|
Raimo Heleminen oli yks hinteimmistä ihimisistä mualimassa perkele
{{suositeltu}}
{{Jääkiekkoilija
| kuva = Raimo_Helminen_Ilves.jpg
| kuvankoko = 250px
| pelipaikka = keskushyökkääjä
| maila = vasen
| lempinimi = Raipe, Maestro, Elmo
| pituus = 183
| paino = 88
| seura =
| liiga =
| tehtävä =
| pelasi = [[Tampereen Ilves (jääkiekko)|Ilves]] ([[Jääkiekon SM-liiga|SML]])<br /> [[New York Rangers]] ([[NHL]])<br />[[New Haven Nighthawks]] ([[AHL]])<br/>[[Minnesota North Stars]] (NHL)<br />[[New York Islanders]] (NHL)<br />[[Springfield Indians]] (AHL),<br /> [[Malmö Redhawks|Malmö IF]] ([[HockeyAllsvenskan|Allsv.]]/[[Elitserien (jääkiekko)|SEL]])
| kansallisuus = {{Suomi}}
| syntymäaika = {{syntymäaika ja ikä|11|3|1964}}
| syntymäpaikka = [[Tampere]]
| kuolinaika =
| kuolinpaikka =
| varaus = 35. varaus
| varausvuosi = 1984
| varannut_seura = [[New York Rangers]]
| uran_alku = 1982
| uran_loppu = 2008
| valmennusvuodet = 2009–
| valmennusseurat = Suomen 19-v. maajoukkue <br /> [[Tampereen Ilves (jääkiekko)|Ilves]] <br /> [[Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue|Suomen 20-v. maajoukkue]] <br> [[Barys Astana]] <br> [[Kazakstanin jääkiekkomaajoukkue|Kazakstanin maajoukkue]]
| halloffame =
}}
'''Raimo Ilmari Helminen''' (s. [[11. maaliskuuta]] [[1964]] [[Tampere]]) on suomalainen jääkiekkovalmentaja ja jääkiekkoilija, joka pelasi pitkän uran [[keskushyökkääjä]]n pelipaikalla. Helminen pelasi urallaan [[Jääkiekon SM-liiga|SM-liigassa]] ainoastaan yhdessä joukkueessa, [[Tampereen Ilves (jääkiekko)|Tampereen Ilveksessä]]. Lisäksi hän edusti Yhdysvalloissa [[NHL|NHL:ssä]] [[New York Rangers]]ia, [[Minnesota North Stars]]ia ja [[New York Islanders]]ia sekä Ruotsissa [[Malmö Redhawks|Malmötä]]. Helminen voitti maailmanmestaruuden lisäksi sekä Suomen että Ruotsin mestaruuden ja [[Jääkiekon Euroopan cup|Euroopan cupin]].<ref name="Liigatähdet172">Mennander, A. & Mennander P. 2004, s. 172</ref> Peliuransa jälkeen hän on valmentanut [[Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue|Suomen 20-vuotiaiden maajoukkuetta]], Ilvestä, [[KHL]]-seura [[Barys Astana]]a ja [[Kazakstanin jääkiekkomaajoukkue|Kazakstanin maajoukkuetta]].
Helminen pelasi seuratasolla ammattilaisena 26 vuotta. Hän aloitti SM-liigassa [[Jääkiekon SM-liigakausi 1982–1983|kaudella 1982–1983]], ja hänen viimeinen kautensa oli [[Jääkiekon SM-liigakausi 2007–2008|kausi 2007–2008]]. Häntä pidetään Ilveksen tunnuskuvana. [[Suomen jääkiekkomaajoukkue|Suomen maajoukkueessa]] Helminen pelasi 331 ottelussa, joten hän on pelannut enemmän maaotteluja kuin kukaan toinen jääkiekkoilija maailmassa. Helminen pelasi Suomen edustusjoukkueessa 19 arvoturnauksessa. Joukossa on kuudet [[Talviolympialaiset|olympialaiset]]. Helmisellä on yhteensä kuusi MM- ja kolme olympiamitalia.<ref name="Liigatähdet172"/>
Helminen tunnettiin pelaajana lähinnä pelinrakentajana, ja monesti hän syöttikin ensin joukkuetoverilleen, ennen kuin yritti itse laukoa. Hänet muistetaan myös vaatimattomana ja hiljaisena henkilönä, joka ei haastatteluissa sanonut montakaan sanaa. Uran jälkeen Helmistä on muistettu monilla kunnianosoituksilla. Hänet on valittu [[Luettelo jääkiekkoleijonista|jääkiekkoleijonaksi]], Ilves on [[Pelinumeron jäädyttäminen|jäädyttänyt]] hänen pelinumeronsa 41 ja Suomen maajoukkue pelinumeron 14. Helmisen uraa varjostivat veroepäselvyydet, jotka syntyivät Malmön pelivuosilta.
