Avaa päävalikko

Muutokset

tehdään saantisuosituksille oma osio ja siirretään Fogelholmin suositukset sinne; päivitetään samalla suosituslinkki; tiivistystä
|}
 
==Saanti==
==Tyydyttyneiden rasvahappojen saanti==
Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat tyydyttyneitä rasvahappoja keskimäärin: naiset 23&nbsp;[[gramma|g]]/vrk ja miehet 32&nbsp;[[gramma|g]]/vrk eli energiasta naiset 12&nbsp;E% ja miehet 13&nbsp;E%. Suomalaisten tyydyttyneet rasvahapot ovat peräisin pääosin ravintorasvoista ja maitotuotteista (maito, voi, juustot). Niitä saadaan liharuokien ja viljavalmisteiden mukana sekä levitteistä, kastikkeista ja viljavalmisteista.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) | Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus| Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf |Ajankohta = 2008| Julkaisija = Kansanterveyslaitos| Viitattu = 10.10.2008 }}</ref>
 
==Saantisuositukset==
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla tyydyttyneiden rasvahappojen ja [[Transrasvahappo|transrasvahappojen]] yhteenlaskettu osuus energiansaannista tulisi olla korkeintaan noin 10&nbsp;E%.
RavitsemustieteenSuomalaisten professori[[Ravitsemussuositukset|ravitsemussuositusten]] 2014 mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla alle 10 prosenttia.<ref>[http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, s. 26.]</ref> Suomalaisten ravitsemussuositusten laatijan, ravitsemustieteen professorin [[Mikael Fogelholm]]in mukaan vaikka tyydyttyneellä rasvalla ei oleolekaan itsenäistä yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, mutta kovantyydyttyneen rasvan vähentäminen ja sen korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla on hyödyllistä, sillä kala- ja kasvirasvoja sisältävä ruokavalio pienentää kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.<ref name="miksi-yha">{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/miksi-yha-varoitetaan-rasvan-vaaroista-suomalaiset-hylkaavat-viralliset-ravintosuositukset | Nimeke = Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset| Tekijä = | Ajankohta =2.11.2011 | Julkaisija = Suomen Kuvalehti| Viitattu = 3.9.2012 }}</ref> Sen sijaan valkoisen viljan ja sokerin korvaaminen tyydyttyneellä rasvalla voi olla terveellistä.<ref name="5-2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/laihdutus/art-1288719235691.html | Nimeke = 5:2-dieetin isä katuu: "Olin väärässä" | Tekijä = Ina Kauppinen| Ajankohta =28.7.2014 | Julkaisija =Ilta-Sanomat | Viitattu = 21.11.2014 }}</ref>
<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Nimeke = Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon.|
Osoite = http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf |Ajankohta = 2005| Julkaisija = Valtion ravitsemusneuvottelukunta|
Viitattu = 10.10.2008 }}</ref>. Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat tyydyttyneitä rasvahappoja keskimäärin: naiset 23&nbsp;[[gramma|g]]/vrk ja miehet 32&nbsp;[[gramma|g]]/vrk eli energiasta naiset 12&nbsp;E% ja miehet 13&nbsp;E%. Saanti on suosituksiin verrattuna liian runsasta.
Suomalaisten tyydyttyneet rasvahapot ovat peräisin pääosin ravintorasvoista ja maitotuotteista (maito, voi, juustot). Niitä saadaan liharuokien ja viljavalmisteiden mukana sekä levitteistä, kastikkeista ja viljavalmisteista.
<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) | Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus| Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf |Ajankohta = 2008| Julkaisija = Kansanterveyslaitos| Viitattu = 10.10.2008
}}</ref>
 
==Terveysvaikutukset==
===Tutkimuksia tyydyttyneestä rasvasta===
Tyydyttyneen rasvan on uskottu vaikuttavan haitallisesti sydänterveyteen, ja sen käyttöä on siksi [[Ravitsemussuositukset|ravitsemussuosituksissa]] suositeltu vältettävän. Ruoka-aineiden ja sydäntautiriskin arvioinnissa on kuitenkin oleellista huomioida, mitä tyydyttyneen rasvan sijaan syödään.<ref name="sciencemag-fix" /> Tyydyttyneen rasvan korvaaminen hiilihydraateilla ei tutkimusten mukaan vähennä sydänsairausriskiä, mutta sen korvaaminen monityydyttymättömillä rasvoilla vähentää useiden tutkimusten mukaan riskiä.<ref name="jakobsen" /> [[Transrasva]]n saanti puolestaan lisää sydänsairausriskiä.<ref name="suom lääkäril">{{Lehtiviite | Tekijä = Laatikainen, Reijo | Otsikko =Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita | Julkaisu =Suomen Lääkärilehti | Ajankohta =2012 | Vuosikerta =67 | Numero =13 | Sivut =1070–1073 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Lääkäriliitto | Selite= | Tunniste= | Lopetusmerkki =? }}</ref><ref name="oconnor" />
Tyydyttyneen rasvan on uskottu vaikuttavan haitallisesti sydänterveyteen, ja sen käyttöä on siksi [[Ravitsemussuositukset|ravitsemussuosituksissa]] suositeltu vältettävän.
 
