Wikipedia

Ero sivun ”Ammattiliitto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Historia: linkin fix
fix, viitteitä
Rivi 1:
{{lähteetön}}
{{Sosialismi}}'''Ammattiliitto''' (myös '''ammattijärjestö''') on [[ammattiyhdistysliike|ammattiyhdistysliikkeen]] puitteissa toimiva [[Järjestö (Suomi)|järjestö]], joka pyrkii puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja.
 
Ammattiliiton muodostavat yleensä saman ammattialan (esimerkiksi sairaanhoitajat) tai toimialan (esimerkiksi lasitehtaan työntekijät) henkilöt tai saman koulutuksen (esimerkiksi insinöörit) saaneet henkilöt. Ammattiliitto muodostuu työntekijöiden muodostamista [[ammattiosasto]]ista tai ammattiyhdistyksistä-yhdistyksistä.
 
Ammattiliitot neuvottelevat [[työehtosopimus|työehtosopimuksia]] työnantajapuolen kanssa.
 
== Historia ==
Ensimmäiset modernit ammattiyhdistykset syntyivät Isossa-Britanniassa 1800-luvunaluvun alussa osin vanhojen [[kiltalaitos|kilta]]-ammattikuntien perinteisiin pohjautuen. Alkuun ammattiyhdistyksetAmmattiyhdistykset olivat usein työnantajien kiivaasti vastustamia ja valtiovallan kieltämiä järjestöjä, niinpäja niiden toiminnassa oli salaseuramaisia piirteitä. {{lähde|20.11.2014}}▼
 
Vähitellen ammattiyhdistysten toimintaoikeudet on kuitenkin yleisesti tunnustettu muun muassa [[Kansainvälinen työjärjestö|Kansainvälisen työjärjestön]] (ILO) konventioissa. Suomessa eräänä käännekohtana voidaan pitää niin sanottua "[[tammikuun kihlaustakihlaus]]ta" vuonna 1940, jolloin [[työnantajajärjestö]]t tunnustivat ammattiliitot tasavertaiseksi sopimuskumppaniksi, mutta laillinen toimintaoikeus niillä oli ollut jo hyvin pitkään.▼
▲Ensimmäiset modernit ammattiyhdistykset syntyivät Isossa-Britanniassa 1800-luvuna alussa osin vanhojen kilta-ammattikuntien perinteisiin pohjautuen. Alkuun ammattiyhdistykset olivat usein työnantajien kiivaasti vastustamia ja valtiovallan kieltämiä järjestöjä, niinpä niiden toiminnassa oli salaseuramaisia piirteitä.
 
Alussa liberaalitLiberaalit olivat keskeisessä roolissa ammattiyhdistysten perustamisessa ja levittämisessä, myös Suomessa. Tavoitteena eivät olleet [[lakko|lakot]] tai [[luokkataistelu]] vaan työntekijöiden tukeminen, neuvominen ja sivistäminen, toimiminen näiden vakuutusyhtiöinä työkyvyttömyyttä, sairautta ja työttömyyttä vastaan, työntekijöitätyöntekijöiden neuvottiin alueelta toiselleneuvominen parhaiden työehtojen saamiseksi jne. Myös moni työntekijöiden oloista huolestunut tehtailija perusti ensimmäisiä ammattiyhdistyksiä, kuten englantilainen sosialisti [[Robert Owen]] ja suomalainen [[Viktor Julius von Wright]]. 1800-luvun puolivälissä [[sosialismi|sosialistien]] rooli alkoi vahvistua ja sosialistien ja liberaalien yhteistyö väheni. Myös kristillisiä, nationalistisia ja muita ammattiyhdistyksiä perustettiin.{{lähde|20.11.2014}}▼
▲Vähitellen ammattiyhdistysten toimintaoikeudet on kuitenkin yleisesti tunnustettu muun muassa [[Kansainvälinen työjärjestö|Kansainvälisen työjärjestön]] (ILO) konventioissa. Suomessa eräänä käännekohtana voidaan pitää niin sanottua "tammikuun kihlausta" 1940, jolloin [[työnantajajärjestö]]t tunnustivat ammattiliitot tasavertaiseksi sopimuskumppaniksi, mutta laillinen toimintaoikeus niillä oli ollut jo hyvin pitkään.
 