== Nuoruus ==
Raimo Helminen syntyi [[11. maaliskuuta]] [[1964]] [[Tampere]]en [[Koivistonkylä (Tampere)|Koivistonkylässä]] asuneiden Sylvi ja Jyrki Helmisen perheeseen toisena lapsena. Isosisko Terhi on kaksi vuotta vanhempi.<ref name="raipe7">Laitinen, s. 7.</ref> Raimo aloitti jääkiekkoharrastuksen varhain, sillä kotitalon lähellä oli kenttä, joka jäädytettiin talvisin. Kesällä hän pelasi myös [[jalkapallo]]a ja harrasti [[yleisurheilu]]a päälajinaan [[seiväshyppy]].<ref name="seiväshyppy">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raipe.fi/raipe/seurat1.htm| Nimeke =Seiväshyppyä ja jalkapalloa | Julkaisu = raipe.fi | Viitattu = 4.1.2008}}</ref> Jalkapalloa Raimo pelasi 15-vuotiaaksi asti [[Tampereen Pallo-Veikot|Tampereen Pallo-Veikoissa]], ja hän oli useasti mukana SM-lopputurnauksessa.<ref name="raipea38">{{Lehtiviite | Tekijä = Leppänen, Marko| Otsikko =Kaikki rakastavat Raipea | Julkaisu = Jääkiekkolehti| Ajankohta = 2002| Vuosikerta = 10| Numero = 1| Sivut = 38|Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Egmont Kustannus}}</ref>
Raimo Helminen sai lempinimen Raipe jo nuorena, ja se on seurannut häntä koko pelaajauran ajan. Nimen keksijästä ei ole tietoa, ei myöskään ajankohdasta, mutta Raipeksi häntä kutsuttiin jo alle kouluikäisenä Koivistonkylän kentällä.<ref name="raipe7"/>
== Jääkiekkoura ==
=== Juniorisarjoissa KooVeessa ja Ilveksessä ===
Helmisen ensimmäinen joukkue ei ollut Ilves, vaan [[Kooveen jääkiekko|KooVee]], johon hän liittyi vuonna [[1971]]. Tuohon aikaan KooVee oli ainoa joukkue, jolla oli Koivistonkylässä sarjatoimintaa nuorimmissa ikäluokissa.<ref name="seiväshyppy"/> KooVeessa hän pelasi F- ja E-junioreissa vuodet 1971–1977.<ref name="raipe153">Laitinen, Vesa: ''Raipe: vaatimattomuuden lyhyt oppimäärä'', s. 153.</ref>
Ilvekseen Raimo siirtyi D-juniori-ikäisenä syksyllä [[1977]], ja hän pelasi Ilveksen juniorijoukkueissa kevääseen 1983 asti. Viimeisellä kaudellaan hän pelasi myös jo Ilveksen edustusjoukkueessa SM-liigassa. Raimo voitti ensimmäisen SM-mitalinsa 14-vuotiaana vuonna [[1978]], kun Ilveksen D-juniorit sijoittuivat pronssille. B-junioreissa hän sai hopeaa vuonna [[1981]], ja seuraavana vuonna tuli sekä B- että A-junioreiden Suomen mestaruus. Vielä vuonna [[1983]] mitaleihin tuli lisää A-junioreiden SM-hopea.<ref name="raipe153"/>
=== Läpimurto Ilveksessä ja Suomen mestaruus ===
Ilveksen liigajoukkueeseen Helminen nousi 18-vuotiaana [[Jääkiekon SM-liigakausi 1982–1983|kaudella 1982–1983]]. Nuorelle tulokkaalle kaavailtiin suurta roolia, sillä hän syrjäytti kokeneemman [[Kari Järvinen (jääkiekkoilija)|Kari Järvisen]] valmentaja [[Seppo Hiitelä]]n suunnitelmissa ennen kauden alkua. Varusmiespalvelustaan suorittanut Helminen ei kuitenkaan pystynyt vakuuttamaan ensimmäisissä peleissään. Hänet pudotettiin loppukaudeksi neloskenttään, ja Järvinen pääsi takaisin isompaan rooliin.<ref>Mustonen, s. 55-56.</ref> Ensimmäisen SM-liigamaalinsa Helminen teki [[6. marraskuuta]] [[1982]] [[Rauman Lukko]]a vastaan.<ref name="raipe155">Laitinen, s. 155.</ref> Yhteensä Helminen teki ensimmäisellä kaudellaan kaksi maalia ja kolme maaliin johtanutta syöttöä (2+3).<ref name="eurohockey">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eurohockey.net/players/show_player.cgi?serial=513| Nimeke =Raimo Helminen - Player Profile and Career Stats | Julkaisu = eurohockey.net| Viitattu = 4.1.2008| Kieli = {{en}}}}</ref> Ilves sijoittui Helmisen ensimmäisellä kaudella SM-liigan kolmanneksi, kun se voitti [[Tappara]]n pronssiottelussa.<ref>Mustonen, s. 69.</ref>