Ruoka-aineiden ja sydäntautiriskin arvioinnissa on kuitenkin oleellista huomioida, mitä tyydyttyneen rasvan sijaan syödään.<ref name="sciencemag-fix" /> Tyydyttyneen rasvan korvaaminen hiilihydraateilla ei tutkimusten mukaan vähennä sydänsairausriskiä, mutta sen korvaaminen monityydyttymättömillä rasvoilla vähentää useiden tutkimusten mukaan riskiä.<ref name="jakobsen" /> [[Transrasva]]n saanti puolestaan lisää sydänsairausriskiä.<ref name="suom lääkäril">{{Lehtiviite | Tekijä = Laatikainen, Reijo | Otsikko =Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita | Julkaisu =Suomen Lääkärilehti | Ajankohta =2012 | Vuosikerta =67 | Numero =13 | Sivut =1070–1073 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Lääkäriliitto | Selite= | Tunniste= | Lopetusmerkki =? }}</ref><ref name="oconnor" />
 
Vuonna 2009 ja 2010 julkaistujen prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneen rasvan saannilla ei ole itsenäistä vaikutusta [[Sydäntauti|sydän- ja verisuonitautien]] ilmaantuvuuteen.<ref name="mente">Mente A, de Koning L, Shannon H, Anand S. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19364995 A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease.] Arch Intern Med 2009;169:659–69.</ref><ref>Siri-Tarino P, Sun Q, Hu F, Krauss R. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=Meta-analysis%20of%20prospective%20cohort%20studies%20evaluating%20the%20association%20of%20saturated%20fat%20with%20cardiovascular%20disease. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease.] Am J Clin Nutr 2010;91:535–46.</ref><ref>http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19752542</ref> Vuonna 2009, 2010 ja 2011 julkaistujen prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen monityydyttymättömillä rasvahapoilla kuitenkin vähensi sydän- ja verisuonitautitapahtumia.<ref name="jakobsen">http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19211817</ref><ref>http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20351774</ref><ref>http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21735388</ref>
 
Britannian sydänsäätiön laatiman, vuonna 2014 Annals of Internal Medicine -julkaisussa julkaistun laajan meta-analyysin (joka sisälsi 72 erillistä tutkimusta ja yli puoli miljoonaa koehenkilöä) mukaan tyydyttynyttä rasvaa runsaasti nauttivilla ihmisillä ei sydänsairauksia esiinny tavallista enemmän.<ref name="oconnor">{{Verkkoviite | Osoite = http://well.blogs.nytimes.com/2014/03/17/study-questions-fat-and-heart-disease-link/?_php=true&_type=blogs&_php=true&_type=blogs&_r=1& | Nimeke =Study Questions Fat and Heart Disease Link | Tekijä =Anahad O'Connor | Ajankohta =17.3.2014 | Julkaisija =The New York Times International | Viitattu = 18.3.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/terveys/Brittitutkijat+Pehme%C3%A4t+rasvat+eiv%C3%A4t+est%C3%A4+syd%C3%A4ntautia/a1395115080050 | Nimeke =Brittitutkijat: Pehmeät rasvat eivät estä sydäntautia | Tekijä = | Ajankohta =18.3.2014 | Julkaisija = Helsingin sanomat | Viitattu = 18.3.2014 }}</ref> Myöskään tyydyttymättömien rasvojen käyttäminen ei katsauksen perusteella näyttänyt vähentävän sydänsairauksien riskiä, mutta jotkut tutkijat ovat asettaneet tämän johtopäätöksen kyseenalaiseksi aikaisempien katsausten tulosten ja tutkimuksen virheiden perusteella.<ref name="sciencemag-fix">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.sciencemag.org/health/2014/03/scientists-fix-errors-controversial-paper-about-saturated-fats | Nimeke =Scientists Fix Errors in Controversial Paper About Saturated Fats | Tekijä =Kai Kupferschmidt | Ajankohta =24.3.2014 | Julkaisija = American Association for the Advancement of Science | Viitattu = 28.3.2014 }}</ref>
 
Ravitsemustieteen professori [[Mikael Fogelholm]]in mukaan tyydyttyneellä rasvalla ei ole itsenäistä yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, mutta kovan rasvan vähentäminen ja sen korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentää kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/miksi-yha-varoitetaan-rasvan-vaaroista-suomalaiset-hylkaavat-viralliset-ravintosuositukset | Nimeke = Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset| Tekijä = | Ajankohta =2.11.2011 | Julkaisija = Suomen Kuvalehti| Viitattu = 3.9.2012 }}</ref>
 
Ruokavalion rasvojen laadulla on havaittu olevan yhteys aivoterveyteen. Itä-Suomen yliopiston Marjo Eskelisen väitöstutkimuksen (2014) mukaan runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä.<ref>Eskelinen, Marjo: The effects of midlife diet on late-life cognition: an epidemiological approach. 2014. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1394-4/ Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences., no 220</ref>
63 227

muokkausta