pitää [[Gulag]]-pakkotyöleirijärjestelmän prototyyppinä. Sittemmin leiri muutettiin vankilaksi, joka toimi [[Talvisota|talvisodan]] alkamiseen saakka 1939. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen saaret olivat sotilaskäytössä.
 
Neuvostoliiton romahtamisen (1991) jälkeen luostarin toimintaa on ryhdytty elvyttämään. Vuodesta 1992 luostari on toiminut [[museo]]na, joka on suosittu matkailukohde. Siellä toimii myös pieni munkkiveljestö.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Solovetskin_luostari”