Toisella [[Jääkiekon SM-liigakausi 1983–1984|kaudellaan]] Helminen nousi nopeasti Ilveksen avainpelaajien joukkoon ja teki yhteensä 17+13 pistettä 37 runkosarjaottelussa.<ref name="eurohockey"/> Ilveksen kausi oli kuitenkin vaikea, eivätkä nuoret tähdet olleet vielä aivan valmiita kantamaan vastuuta.<ref>Mustonen, s. 82.</ref> Kesällä 1984 Helmisen tuleva NHL-urakin sai alkunsa, kun [[New York Rangers]] varasi hänet [[NHL:n varaustilaisuus|varaustilaisuudessa]] toisella kierroksella koko varaustilaisuuden 35. pelaajana.<ref name="draftcentral">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hockeydraftcentral.com/1984/84035.html| Nimeke = 1984 NHL Entry Draft - Raimo Helminen| Julkaisu = hockeydraftcentral.com| Viitattu = 20.2.2008| Kieli = {{en}}}}</ref> Kykyjenetsijät olivat alkaneet pitää häntä Euroopan parhaana hyökkääjänä hyvin menneiden [[Jääkiekon 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut|nuorten MM-kilpailujen]] ansiosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.legendsofhockey.net/LegendsOfHockey/jsp/SearchPlayer.jsp?player=12906| Nimeke = Raimo Ilmari Helminen| Julkaisu = legendsofhockey.net | Julkaisija = Hockey Hall of Fame and Museum| Viitattu = 20.2.1008| Kieli = {{en}}}}</ref> [[Jääkiekon SM-liigakausi 1984–1985|Kausi 1984–1985]] sujui Ilveksen ja Helmisen kannalta toivotusti. Ilves voitti liigan mestaruuden, ja Helminen oli merkittävässä roolissa joukkueen ykkösketjun keskushyökkääjänä; laitahyökkääjinä olivat [[Mikko Mäkelä (jääkiekkoilija)|Mikko Mäkelä]] ja [[Jari Neuvonen]]. Runkosarjassa Helminen sai 21+36 pistettä, ja sijoittui pistepörssissä kolmanneksi edellään vain samassa ketjussa pelannut Mäkelä ja pistepörssin voittanut [[Matti Hagman]]. Ilveksen mestaruuden kannalta tärkein pelaaja oli kuitenkin kakkoskentän keskushyökkääjä [[Risto Jalo]], joka ratkaisi sekä neljännen että viidennen, viimeisen loppuottelun [[Turun Palloseura (jääkiekko)|TPS:a]] vastaan, vaikka hänet kannettiinkin paareilla pois jäältä viimeisen ottelun ensimmäisessä erässä.<ref>Mennander, A. & Mennander, P. 2004, s. 180-181.</ref>
=== NHL-ura ja selkävamma ===
Mestaruuskauden jälkeen Ilveksen joukkue hajosi. Helminen siirtyi New York Rangersiin kesällä 1985, ja hänen seurakaverinsa [[Ville Sirén]], Mikko Mäkelä ja [[Ari Haanpää]] saivat myös NHL-sopimukset.<ref>Mustonen, s. 119.</ref> Helminen saapui Rangersiin hyvään aikaan, sillä joukkuetta oli aiemmin valmentanut eurooppalaisia pelaajia suosinut [[Herb Brooks]] ja häntä seurasi [[Ted Sator]], joka myös arvosti eurooppalaisia. Helminen pelasikin hyvän [[NHL-kausi 1985–1986|tulokaskauden]] pääasiassa Rangersin kakkos- tai kolmoskentässä ja kamppaili peliajasta toisen tulokkaan, [[Mike Ridley]]n kanssa.<ref>Kostiainen, s. 37.</ref> Yhteensä Helminen pelasi 66 ottelua ja teki 10 maalia sekä antoi 30 maaliin johtanutta syöttöä.<ref name="eurohockey"/> Rangersinkin kausi sujui kokonaisuudessaan hyvin, sillä nuori joukkue eteni [[Stanley Cup]]in välieriin. Ne Rangers kuitenkin hävisi tulevalle mestarille [[Canadiens de Montréal|Montreal Canadiens]]ille.<ref>Mennander & Porttila & Saari, s. 15.</ref> Helmisen rooli jäi pieneksi pudotuspelivaiheessa, missä hän pelasi vain kaksi ottelua.<ref name="eurohockey"/>
