Ero sivun ”Julius Krohn” versioiden välillä

[[Kuva:Julius Krohn.jpg|thumb]]

'''Julius Leopold Fredrik Krohn''' ([[19. huhtikuuta]] [[1835]] [[Viipuri]] – [[28. elokuuta]] [[1888]] Viipuri) oli [[Suomi|suomalainen]] [[kansanrunous|kansanrunouden]] tutkija, [[suomen kieli|suomen kielen]] ja [[Suomen kirjallisuus|kirjallisuuden]] professori, runoilija, suomentaja ja lehtimies. Krohn toimi [[Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori|suomen kielen lehtorina Helsingin yliopistossa]] vuodesta [[1875]] ja ylimääräisenä professorina vuodesta [[1885]]. Hän oli 1800-luvun merkittävimpiä suomalaisen kansanrunouden tutkijoita. Hän myös kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen [[pro gradu]] -työn.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id = 496|nimi = Krohn, Julius (1835–1888)|tekijä = Raija Majamaa|vapaa=|ajankohta = 5.1.1998 (päivitetty 12.2.2008)|viitattu = 24.7.2013}}</ref>

 

Krohnin äiti oli Viipurin lähellä sijainneen [[Kiiskilän kartano]]n tytär, [[suomensaksalaiset|suomensaksalaista]] sukujuurta oleva Julie Dannenberg. Monipuolisesti lahjakas Julie osasi kahdeksaa kieltä ja soitti loistavasti pianoa.<ref name=Krohn>{{verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/wpoet/tiinakrohn/krohn.html | Nimeke = Krohn-suvun vaellustarina | Kirjoittaja = Tiina Krohn | Viitattu = 22.2.2014}}</ref> Saksalaista syntyperää oli myös isä Leopold Wilhelm Krohn (1806–1890), joka oli rakastunut Suomeen ja Julieen vieraillessaan Kiiskilässä. Julius Krohnin äidinkieli oli siten luonnollisesti [[saksan kieli|saksa]]. Tätä pidetään yhtenä syynä siihen, että hän korosti kansanrunojen läntisiä, germaanisia ja skandinaavisia, aineksia.