Ero sivun ”Kaupunki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ei enää suositeltu portugaliksi |
|||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee kaupunkia maantieteellisesti. Suomen näkökulmasta aihetta käsittelee artikkeli [[Suomen kaupungit]]. Muista merkityksistä katso [[Kaupunki (täsmennyssivu)]]}}
[[Tiedosto:Ginza area at dusk from Tokyo Tower.jpg|thumb|250px|[[Suur-Tokio]] on laaja suurkaupunkialue, jossa asuu yli 30 miljoonaa asukasta.]]
'''Kaupunki''' on suurehko väestökeskittymä, jossa asutus on kaupunkia ympäröivää [[maaseutu]]a tiheämpää, mutta määrittely on häilyvää ja eri maissa erilaista.
Kaupungin erottaa maaseudusta usein hallinnollinen raja. Kaupunkien asukkaiden elinkeinoja ovat lähinnä [[jalostus]] ja [[palvelu]]t, sillä [[maatalous]] on enimmäkseen joutunut väistymään asuntojen ja tuotantolaitosten tieltä. Kaupungit ovat talousalueidensa keskuksia, ja niissä sijaitsee hallinnon, terveydenhoidon, kulttuurin ja koulutuksen toimintoja.
Rivi 10:
===Suomessa===
Suomessa kaupungilla tarkoitetaan perinteisesti [[Kaupunki (kuntamuoto)|kaupunkinimitystä]] käyttävää [[kunta]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365#L1P5 | Nimeke = Kuntalaki 5 § | Tekijä = | Ajankohta = 17.3.1995/365 | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 11.4.2013 }}</ref> Kaupunki voi tarkoittaa myös
[[Suomen ympäristökeskus|Suomen ympäristökeskuksen]] vuosina 2011–2012 kehittämässä uudessa [[Paikkatieto|paikkatietopohjaisessa]] alueluokituksessa, jonka tarkoituksena on kehittää kaupunkien ja maaseudun välistä aluerajausta,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=409543&lan=FI | Nimeke = Aluetypologia – kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen aluerajaus, alueluokituksen kommentointi | Tekijä = Suomen ympäristökeskus | Ajankohta = 30.5.2012 | Julkaisija = www.ymparisto.fi | Viitattu = 16.4.2013 }}</ref> kaupungeiksi määritellään ne [[taajama]]t, joissa asukasmäärä on suurempi kuin 15 000. Tällaisten taajamien lukumäärä on 38, ja näistä muodostettuja kaupunkiseutuja on 34 kappaletta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=135819&lan=fi | Nimeke = Kaupungin–maaseudun aluetypologian muodostamisperiaatteet – tekninen menetelmäkuvaus | Tekijä = Suomen ympäristökeskus | Selite = sivu 8 | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 16.4.2013}}</ref> Tämän luokituksen mukaan joillakin suurilla kunnilla ei ole omaa keskustaajama: esimerkiksi [[Espoo]] ja [[Vantaa]] lasketaan tilastollisesti osaksi [[Helsingin keskustaajama]]a.<ref>[http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=160_vaerak_tau_340_fi&ti=Taajamat+v%E4kiluvun+ja+v%E4est%F6ntiheyden+mukaan+31%2E12%2E2011&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011]</ref> Kaupungiksi ei luokitella myöskään ison kaupunkiseudun selvästi pienempää erillistä lähitaajamaa kuten esimerkiksi [[Kirkkonummi|Kirkkonummea]].<ref name="alueluokat" /> Alle 15 000 asukkaan kaupunkimaiset taajamat, joiden ympärille ei muodostu omaa [[kaupunkiseutu]]a, luokitellaan pikkukaupungeiksi.
===Muualla Euroopassa===
[[Euroopan unioni]]n tilastoviranomainen määrittelee kaupunkialueet omassa Urban Audit -ohjelmassaan, sekä niille [[metropolialue|metropolialueet]]. Joissain tapauksissa hallinnollinen kaupunki toimii alueen keskuksena ja joissain tapauksissa Urban Audit on määritellyt tosiasiallisen kaupungin rajat tilastoinnin selkeyttämiseksi.
[[Ruotsi]]ssa kunnat on monissa tapauksissa muodostettu jonkin vanhan kaupungin ympäryskuntia kaupunkiin yhdistämällä. Näin muodostuneen suuremman kunnan keskustataajamaa kutsutaan silti edelleen kaupungiksi, vaikka virallisesti kunta ei käyttäisikään kaupunkinimitystä. Ennen 1950- ja 1970-lukujen kuntauudistuksia Ruotsissa oli 133 kaupunkia.{{lähde}} Tällä hetkellä kaupunkinimitystä Ruotsin kunnista käyttävät vain [[Borås]], [[Göteborg]], [[Haaparanta]], [[Helsingborg]], [[Lidingö]], [[Malmö]], [[Mölndal]], [[Solna]], [[Tukholma]], [[Trollhättan]], [[Vaxholm]] ja [[Västerås]]. Kaupunkiväestöön lasketaan tilastoinnissa kuitenkin mukaan kaikkien taajamien väestö.{{lähde}}
Rivi 60:
==Kaupunkien sosiaalisia ilmiöitä==
===Arvostus===
Kaupunkien arvostus syntyy ihmisten omien mielipiteiden perusteella. Kaupungeilla on erilaisia hyviä ja huonoja ominaisuuksia, joita ovat esimerkiksi työpaikkojen tarjonta, opiskelumahdollisuudet, kulttuuritarjonta, sijainti, ympäristö, harrastusmahdollisuudet ja kunnalliset palvelut.<ref>Taloustutkimus: Kaupungit - Muuttohalukkuus 2006.</ref>
===Ongelmia===
Rivi 72:
Globaalit suurkaupungit ovat kaupankäynnin, talouden, kulttuurin ja myös muiden elämänalueiden keskuksia. Tällaisia kaupunkeja ovat esimerkiksi [[New York]], [[Tokio]], [[Berliini]], [[Hongkong]], [[Moskova]], [[Pariisi]] ja [[Lontoo]].
Maailman kaupunkeja on vaikea laittaa yksiselitteiseen suuruusjärjestykseen, sillä hallintotapa ja kaupunkien rakenne saattavat erota hyvinkin paljon. Myös suurkaupunkien yhteenkasvaminen megalopoleiksi vaikeuttaa rajanvetoa, kun yhtenäinen kaupunkialue on hyvinkin laaja mutta hallintoalueet erillisiä. Megalopoleja on esimerkiksi Yhdysvaltain itärannikolla, [[Rein–Ruhr|Reinin-Ruhrin]] alueella Saksassa ja Japanissa. Maailman suurin kaupunkialue on Japanin [[Suur-Tokio]].{{lähde}}
==Katso myös==
Rivi 100:
[[Luokka:Kaupungit|*]]
[[Luokka:Kaupunkisuunnittelu]]
| |||