Kesällä 1986 Helmisen Rangers-ura kääntyi alamäkeen, kun joukkue uusi johtoaan. Uusi valmentaja ei löytänyt Helmiselle sopivaa roolia, ja tämä istuikin useita otteluita katsomon puolella ja pelasi myös farmissa [[New Haven Nighthawks]]issa. [[NHL-kausi 1986–1987|Kauden]] loppupuolella Helminen kaupattiin [[Minnesota North Stars]]iin, jonka kausi kuitenkin loppui nopeasti, sillä joukkue ei päässyt pudotuspeleihin.<ref>Kostiainen, s. 37-38.</ref>
Seuraavaksi kaudeksi Helmisen piti palata Minnesotaan, mutta hän päätyikin takaisin Ilvekseen. Helminen sai nimittäin [[jännetuppitulehdus|jännetupentulehduksen]] ja sittemmin [[kämmen]]en murtuman maajoukkueleirillä ennen vuoden [[Kanada-cup 1987|1987 Kanada cupia]]. Turnauksen jälkeen Helminen lähti suoraan Minnesotan harjoitusleirille, muttei pystynyt antamaan näyttöjä käsi loukkaantuneena. Minnesota ei siksi halunnut tehdä sopimusta, ja Helminen päätti palata Suomeen.<ref>Laitinen, s. 19.</ref> Helminen liittyi Ilvekseen kesken [[Jääkiekon SM-liigakausi 1987–1988|kauden 1987–1988]] ja vahvisti ennestäänkin kilpailukykyistä joukkuetta. Ilves voittikin SM-liigan runkosarjan. Pudotuspeleissä [[Rauman Lukko|Lukko]] voitti kuitenkin Ilveksen välierissä suoraan kolmessa ottelussa, mikä oli SM-liigan suurimpia yllätyksiä. Helminen pelasi henkilökohtaisesti hyvän kauden, ja hänet valittiin SM-liigan tähdistökentälliseen.<ref>Mennander, A. & Mennander, P. 2004, s. 202-203.</ref>
NHL-välivuoden jälkeen Helmisestä oltiin jälleen kiinnostuneita Pohjois-Amerikassa, ja [[NHL-kausi 1988–1989|kaudeksi 1988–1989]] hän teki sopimuksen New York Islandersin kanssa. Helmisen kausi kuitenkin epäonnistui täysin, sillä hän kärsi pahoista selkäkivuista. Välillä hän ei pystynyt [[iskias|iskiaksen]] takia edes kävelemään kunnolla, ja hän pelasikin kauden aikana vain parikymmentä ottelua NHL:ssä. Loppukauden hän pelasi AHL-liigan [[Springfield Indians]]issa. Tässä vaiheessa uran jatkokin oli epävarma, mutta vanha joukkuekaveri Risto Jalo suositteli Helmiselle hieroja Leo Saariota, joka oli hoitanut Jaloakin. Saarion avulla Helmisen selkäkivut saatiin hoidettua muutaman vuoden kuluessa.<ref>Laitinen, s. 20-21.</ref>
=== Ruotsin vuodet ===
Helminen palasi Islanders-vuoden jälkeen takaisin Eurooppaan, hieman yllättäen Ruotsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle [[Malmö IF|Malmö IF:ään]], jonka omistaja [[Percy Nilsson]] oli päättänyt nostaa seuransa [[Elitserien (jääkiekko)|Elitserien]]iin. Helmisen ensimmäinen kausi Ruotsissa oli loukkaantumisten takia rikkonainen, vaikka hän tekikin keskimäärin kaksi pistettä ottelua kohti. Lisäksi Helminen teki [[MoDo]]ta vastaan maalin, joka ratkaisi Malmön nousun Elitserieniin.<ref>Mennander & Porttila & Saari, s. 18</ref>
