Ero sivun ”Viiala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 33:
Entinen Viialan kunta sijaitsee vanhalla [[Satakunta|Satakunnan]] ja [[Häme]]en maakuntien rajaseudulla. Alueelle syntyi asutusta jo 400-luvulla ajanlaskun alun jälkeen. Näiltä seuduilta käsin harjoitettiin keskiajalla eränkäyntiä [[Näsijärvi|Näsijärven]] latvavesien alueelle.<ref name="Suomenmaa"/> Akaan pitäjän pohjoislaidalla sijainnut Viialan kylä koki suuren muutoksen, kun rautatie Hämeenlinnasta Viialan kautta Tampereelle ja [[Viialan rautatieasema|rautatieasema]] valmistuivat vuonna 1876.<ref> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 76. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.</ref> Jo edellisellä vuosikymmenellä oli alkanut höyrylaivaliikenne [[Vanajavesi|Vanajavedellä]].<ref name="Suomenmaa"/>
Viiala on vanha teollisuuspaikkakunta: siellä aloitti toimintansa Viiala Oy:n (nimi vuoteen 1937 Akkas Ångsågs Ab) omistama saha vuonna 1873. Laitoksesta tuli myöhemmin Oy [[Wilh. Schauman]] Ab:n tytäryhtiö. Yritys harjoitti sahateollisuutta vuoteen 1957 saakka, lasiteollisuutta vuosina 1890–1937 ja puutaloteollisuutta toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1947–1956. Tehtaalla aloitettiin [[vaneri]]n valmistus vuonna 1942.<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 9, palsta 1467. Helsinki: Otava, 1965.</ref> Viialan Viila Oy:n [[viila]]tehdas perustettiin vuonna 1901. Tehtaiden ansiosta Viialan työpaikkaomavaraisuus oli hyvä; 1970-luvulla vain noin kymmenen prosenttia kuntalaisista työskenteli muualla, lähinnä Tampereella.<ref name="Suomenmaa"/>
Viialan kunta muodostettiin vuonna 1932 osista Lempäälän, Vesilahden ja [[Akaa (entinen kunta)|Akaa]]n pitäjiä. Lopulliseen muotoonsa Viialan alue laajeni vanhan Akaan kunnan lakkauttamisen yhteydessä vuonna 1946. Aiemmin, vuonna 1926 oli jo perustettu Viialaan oma seurakunta. Ensimmäisen oman kirkkoherran seurakunta sai vuonna 1938. Kirkkona toimi aluksi vuonna 1906 valmistunut rukoushuone, kunnes vuonna 1950 valmistui arkkitehti [[Jaakko Tähtinen|Jaakko Tähtisen]] suunnittelema kirkko. Kirkon alttaritaulun on maalannut [[Lennart Segerstråle]].<ref name="Suomenmaa"/>
| |||