Ero sivun ”Kaupunki” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
'''Kaupunki''' on suurehko väestökeskittymä, jossa asutus on kaupunkia ympäröivää [[maaseutu]]a tiheämpää, mutta määrittely on häilyvää ja eri maissa erilaista.
Kaupungin erottaa maaseudusta usein hallinnollinen raja. Kaupunkien asukkaiden elinkeinoja ovat lähinnä [[jalostus]] ja [[palvelu]]t, sillä [[maatalous]] on enimmäkseen joutunut väistymään asuntojen ja tuotantolaitosten tieltä. Kaupungit ovat talousalueidensa keskuksia, ja niissä sijaitsee hallinnon, terveydenhoidon, kulttuurin ja koulutuksen toimintoja.
Itse sana kaupunki on alun perin tarkoittanut kauppapaikkaa. Usean eri kaupungin kasvaessa ja sulautuessa yhteen syntyy [[konurbaatio]]. Miljoonakaupungeista käytetään myös nimitystä [[metropoli]]. Suurten metropolien yhteensulautumaa kutsutaan [[megalopoli]]ksi.
Rivi 22:
[[Englannin kieli|Englannin kielessä]] käytetään yli {{formatnum:100000}}:n asukkaan kaupungista nimitystä ''city'' ja pienemmästä nimitystä ''town''. Nimellä ''city '' kutsuttiin alun perin sellaisia kaupunkeja, joihin oli rakennettu [[katedraali]]. Englanninkielinen termi ''borough'' tai ''township'' on suomennettavissa [[kauppala]]ksi {{lähde}}.
=== Näkemyksiä historiallisten kaupunkien kaupungiksi määrittelystä ===
[[W. Sombart]]in mukaan kaupungin voidaan taloudellisesta näkökulmasta määritellä tarkoittavan paikkaa, jonka asukkaiden elanto on riippuvainen vieraasta maataloustyöstä. Tämän määritelmän mukaan vanhan ajan suurkaupungit kuten [[Ninive]] ja [[Babylon]] eivät olisi olleet kaupunkeja. Myöskään sellaiset keskiajan ja uuden ajan kaupungit, joiden asukkaista suuri osa teki maataloustyötä, eivät olisi olleet kaupunkeja.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Iso tietosanakirja. Kuudes osa: Kansallishenki–Kouko | Vuosi = 1934 | Selite = Hakusana ”kaupunki”, palsta 411. | Julkaisija = Otava}}</ref>
Belgialainen historioitsija [[Henri Pirenne]] määritteli kaupungin tarkoittamaan sellaista kaupan ja teollisuuden paikkaa, jolla oli kunnollinen paikallishallinto. Hänen mukaansa kaupungit nousivat ainoastaan kansainvälisen kaupan vaikutuksesta. Koska kaupankäynti Välimerellä jatkui [[kansainvaellusaika]]na huolimatta [[Rooman hajoaminen|Rooman hajoamisesta]], kaupunkielämä jatkui [[merovingit|merovingikaudella]] suurimmassa osassa [[Gallia]]a. Arabien Länsi-Välimeren valloitusten vuoksi kansainvälinen kauppa romahti 700-luvun alussa, joten Pirennen mukaan myös kaupungit katosivat. Joitakin kutistuneita linnoitettuja ''[[civitas|civitaksia]]'' säilyi [[karolingit|karolingiaikoihin]], mutta ne olivat vain kirkollisen hallinnon keskuksia. Pirennen määritelmän mukaista kaupunkielämää niihin syntyi vasta 900-luvulla, kun kauppa elpyi. Tällöin vanhojen ''civitaksien'' liepeille, niiden muurien ulkopuolelle ja uusien linnoitusten (''castra'') juurelle syntyi uutta kaupunkiasutusta (''suburbia'').<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Verhulst, Adriaan | Otsikko = The Origins of Towns in the Low Countries and the Pirenne Thesis | Julkaisu = Past & Present | Ajankohta = 1989 | Vuosikerta = | Numero = 122 | Sivut = 3–4 | Kieli = {{en}}}}</ref>
== Kaupungistuminen ==
[[Kaupungistuminen]] alkoi maanviljelyn myötä ensimmäisenä [[Lähi-itä|Lähi-idässä]]
Kaupunkien koko vaihtelee huomattavasti riippuen siitä, puhutaanko hallinnollisesta kaupungista vai hallinnollisten rajojen yli jatkuvasta kaupunkialueesta. Kaupunkiväestön lisäksi Pohjoismaissa on jo vuosikymmeniä tarkasteltu myös [[taajama|taajamien]] väestöä. Muualla maailmalla kaupungin määritelmät vaihtelevat huomattavasti, mikä vaikeuttaa tilastojen vertailua. Voidaan kuitenkin arvioida, että vuonna 2007 jo puolet maailman väestöstä asui kaupungeissa tai kaupunkimaisissa taajamissa.<ref>[http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/bio/bioja/vk/yli-pelkonen/ Helsingin yliopiston väitöstiedote, 24.11.2006: Ekologisen tiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa korostuu]</ref>
|