Heti ensimmäisellä kaudellaan Elitserienissä Malmö yllätti ja oli runkosarjan viides, mutta putosi jatkosta pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Toinen kausi ([[Jääkiekon Elitserien-kausi 1991–1992|1991–1992]]) olikin sitten menestys. [[Djurgårdens IF Hockey|Djurgården]] oli voittanut kolme Ruotsin mestaruutta peräkkäin, mutta keväällä 1992 Malmö katkaisi Djurgårdenin valtakauden kukistamalla sen finaaleissa voitoin 3-2. Helmisestä tuli neljäs pelaaja, jolla on sekä Suomen että Ruotsin mestaruus.<ref>Mennander & Porttila & Saari, s. 18-19.</ref>
[[Jääkiekon Elitserien-kausi 1992–1993|Kauteen 1992–1993]] Malmö lähti puolustamaan mestaruutta, mutta hävisi välieräsarjan [[Brynäs IF|Brynäsille]]. Helminen pelasi kuitenkin tehojen kannalta parhaan Ruotsin-kautensa siihen mennessä, ja hän oli kolmas Elitserienin runkosarjan pistepörssissä.<ref name="AllStar19">Mennander & Porttila & Saari, s. 19.</ref> Pisteitä kertyi runkosarjassa 42, joista maaleja oli 9 ja syöttöpisteitä 33.<ref name="eurohockey"/> Samalla kaudella Malmö voitti seurajoukkueiden [[Jääkiekon Euroopan cup|Euroopan cupin]], ja Helmisestä tuli ensimmäinen turnauksen voittanut suomalaispelaaja.<ref name="AllStar19"/> Noihin aikoihin Helminen oli ehkä koko Euroopan kovapalkkaisin jääkiekkoilija.<ref name="multiple1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1525182 | Nimeke =Raimo Helminen joutuu vappuaattona käräjille | Julkaisu = Iltasanomat.fi | Julkaisija =Ilta-Sanomat | Viitattu = 29.4.2008}}</ref>
[[Jääkiekon Elitserien-kausi 1993–1994|Kausi 1993–1994]] oli jälleen menestyksekäs Malmölle. Joukkue voitti mestaruuden, ja Helminen oli sen johtohahmoja. Hän pelasi alkukauden Mikko Mäkelän, Ilveksen-aikaisen joukkuetoverinsa, kanssa ennen tämän loukkaantumista. Tulosta syntyi sen jälkeenkin, ja Helminen voitti Ruotsin Elitserienin pistepörssin ensimmäisenä ulkomaalaisena pelaajana. Suomalaisten menestyksen täydensi [[Luleå HF|Luulajan]] [[Mika Nieminen]], joka oli pistepörssin toinen.<ref name="AllStar19"/> Helminen teki 20+34 pistettä pelaamissaan 38 ottelussa.<ref name="laitinen154">Laitinen, s. 154.</ref> [[Jääkiekon Elitserien-kausi 1994–1995|Kaudet 1994–1995]] ja [[Jääkiekon Elitserien-kausi 1995–1996|1995–1996]] eivät sujuneet enää aivan yhtä hyvin Malmöltä eikä Helmiseltä. Viimeisen kauden epäonnistumiseen osasyynä saattoi olla se Helmisen jo kesällä 1995 tekemä päätös, että tuleva kausi jäisi hänen viimeisekseen Ruotsissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raipe.fi/raipe/seurat6.htm| Nimeke =Selkävaiva pitkään riesana | Julkaisu = raipe.fi| Viitattu = 4.1.2008}}</ref>
=== Paluu Ilvekseen ===
==== Mitaleita ja tunnustuksia ====
[[Kuva:Ilves Powerplay vs Espoo.jpg|thumb|230px|Helminen pyörittämässä Ilveksen ylivoimaa [[Espoo Blues|Bluesia]] vastaan]]
Helminen palasi [[Jääkiekon SM-liiga|SM-liigaan]] ja [[Tampereen Ilves (jääkiekko)|Ilvekseen]] [[Jääkiekon SM-liigakausi 1996–1997|kaudeksi 1996–1997]]. Hänet olisi halunnut palkata useakin seura, vahvimmin HIFK, mutta hän oli päättänyt palata Ilvekseen.<ref>Mustonen, s. 314.</ref> Helminen ei kuitenkaan voinut enää käyttää Ilveksessä tuttua pelaajanumeroaan 14, sillä tämä [[Lasse Oksanen|Lasse Oksasen]] vanha numero oli jäädytetty pari kautta aikaisemmin. Tästä lähin Helmisellä oli Ilveksessä numero 41.<ref name="Liigatähdet172"/>
