Wikipedia

Ero sivun ”Ernst Nevanlinna” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti korvasi luokan Suomettarelaiset poliitikot luokalla Suomalaisen puolueen poliitikot
Jepse (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
10 292 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
{{Valtionjohto
| nimi = Ernst Nevanlinna
| kuva = [[Tiedosto:Ernst Nevanlinna.jpg|225px210px]]
| arvo = [[Eduskunnan puhemies]]
| virassa = [[6.11.1918–11.11.1918]]
| edeltäjä = [[Lauri Ingman]]
| seuraaja = [[Lauri Ingman]]
| kansanedustajana = 22.5.1907–1.2.1914, <br>4.4.1917–4.9.1922<ref name="ed">{{Edustajamatrikkeli|nro=911126}}</ref>
| syntymäaika = [[10. toukokuuta]] [[1873]]<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Nevanlinna, Ernst|id=6278|ajankohta=4.5.2001|tekijä=Vesa Vares|osa=7|sivu=34–37}}</ref>
| syntymäpaikka = [[Pielisjärvi]]<ref name="KB" />
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|10|5|1873|7|9|1932}}<ref name="KB" />
| kuolinpaikka =[[Helsinki]]<ref name="KB" />
| puolue = [[SuomalainenKansallinen puolueKokoomus]]
| muut puolueet = [[Suomalainen puolue]]<br>(vuoteen 1918)
| puoliso = Olga Elinda Neovius (1899–1904), Ines Nystén (1910–)<ref name="KB" />
}}
'''Ernst Fredrik Nevanlinna''' (vuoteen 1906 '''Neovius'''; [[10. toukokuuta]] [[1873]] [[Pielisjärvi]] – [[7. syyskuuta]] [[1932]] [[Helsinki]])<ref name="ed">{{Edustajamatrikkeli|nro=911126}}</ref> oli suomalainen [[taloustiede|taloustieteen]] professori ja poliitikko, joka edusti ensin [[Suomalainen puolue|Suomalaista puoluetta]] ja sitten [[kokoomus]]ta. Hän oli 1906–1913 [[Uusi Suometar|Uuden Suomettaren]] ja 1919–1922 [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] päätoimittajana sekä lyhyen aikaa senaattorina vuonna 1905 ja [[Eduskunnan puhemies|Eduskunnan puhemiehenä]] vuonna 1918. Nevanlinna toimi myös kahdesti Suomalaisen puolueen puheenjohtajana.
 
== Perhe ja koulutus ==
==Elämä==
Ernst Neovius kuului [[Neovius]]ten tunnettuun sivistys- ja säätyläissukuun. Hänen vanhempansa olivat Pohjois-Karjalassa asunut metsähallituksen virkamies Otto Anders Oleg Neovius ja Eva Kumlin.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Nevanlinna, Ernst|id=6278|ajankohta=4.5.2001|tekijä=Vares, Vesa|osa=7|sivu=34–37}}</ref> Korkeimman oikeuden presidenttinä toiminut [[Hjalmar Neovius]] oli hänen serkkunsa.<ref>{{Kansallisbiografia|id=6703|nimi=Neovius (1700 -1700–)|ajankohta=3.4.2006|tekijä=Autio, Veli-Matti Autio}}</ref>
 
Ernst[[Ylioppilastutkinto|Ylioppilaaksi]] Nevanlinna kirjoitti 17-vuotiaana ylioppilaaksi Hämeenlinnan klassillisesta lyseosta vuonna 1890. Sen jälkeen hän alkoi opiskella taloustiedetta[[Taloustiede|taloustiedettä]] ja työskenteli opintojensa ohessa lukionopettajana. HänetNevanlinna nimitettiin vuonna 1900 dosentiksi [[keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto|yliopistoon]], ja vuonna 1903 hän väitteli tohtoriksi. Opiskeluvuosinaan hän oli ollut fennomaanien opiskelijajärjestö [[Suomalainen Nuija|Suomalaisen Nuijan]] puheenjohtaja. Elokuussa 1905 hän kohosi vain 32-vuotiaana [[Suomen senaatti|senaatin talousosastoon]] valtiovaraintoimituskunnan johtajaksi. Koko [[Strengin senaatti]] joutui kuitenkin eroamaan jo kolmen kuukauden kuluttua [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakon]] vuoksi, ja pitkään säilyneen myöntyväisyysmiehen maineen vuoksi tästä lyhyestä senaattorikaudesta oli luultavasti Nevanlinnan uralle enemmän haittaa kuin hyötyä.<ref name="KB" />
 
