Ero sivun ”Myönnytyspolitiikka” versioiden välillä

16 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
p
-toimesta.
p (typo)
p (-toimesta.)
=== Japanin hyökkäys Mantšuriaan ===
[[Kuva:Japanese troops entering Tsitsihar.jpg|thumb|250px|Japanilaisia joukkoja saapumassa Tsitsihariin.]]
Syyskuussa [[1931]] Japani, Kansainliiton jäsen, hyökkäsi [[Kiina]]n provinssiin Mantšuriaan. Kiina pyysi Kansainliittoa ja Yhdysvaltoja avuksi. Kansainliiton neuvosto esitti, että osapuolet vetäytyisivät ennen hyökkäystä omaamille alueilleen odottamaan rauhanomaista ratkaisua. Yhdysvallat muistutti Japania velvollisuuksista noudattaa allekirjoittamaansa [[Kellogg–Briand-sopimus]]ta. Vaatimukset menivät kuuroille korville ja Japani valloitti koko Mantšurian. Kansainliitto perusti tutkintalautakunnan, joka tuomitsi Japanin toimet esittämässään raportissa helmikuussa 1933. Vastalauseeksi Japani erosi Kansainliitosta ja jatkoi etenemistään Kiinaan. Tuomitsemista lukuun ottamatta JapaniKansainliitto eija kohdannutYhdysvallat vastustustaeivät Kansainliitonvastustaneet taiJapanin Yhdysvaltain toimestatoimia. David Thompsonin mukaan Kansainliiton ja Yhdysvaltain välinpitämättömyys ja tehottomuus [[Itä-Aasia]]ssa rohkaisi [[Eurooppa|Euroopan]] aggressiivisia valtioita toimimaan yhtä uhmakkaasti.<ref name=Thompson>Thompson, D., ''Europe Since Napoleon'', Longmans, 1964</ref>
 
=== Saksa miehittäämiehitti Reininmaan ===
Maaliskuussa 1936 Hitler haastoi [[Versailles’n rauha]]nsopimuksen ja lähetti joukkojaan [[demilitarisointi|demilitarisoidulle]] Reininmaan alueelle, jonka [[Ranska]] oli vaatinut puskurivyöhykkeeksi maiden väliselle rajalle. Saksan uudelleenvarustelu oli vielä kesken ja sen [[Wehrmacht|asevoimat]] eivät olleet kasvaneet naapurivaltioiden tasalle. Reininmaan miehitys oli siis uhkapeliä ja monet Hitlerin neuvonantajista vastustivat sitä. Saksalaisille upseereille olikin annettu käsky vetäytyä välittömästi, mikäli he kohtaisivat vastarintaa alueesta määräävien ranskalaisten toimestavastarintaa. Vastarintaa ei ollutsyntynyt, ja Hitler keräsi operaatiostaan poliittisen voiton.
 
Ranska valitti Kansainliittoon ja kysyi Isolta-Britannialta tukea. Pääministeri [[Stanley Baldwin]] vastasi, että Ison-Britannian asevoimat eivät riitä Ranskan tukemiseen ja maan julkisen mielipiteen mukaan ”saksalaiset vain marssivat omalle takapihalleen”. Yleensä tiukkoja toimia saksalaisia kohtaan tukenut työväenpuolueen parlamentin jäsen [[Hugh Dalton]] sanoi, että Britannian kansalaiset ja työväenpuolue eivät kannata sotilaallisia toimia tai taloudellisia pakotteita Saksaa vastaan.<ref name=Taylor>Taylor, A.J.P., ''English History, 1914-1945'', Oxford University Press, 1965</ref> Ainoa Kansainliiton jäsenvaltioista, joka ehdotti toimimista Saksaa vastaan oli [[Neuvostoliitto]].
3 759

muokkausta