Helmisen paluu oli Ilvekselle hyvin tärkeä, sillä perinteinen seura oli menestynyt heikosti liigassa. Helmisen myötä seuran uskottavuus ja kiinnostavuus nousi, ja katsojamäärä nousi keskimäärin yli 500:lla ottelua kohti. Kaukalossa Helminen oli vireessä, ja hän voitti 39 syöttöpisteellään liigan syöttötilaston, vaikka [[Mika Arvaja]] olikin Ilveksen paras pistemies. Lisäksi Helminen teki liigan ennätyksen, kun hän sai tehopisteitä 23 peräkkäisessä ottelussa.<ref>Mustonen, s. 320-321.</ref> Ilves eteni mitalipeleihin mutta jäi kuitenkin neljänneksi hävittyään pronssiottelun [[Hämeenlinnan Pallokerho|HPK:lle]].<ref>Mustonen, s. 328.</ref> Helminen valittiin vielä kauden päätteeksi SM-liigan tähdistökentällisen keskushyökkääjäksi, mikä oli toinen kerta hänen urallaan.<ref>Mennander, A. & Mennander P. 2004, s. 270.</ref>
Kesällä 1997 Ilves hankki joukkueeseensa [[JYP|JyP HT:stä]] ruotsalaishyökkääjä [[Peter Larsson (jääkiekkoilija)|Peter Larssonin]], ja Larsson ja Helminen olivat kahden kauden ajan tehokas parivaljakko. [[Jääkiekon SM-liigakausi 1997–1998|Kaudella 1997–1998]] Helmisen ketjun toisessa laidassa pelasi yleensä [[Sami Ahlberg]], ja hyökkäyskolmikon takana puolustivat kanadalainen [[Allan Measures]] ja nuori [[Pasi Saarinen]].<ref>Mustonen, s. 333-334.</ref> Viisikon yhteistyö osoittautui onnistuneeksi: Helminen, Larsson ja Measures valittiin SM-liigan tähdistökentälliseen, Larsson voitti pistepörssin ja sai [[Veli-Pekka Ketola -palkinto|Veli-Pekka Ketola -palkinnon]], Measures palkittiin [[Pekka Rautakallio -palkinto|parhaana puolustajana]] ja Helminen valittiin [[Lasse Oksanen -palkinto|runkosarjan parhaaksi pelaajaksi]] sekä palkittiin [[Kultainen kypärä|Kultaisella kypärällä]]. Pudotuspeleissä Ilves kaatoi ensimmäisellä kierroksella helposti [[Saimaan Pallo|SaiPan]] ja välierissä [[Jokerit]]. Finaalisarjassa HIFK oli kuitenkin vahvempi, ja Ilves sai hopeaa.<ref>Mennander, A. & Mennander P. 2004, s. 280-281.</ref> Kyseisen kauden tähdistökentällisessä Helminen oli ainoa suomalainen pelaaja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eliteprospects.com/awards.php?award=SM-liiga%20All-Star%20Team | Nimeke = SM-liiga All-Star Team | Julkaisu = eliteprospects | Julkaisija = eliteprospects.com | Viitattu = 30.5.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Jääkiekon SM-liigakausi 1998–1999|Kauteen 1998–1999]] Ilves lähti jopa mestarisuosikkina, sillä joukkue oli hankkinut kesällä lisää hyviä pelaajia. Heitä tarvittiin paljon, sillä Ilves pelasi SM-liigan lisäksi [[EHL|EHL:ää]]. Kausi oli kuitenkin Ilveksen kannalta pettymys, ja joukkue putosi jatkosta jo puolivälierissä. Helminen valittiin silti tähdistökentälliseen, jo kolmannen kerran peräkkäin.<ref>Mennander, A. & Mennander P. 2004, s. 292-293.</ref> Pisteitä Helmiselle kertyi 50 (12+38) 53 ottelussa.<ref name="eurohockey"/> Ilveksen kapteeni [[Hannu Mattila]] lopetti liigauransa keväällä 1999, ja Helminen nousi ansaitusti Ilveksen kapteeniksi [[Jääkiekon SM-liigakausi 1999–2000|kaudelle 1999–2000]]. Seuraavat kolme kautta hän pelasi edelleen tehokkaasti. [[Jääkiekon SM-liigakausi 2000–2001|Kaudella 2000–2001]] Ilves pääsi yllättäen pronssille ja Helminen oli Ilveksen tehokkain pelaaja pudotuspeleissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilves.com/kausi0001.php| Nimeke =Kausi 2000-01 | Julkaisu = ilves.com | Julkaisija = Ilves-Hockey Oy| Viitattu = 18.2.2008}}</ref>