▲Alussa liberaalit olivat keskeisessä roolissa ammattiyhdistysten perustamisessa ja levittämisessä, myös Suomessa. Tavoitteena eivät olleet lakot tai [[luokkataistelu]] vaan työntekijöiden tukeminen, neuvominen ja sivistäminen, toimiminen näiden vakuutusyhtiöinä työkyvyttömyyttä, sairautta ja työttömyyttä vastaan, työntekijöitä neuvottiin alueelta toiselle parhaiden työehtojen saamiseksi jne. Myös moni työntekijöiden oloista huolestunut tehtailija perusti ensimmäisiä ammattiyhdistyksiä, kuten englantilainen sosialisti [[Robert Owen]] ja suomalainen [[Viktor Julius von Wright]]. 1800-luvun puolivälissä sosialistien rooli alkoi vahvistua ja sosialistien ja liberaalien yhteistyö väheni. Myös kristillisiä, nationalistisia ja muita ammattiyhdistyksiä perustettiin.
 
Työntekijöiden yhdistystoiminta syntyi Suomessa 1800-luvun puolessavälissä, Suomen teollistumisen alkuvaiheessa. Suomen ensimmäinen ammattiyhdistys, [[Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys]] perustettiin vuonna 1869. Varsinainen murros alkoi 1880-luvulla, kun kirjanpainajat, maalarit, räätälit, pelti- ja vaskisepät, puusepät, muurarit ja suutarit ryhtyivät perustamaan omia yhdistyksiään.
 
Professori [[Hannu Soikkanen|Hannu Soikkasen]] toteaa:mukaan työväenliikkeen synty oli Suomessa seurausta kolmen aatevirtauksen kohtaamisesta. Vuosisadan puolivälistä lähtien sääty-yhteiskunta oli nopeuttanut kulkuaan kohden omaa tuhoaan ja oli käynnissä melko ripeä muutos kapitalistiseksi yhteiskunnaksi, jossa oli vielä selkeät luokkarajat. Nämä kolme murroksen tullutta aatevirtausta olivat kansallisuusaate, liberalismi ja sosialismi. Tähän murrosvaiheeseen liittyy myös kohoava, ja toki yhä jatkuva, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisliikkeiden muodostaminen, jotka ovat demokraattisen kansalaisyhteiskunnan perusteita. Myös työväenliike on tällainen 1800-luvun lopun kansanliike, joka takaa yhteiskunnan demokraattista toimintaa.{{lähde|20.11.2014}}
 
Vuonna 1883 perustettiin ensimmäiset työväenyhdistykset ja tästä alkanutta vaihetta työväenliikkeessä kutsutaan [[Wrightiläinen työväenliike|wrightiläiseksi työväenliikkeeksi]]. Perustettuihin yhdistyksiin liittyi eritoten kaupunkien käsityöläisiä ja ammattityöntekijöitä. Lisäksi työnantajien kuuluminen yhdistyksiin oli hyvin yleistä. Tätä vaihetta työväenliikkeen historiassa voidaan pitää myös eräänlaisena patronaattisen työväenliikkeen aikana. Vuoteen 1899 mennessä työväenyhdistyksiä oli perustettu lähes kaikkiin Suomen kaupunkeihin ja useille teollisuuspaikkakunnille. Myös joihinkin mökkiläisvaltaisiin maaseutupitäjiinkin oli perustettu omat yhdistyksensä.
Rivi 33 ⟶ 32:
 
== Ammattiliittojen asema Suomessa ==
 
Suomessa ammattiliitoilla, kuten kaikilla yhdistyksillä ja henkilöillä, on lailla taattu järjestäytymisvapaus ja vakiintunut asema niin useimmilla työpaikoilla kuin yhteiskunnan institutionaalisessa päätöksenteossa. Ammattiliittojen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia ja [[työnantajajärjestö]]ihin järjestäytyneet työnantajat perivät ne suoraan ammattilittojen jäsenten palkoista ja tilittävät ne ammattiliitoille.
 
