Ero sivun ”X” versioiden välillä

{{Tämä artikkeli|käsittelee kirjainta. Muita merkityksiä on [[X (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}

{{Latinalaiset aakkoset|iso=X|pieni=x}}

'''X''' ('''x''') on [[latinalaiset aakkoset|latinalaisten]] ja myös [[suomen kielen aakkoset|suomen aakkosten]] 24. [[kirjain]]. X-kirjaimen nimi on [[suomen kieli|suomen kielessä]] ''äks'' (aiemmin myös ''eks'')<ref name=kirjaintennimitykset>{{Lehtiviite | Tekijä = Kolehmainen, Taru | Otsikko = Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä

| Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = 2008 | Numero = 2 | | www = http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1916 }}</ref> ja äännearvo {{IPA|[ks]}}. X-kirjaimella on kuitenkin eri kielissä useita erilaisia ääntämistapoja. Foneettisessa kirjoituksessa x-kirjaimella merkitään niin sanottua [[soinniton velaarinen frikatiivi|ach-äännettä]].

Latinalaista X-kirjainta vastaa [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaisessa kirjaimistossa]] kirjain [[khii]] (Χ, χ), [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisessä kirjaimistossa]] puolestaan [[Х|kyrillinen Х (х)]], joilla on samankaltainen ulkonäkö ja alkuperä. Ääntämykseltään ne muistuttavat ''h'':n tai ''kh'':n tapaisia äänteitä tai äännettä {{IPA|[ç]}}. Yhdennäköisyydestään huolimatta eri X-kirjaimet ovat [[Unicode]]-merkistössä eri merkkejä. Äännearvoa {{IPA|[ks]}} vastaava kreikkalainen kirjain on [[ksii]] (Ξ, ξ).

 

X-kirjain on kehittynyt [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikan]] kirjaimesta [[khii]] (Χ). Khiin äännearvo itäkreikassa oli ''kh'', mutta latinassa siitä tuli ''ks'' Etelä-Italiassa asuneiden kreikkalaisten mallin mukaisesti.<ref name="tietosanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke = Tietosanakirja | Julkaisija = Tietosanakirja-osakeyhtiö | Vuosi = 1909–1922 | Tekijä = Wichmann, Yrjö ym. | Julkaisupaikka = Helsinki | Selite = Hakusana X | www = http://runeberg.org/tieto/10/0875.html }}</ref>

 

Nykysuomessa x-kirjainta käytetään vain vierasperäisissä [[erisnimi]]ssä ja [[sitaattilaina|sitaattilainoissa]]. Se ääntyy tavallisesti {{IPA|[ks]}}.

 

X-kirjain on aiemmin ollut suomen kirjakielessä yleinen ''ks''-äänneyhtymän merkki. X-kirjain korvattiin ''ks''-merkinnällä 1810–40-lukujen kuluessa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Lauerma, Petri | Otsikko = Vieraiden grafeemien väistyminen varhaisnykysuomesta etenkin Jakob Johan Malmbergin tuotannon valossa | Julkaisu = Virittäjä | Ajankohta = 2007 | Numero = 3 | Sivut = 322–345 | Tiedostomuoto = PDF | www = http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2007_322.pdf}}</ref>

 

X:n äännearvo on eurooppalaisissa kielissä enimmäkseen ''ks''. Useissa eurooppalaisissa kielissä x-kirjainta käytetään vain rajoitetusti vieraskielisissä sanoissa tai sitä ei käytetä ollenkaan. Ranskassa x voi ääntyä ''gz'', ''s'' tai ''z''; monessa sanassa se on "mykkä".<ref name="tietosanakirja"/>

 

{{esitystavat|iso=X|pieni=x|morse=-..-|radiosuomi=äksä|radionato=X-ray|braillenumero=|ASCII-iso=88|ASCII-pieni=120|Unicode-iso=U+0058|Unicode-pieni=U+0078}}

 

* x merkitsee jotain tuntematonta, esimerkiksi henkilöä

* [[matematiikka|matematiikassa]]:

 

==Lähteet==

 

{{Metatieto}}