==== Uran viimeiset vuodet ====
[[Jääkiekon SM-liigakausi 2002–2003|Kausi 2002–2003]] oli murheellinen Ilvekselle ja Helmiselle. Ilves jäi koko liigan jumboksi, ja Helminenkin teki vain 31 pistettä mutta oli silti Ilveksen paras pistemies.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilves.com/kausi0203.php| Nimeke =Kausi 2002-03 | Julkaisu = ilves.com | Julkaisija = Ilves-Hockey Oy| Viitattu = 18.2.2008}}</ref> Helminen oli jo monena kautena päättänyt uransa jatkosta vasta kesällä, mutta tuolloin hän teki päätöksensä jo varhain, sillä hän ei halunnut lopettaa uraansa katastrofikauteen.<ref>Laitinen, s. 127.</ref> Samalla kaudella syntyi myös Helmisen kyseenalainen [[SM-liigan jäähyennätys|yhden runkosarjaottelun jäähyennätys]]. [[7. joulukuuta|Seitsemäs joulukuuta]] paikallisottelussa [[Tappara]]a vastaan Helminen kopautti aloituksessa linjatuomaria mailalla takapuoleen ja käski pudottamaan jo kiekon. Linjatuomari ilmoitti päätuomari [[Jyri Rönn]]ille, että tuomarin koskemattomuutta oli rikottu, ja Helminen sai 10 minuutin käytösrangaistuksen. Koska Helminen oli mielestään kokenut vääryyttä, hän meni ottelun päätyttyä kertomaan tiukkasanaisesti tuomareille, mitä mieltä oli heidän pelistään. Helminen oli jo lähtemässä pois kaukalosta, kun kuulutus kertoi Rönnin antaneen hänelle pelirangaistuksen. Helminen suuttui entisestään ja lähti uudestaan tuomarien luokse, vaikka hänen seurakaverinsa [[Jesse Niinimäki]] yritti rauhoittaa häntä. Rönn antoi Helmiselle vielä ottelurangaistuksen, joten Helminen sai yhteensä 55 minuuttia rangaistuksia koko pelissä, mikä oli uusi SM-liigan ennätys. Lisäksi hän sai kolmen ottelun pelikiellon.<ref>Laitinen, s. 37-38.</ref> Vielä samana vuonna SM-liigan pudotuspeleissä [[JYP]]in [[Kimmo Pikkarainen]] rikkoi Helmisen ennätyksen yhdellä jäähyminuutilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sm-liiga.fi/ottelut/tilastot/12830.html?nfact=24| Nimeke = Kärpät 3-1 JYP: Tilastot| Julkaisu = sm-liiga.fi | Julkaisija = Jääkiekon SM-liiga| Viitattu = 28.2.2010 }}</ref>
Helmisen pistemäärä kasvoi jälleen [[Jääkiekon SM-liigakausi 2003–2004|seuraavalla kaudella]], ja Ilveskin ylsi pudotuspeleihin. Helminen teki koko kaudella 9+34 pistettä ja oli Ilveksen toiseksi paras pistemies [[Cory Murphy]]n jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilves.com/kausi0304.php| Nimeke =Kausi 2003-04 | Julkaisu = ilves.com | Julkaisija = Ilves-Hockey Oy| Viitattu = 18.2.2008}}</ref> Helmisestä tuli heti kauden alussa [[12. syyskuuta]] 2003 iäkkäin koskaan Ilveksessä pelannut jääkiekkoilija, kun hän ohitti [[Niilo Tammisalo]]n ennätyksen. Tammisalo oli pelannut viimeisen pelinsä Ilveksessä 39 vuoden, 4 kuukauden ja 10 päivän ikäisenä.<ref name="raipe156">Laitinen, s. 156.</ref>
Helminen oli pitkään pelannut Ilveksen ykköshyökkääjänä, ja hänen paikkansa pystyi ottamaan vasta [[Jääkiekon SM-liigakausi 2004–2005|kaudella 2004–2005]] [[Patrik Štefan]], joka oli tullut NHL:n työsulun takia Suomeen. Helmisen pisteetkin jäivät 7+21:een, ja hän oli Ilveksen viidenneksi tehokkain pelaaja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilves.com/kausi0405.php| Nimeke =Kausi 2004-05 | Julkaisu = ilves.com | Julkaisija = Ilves-Hockey Oy| Viitattu = 18.2.2008}}</ref>