== Poliittinen ura ==
Nevanlinnalla oli taipumus toistuvasti kannattaa politiikkaa, joka osoittautuisi pian vanhentuneeksi: vuonna 1917 hän oli skeptinen Suomen itsenäisyystoiveita kohtaan, seuraavana vuonna Saksaan nojaavan monarkian innokas kannattaja. Nevanlinna edusti politiikassa maltillista sosiaalikonservatismia eikä ollut siis varsinaisesti erityisen oikeistolainen tai taantumuksellinen. Hän vain eli henkisesti sen verran menneessä ajassa, ettei oikein sopeutunut moderniin politiikkaan.<ref name="KB" />▼
Opiskeluvuosinaan Nevanlinna oli ollut fennomaanien opiskelijajärjestö [[Suomalainen Nuija|Suomalaisen Nuijan]] puheenjohtaja. Elokuussa 1905 hän kohosi vain 32-vuotiaana [[Suomen senaatti|senaatin talousosastoon]] valtiovaraintoimituskunnan johtajaksi. Koko [[Strengin senaatti]] joutui kuitenkin eroamaan jo kolmen kuukauden kuluttua [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakon]] vuoksi, ja pitkään säilyneen myöntyväisyysmiehen maineen vuoksi tästä lyhyestä senaattorikaudesta oli luultavasti Nevanlinnan uralle enemmän haittaa kuin hyötyä.<ref name="KB"/>
 
▲Nevanlinnalla oli taipumus toistuvasti kannattaa politiikkaa, joka osoittautuisi pian vanhentuneeksi: vuonna 1917 hän oli skeptinen Suomen itsenäisyystoiveita kohtaan, seuraavana vuonna Saksaan nojaavan monarkian innokas kannattaja. Nevanlinna edusti politiikassa maltillista sosiaalikonservatismia eikä ollut siis varsinaisesti erityisen oikeistolainen tai taantumuksellinen. Hän vain eli henkisesti sen verran menneessä ajassa, ettei oikein sopeutunut moderniin politiikkaan.<ref name="KB" />
Kun Suomalainen puolue järjestäytyi muodollisesti vuonna 1906, Nevanlinnasta tuli sen nimellinen puheenjohtaja ja sen myötä myös [[Uusi Suometar|Uuden Suomettaren]] päätoimittaja. Hän jatkoi kummassakin tehtävässä vuoteen 1913. Nevanlinna oli vielä uudelleen puolueensa puheenjohtaja 1916–1918, sen lakkauttamiseen asti.<ref name="KB" /> Hän oli myös kansanedustajana vuosina 1907–1922 ja johti useasti [[valtiovarainvaliokunta]]a<ref name="ed" />. Kun eduskunta marraskuun alussa 1918 kokoontui uusille valtiopäiville, Nevanlinna valittiin puhemieheksi, sillä vanhasuomalaisten todellinen johtaja ja edellinen puhemies [[Lauri Ingman]] oli vielä Saksassa viemässä Hessenin prinssi [[Friedrich Karl]]ille tietoa [[Suomen kuningaskuntahanke|Suomen kuninkaanvaalin]] tuloksesta. Kun Ingman palasi kotimaahan, Nevanlinna luopui puhemiehen tehtävästä hänen hyväkseen.<ref>Vesa Vares: ''Demokratian haasteet 1907–1919'', teoksessa ''Kansanvalta koetuksella'' (Vares, Uola, Majander), s. 130, 132. Edita, Helsinki 2006.</ref> Hänen puhemieskautensa ehti kestää vain viisi päivää<ref name="ed" /> ja oli siten Suomen historian lyhin.▼
 