Rivi 41 ⟶ 39:
 
=== Keskusjärjestöt ===
 
Suomessa ammattiliitot ovat järjestäytyneet pääasiassa kolmeen keskusjärjestöön:
 
* [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK|Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK]] (1 045 000 jäsentä). SAK edustaa perinteisesti työntekijöitä teollisuudessa, rakennus- ja kuljetusalalla, mutta nykyisin suuri osa jäsenistä palvelualoilla ja julkisella sektorilla.
* [[STTK|Toimihenkilökeskusjärjestö STTK]] (640 000 jäsentä). STTK edustaa laajalti toimihenkilöitä, virkamiehiä ja terveydenhoitoalan henkilökuntaa.
Rivi 51 ⟶ 47:
 
=== Suurimmat ammattiliitot===
#[[Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL]], 240230 000 jäsentä, SAK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jhl.fi/portal/fi/jhl-tieto/ | Nimeke = JHL-tieto | Julkaisija = JHL | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Palvelualojen ammattiliitto PAM]], 230 000 jäsentä, SAK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pam.fi/tietoa-pamista/pam-pahkinankuoressa.html | Nimeke = PAM pähkinänkuoressa | Julkaisija = PAM | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Tehy]] 160 000 jäsentä, STTK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tehy.fi/tehy/ | Nimeke = Tietoa Tehystä | Julkaisija = Tehy | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Metallityöväen Liitto]], 167 500 jäsentä, SAK
#[[Metallityöväen Liitto]], 148 000 jäsentä, SAK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metalliliitto.fi/metalliliitto | Nimeke = Metalliliitto | Julkaisija = Metalliliitto | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Tehy]] 137 000 jäsentä, STTK
#[[Ammattiliitto Pro]] 130 000 jäsentä, STTK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.proliitto.fi/tama-on-pro | Nimeke = Tämä on Pro | Julkaisija = Pro | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Opetusalan Ammattijärjestö OAJ]] 118121 000 jäsentä, Akava<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oaj.fi/cs/oaj/jasentilastot | Nimeke = Jäsentilastot | Julkaisija = OAJ | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Rakennusliitto]], 87 000 jäsentä, SAK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://rakennusliitto.fi/rakennusliitto/ | Nimeke = Rakennusliiton voima on jäsenissä | Julkaisija = Rakennusliitto | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[SuPer]], 85 000 jäsentä, STTK
#[[SuPer]], 86 000 jäsentä, STTK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.superliitto.fi/super-info/ | Nimeke = SuPer-info | Julkaisija = SuPer | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Rakennusliitto]], 85 000 jäsentä, SAK
#[[Tekniikan Akateemisten Liitto TEK]], 7273 000 jäsentä, Akava<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tek.fi/tek | Nimeke = TEK | Julkaisija = Tekniikan akateemiset | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty]], 70 000 jäsentä, STTK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tek.fi/tek | Nimeke = TEK | Julkaisija = Tekniikan akateemiset | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Uusi Insinööriliitto]], 70 000 jäsentä, Akava <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uil.fi/portal/page?_pageid=157,186567&_dad=portal&_schema=PORTAL | Nimeke = IL-info | Julkaisija = Insinööriliitto | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Pardia]], 60 000 jäsentä, STTK<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pardia.fi/pardia_jarjestona/ | Nimeke = Pardia järjestönä | Julkaisija = Pardia | Viitattu = 20.11.2014}}</ref>
#[[Pardia]], 60 000 jäsentä, STTK
Jäsenmäärät liittojen omien verkkosivujen mukaan kesäkuussa 2009.
 
==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattiliitto”