Ero sivun ”Bengt Johansson” versioiden välillä

Johansson opiskeli [[sello]]nsoitonnsoittoa [[1930-luku|1930-luvun]] alussa [[Yrjö Selin]]in johdolla. Hän pääsi myöhemminsodan jälkeen opiskelemaan sävellystä [[Sibelius-Akatemia]]an, jossa hänen opettajiaan olivat [[Leevi Madetoja]], [[Selim Palmgren]] ja [[Sulho Ranta]]. Hän sai vuonna [[1947]] diplomit sellonsoitosta ja sävellyksestä. sekä suoritti kapellimestaritutkinnon.

Aluksi Johansson työskentelijoutui vuodettyöskentelemään ravintolamuusikkona. Vuosina 1952–1975 hän toimi [[Yleisradio]]n ääniteknikkona ja opetti Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1956.<ref name="facta">Facta2001, WSOY 1981, 7. osa, palsta 161.</ref> Häntä pidettiin vuosia klassisen musiikin äänityksen asiantutijana.

Työnsä rinnalla Johansson myös sävelsi. Varhaistuotannossa näkyy [[romantiikan musiikki|romanttisten]] ihanteiden ja [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] vaikutus. Varhaisista teoksista vodaan mainita pianokonsertto (1951) ja ''Tema con sette variazioni in modo antico per violoncello ed orchestra'' (1954). Vuonna 1952 hänJohansson piti sävellyskonsertin Helsingissä.

Johansson sävelsi [[1950-luku|1950-luvun]] loppuun pääasiassa [[soitinmusiikki]]a ja sävelsi tuolloin ensimmäisenä Suomessa elektronista nauhamusiikkia (''Three Electronic Etudes'', 1960<ref name="facta"/>), mutta jätti sen kuitenkin ja alkoi [[1960-luku|1960-luvulla]] kiinnostua yhä enemmän [[kuoro]]lle kirjoittamisesta. VuonnaHänen [[1975]]pääteoksiinsa valmistuikuuluu kolmen''The näytöksenTomb [[ooppera]],at Akr Çaar'' baritonille ja sekakuorolle vuodelta 1964; teksti on [[OlavinlinnaEzra Poud]]nin. 500-vuotisjuhliaMuita vartenmerkittäviä sävellettykuoroteoksia ovat ''LinnaStabat mater'' (1950), jonka''Missa jälkeensacra'' säveltäjä(1960), kirjoitti''Triptych'' enää(1965) pienimuotoisempiaja teoksia.''Requiem'' (1965).

===Viitteet= Lähteet ==