Kun Suomalainen puolue järjestäytyi muodollisesti vuonna 1906, Nevanlinnasta tuli sen nimellinen puheenjohtaja ja sen myötä myös [[Uusi Suometar|Uuden Suomettaren]] päätoimittaja. Hän jatkoi kummassakin tehtävässä vuoteen 1913. Nevanlinna oli vielä uudelleen puolueensa puheenjohtaja 1916–1918, sen lakkauttamiseen asti.<ref name="KB" />
Kun [[Kansallinen Kokoomus]] perustettiin joulukuussa 1918, Nevanlinna tuli sen puoluejohtoon. Hän toimi myös päätoimittajana puolueen pää-äänenkannattajalehdessä, joka oli muuttanut 1919 nimensä Uudeksi Suomeksi. Hän ei kuitenkaan ollut koskaan erityisen kiinnostunut toimittajanuralle. Vuonna 1922 hänet syrjäytettiin puolueen nuoremman polven ja oikeistosiiven vaatimuksesta, sillä hän ei ollut kannattanut eduskunnassa tarpeeksi innokkaasti heimoaatetta tai suuryrityksiä suosivaa verotusta. Katkeroitunut Nevanlinna väistyi politiikasta, ja hänet nimitettiin samana vuonna kansantaloustieteen vt. professoriksi vasta perustettuun [[Turun yliopisto]]on, mistä hän siirtyi edelleen 1924 [[Helsingin yliopisto]]on finanssiopin professoriksi. Tätä virkaa hän hoiti kuolemaansa asti.<ref name="KB" /> Esimerkiksi [[Tuure Junnila]] arvosti Nevanlinnaa hyvänä luennoitsijana.<ref>[http://arkisto.kokoomus.net/mp/db/file_library/x/IMG/11501/file/PetriNummivuoriPTA30-v.pdf Petri Nummivuoren esitelmä]</ref> Nevanlinna oli vuodesta 1919 alkaen [[Eduskunnan pankkivaltuusto]]n jäsen ja vuodesta 1925 sen puheenjohtaja, kuolemaansa asti.<ref name="KB" />▼
 
▲Kun Suomalainen puolue järjestäytyi muodollisesti vuonna 1906, Nevanlinnasta tuli sen nimellinen puheenjohtaja ja sen myötä myös [[Uusi Suometar|Uuden Suomettaren]] päätoimittaja. Hän jatkoi kummassakin tehtävässä vuoteen 1913. Nevanlinna oli vielä uudelleen puolueensa puheenjohtaja 1916–1918, sen lakkauttamiseen asti.<ref name="KB" /> Hän oli myös kansanedustajana vuosina 1907–1922 ja johti useasti [[valtiovarainvaliokunta]]a.<ref name="ed" />. KunEduskunnan eduskuntakokoonnuttua marraskuun alussa 1918 kokoontui uusille valtiopäiville, Nevanlinna valittiin puhemieheksi, sillä vanhasuomalaisten todellinen johtaja ja edellinen puhemies [[Lauri Ingman]] oli vielä Saksassa viemässä Hessenin prinssi [[Friedrich Karl]]ille tietoa [[Suomen kuningaskuntahanke|Suomen kuninkaanvaalin]] tuloksesta. Kun Ingman palasi kotimaahan, Nevanlinna luopui puhemiehen tehtävästä hänen hyväkseen.<ref>Vesa Vares, Vesa: ''Demokratian haasteet 1907–1919'', teoksessa ''Kansanvalta koetuksella'' (Vares, Uola, Majander), s. 130, 132. Edita, Helsinki 2006.</ref> Hänen puhemieskautensa ehti kestää vain viisi päivää<ref name="ed" /> ja oli siten Suomen historian lyhin.
Nevanlinna kuoli 59-vuotiaana pienestä haavasta saamaansa verenmyrkytykseen.<ref name="KB" /> [[Suomen Pankki]] tilasi hänen haudalleen Helsingin [[Hietaniemen hautausmaa]]lla [[Eemil Halonen|Eemil Haloselta]] pronssiveistoksen ''Semper Excelsior'' (”Alati korkeammalle”), joka paljastettiin marraskuussa 1934. Siitä tuli aikanaan niin ihailtu, että siitä teetettiin kopiot ainakin kahteen muuhun hautamuistomerkkiin.<ref>Liisa Lindgren: ''Memoria: Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri'', s. 238–241. SKS, Helsinki 2009.</ref>▼
 
