Ero sivun ”Projektiivinen geometria” versioiden välillä

Projek­tiivisen geo­metrian geo­metrian yhtenä virikkeenä on ollut [[perspektiivi]]oppi. Perspek­tiivisesti sellaisetkin [[suora]]t, jotka todellisuudessa ovat [[yhdensuuntaisuus|yhden­suuntaisia]], esimerkiksi rata­kiskot, näyttävät kaukana kohtaavan toisensa. Tämän vuoksi niiden voidaan ajatella leikkaavan toisensa "äärettömän kaukana". projek­tiivisessa geo­metriassa tavan­omaiseen avaruuteen lisätäänkin kutakin yhden­suuntaisten suorien [[ekvivalenssiluokka]]a kohti yksi "äärettömän kaukainen" piste. Kun [[taso]]on lisätään tällaiset äärettömän kaukaiset pisteet, saadaan [[projektiivinen taso]], ja vastaavasti kun [[kolmiulotteisuus|kolmi­ulotteiseen]] avaruuteen lisätään tällaiset pisteet, saadaan kolmi­ulotteinen [[projektiivinen avaruus]].

 

 

Ala sai alkunsa 1600-luvulla [[Girard Desargues]]in tutkimuksista, mutta se jäi syrjään geo­metrisen tutkimuksen valta­virrasta 1800-luvun alkuun asti, jolloin [[Jean-Victor Poncelet]] julkaisi järjes­telmälli­sen esityksen projek­tiivisesta geo­metriasta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Thompson, Jan (toim.) | Nimeke = Matematiikan käsikirja | Vuosi = 1994| Luku = | Sivu = 323| Selite = Hakusana "projek­tiivinen geo­metria"| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tammi| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 31.10.2014 | Kieli = }}</ref>