▲Kun [[Kansallinen Kokoomus]]puolue perustettiin joulukuussa 1918, Nevanlinna tuli sen puoluejohtoon. Hän toimi myös päätoimittajana puolueen pää-äänenkannattajalehdessä, joka oli muuttanut 1919 nimensä Uudeksi Suomeksi. Hän ei kuitenkaan ollut koskaan erityisen kiinnostunut toimittajanuralle. Vuonna 1922 hänet syrjäytettiin puolueen nuoremman polven ja oikeistosiiven vaatimuksesta, sillä hän ei ollut kannattanut eduskunnassa tarpeeksi innokkaasti heimoaatetta tai suuryrityksiä suosivaa verotusta. Katkeroitunut Nevanlinna väistyi politiikasta, ja hänet nimitettiin samana vuonna kansantaloustieteen vt. professoriksi vasta perustettuun [[Turun yliopisto]]on, mistä hän siirtyi edelleen 1924 [[Helsingin yliopisto]]on finanssiopin professoriksi. Tätä virkaa hän hoiti kuolemaansa asti.<ref name="KB" /> Esimerkiksi [[Tuure Junnila]] arvosti Nevanlinnaa hyvänä luennoitsijana.<ref>[http://arkisto.kokoomus.net/mp/db/file_library/x/IMG/11501/file/PetriNummivuoriPTA30-v.pdf Petri Nummivuoren esitelmä]</ref> Nevanlinna oli vuodesta 1919 alkaen [[Eduskunnan pankkivaltuusto]]n jäsen ja vuodesta 1925 sen puheenjohtaja, kuolemaansa asti.<ref name="KB" />
 
Nevanlinna oli vuodesta 1919 alkaen [[Eduskunnan pankkivaltuusto]]n jäsen ja vuodesta 1925 sen puheenjohtaja, kuolemaansa asti.<ref name="KB"/>
 
== Kuolema ==
▲Nevanlinna kuoli 59-vuotiaana pienestä haavasta saamaansa verenmyrkytykseen.<ref name="KB" /> [[Suomen Pankki]] tilasi hänen haudalleen Helsingin [[Hietaniemen hautausmaa]]lla [[Eemil Halonen|Eemil Haloselta]] pronssiveistoksen ''Semper Excelsior'' (”Alati korkeammalle”), joka paljastettiin marraskuussa 1934. Siitä tuli aikanaan niin ihailtu, että siitä teetettiin kopiot ainakin kahteen muuhun hautamuistomerkkiin.<ref>Liisa Lindgren, Liisa: ''Memoria: Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri'', s. 238–241. SKS, Helsinki 2009.</ref>
 
==Lähteet==
* {{Kansallisbiografia|nimi=Nevanlinna, Ernst|id=6278|ajankohta=4.5.2001|tekijä=Vesa Vares, Vesa|osa=7|sivu=34–37}}
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Edustajamatrikkeli|nro=911126}}
* {{Kansallisbiografia|id=6278}}
 
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
Rivi 41 ⟶ 53:
|Seuraaja=[[Lauri Ingman]]
|Titteli=[[Eduskunnan puhemies]]
|Kommentti=[[1918]]}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Nevanlinna, Ernst}}
 
[[Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ernst_Nevanlinna”