Helminen teki viimeisinä kausinaan vähemmän pisteitä kuin ennen, sillä hän ei enää saanut yhtä paljon peliaikaa ylivoimalla, mutta toisaalta hän onnistui erikoistumaan puolustustehtäviin. [[Jääkiekon SM-liigakausi 2005–2006|Kauden 2005–2006]] avauskierroksella Helmisestä tuli SM-liigan historian vanhin pelaaja, kun hän ohitti [[Pertti Lehtonen|Pertti Lehtosen]], joka lopetti uransa 41 vuoden, 5 kuukauden ja 24 päivän iässä.<ref name="raipe156"/> [[Jääkiekon SM-liigakausi 2006–2007|Seuraavan kauden]] alkukierroksilla Helminen menetti hetkellisesti kapteenin asemansa, kun hän oli keihästänyt [[Arto Kuki]]a ja saanut pelirangaistuksen. Ilveksen valmennusjohto [[Kari Eloranta|Kari Elorannan]] johdolla otti kapteenin arvon pois Helmiseltä yhden ottelun ajaksi ja antoi sen [[Pasi Petriläinen|Pasi Petriläiselle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jatkoaika.fi/smliiga.php?sivu=uutiset&id=6066| Nimeke =Helminen palaa kapteeniksi | Julkaisu = jatkoaika.fi | Ajankohta = 21. syyskuuta 2006 | Julkaisija = Jatkoaika| Viitattu = 18.2.2008}}</ref>
[[Jääkiekon SM-liigakausi 2007–2008|Kausi 2007–2008]] oli Helmisen pitkän uran viimeinen. Kauden toisessa ottelussa, joka oli samalla Ilveksen ensimmäinen kotiottelu, Helminen saavutti kahdeksantena pelaajana 700 ottelun rajan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sm-liiga.fi/arkisto/ilves/helminen-lauantaina-700n-kerhoon.html| Nimeke =Helminen lauantaina 700:n kerhoon | Julkaisu = sm-liiga.fi|Ajankohta = 13.9.2007| Julkaisija = Jääkiekon SM-liiga| Viitattu = 18.2.2008}}</ref> [[11. tammikuuta|Tammikuun 11. päivänä]] Helminen pelasi viimeisen runkosarjan pelinsä [[HIFK|HIFK:ta]] vastaan, ja helsinkiläisjoukkue muisti pitkän uran tehnyttä Helmistä palkinnolla ennen ottelua. Lisäksi kotijoukkueen fanit taputtivat seisaaltaan Helmisen kunniaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jatkoaika.com/smliiga.php?ottelu=21268| Nimeke =HIFK:n voittoputki sai jatkoa | Julkaisu = jatkoaika.fi|Ajankohta = 11.1.2008| Julkaisija = Jatkoaika| Viitattu = 18.2.2008}}</ref> Tämän jälkeen monet muutkin seurat muistivat Helmistä tämän viimeisissä peleissä.
Uransa viimeisen runkosarjaottelun Helminen pelasi [[4. maaliskuuta]] [[2008]] loppuunmyydyssä [[Hakametsän jäähalli]]ssa. Ilves voitti ottelussa [[Rauman Lukko|Lukon]] 5–2. Helmistä muistettiin sekä ennen että jälkeen ottelun. Ilveksen joukkue lahjoitti hänelle mittatilaustyönä teetetyn viinikaapin. Hän sai lisäksi muun muassa ensimmäisen ottelunsa ottelupöytäkirjan, vuoden 1985 mestaruuspaidan ja palkinnon poikkeuksellisesta urheilu-urasta. Palkinnon on perustanut [[Aamulehti]], ja Helminen oli sen ensimmäinen saaja. Hänen viimeisen runkosarjaottelunsa pelipaita luovutettiin [[Suomen Jääkiekkomuseo|Jääkiekkomuseolle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jatkoaika.fi/smliiga.php?ottelu=21392&versio=raportti| Nimeke = On vain yksi Raimo Helminen| Tekijä = Sala, Ville | Julkaisu = jatkoaika.com|Ajankohta = 4.3.2008| Julkaisija = Jatkoaika| Viitattu = 22.3.2008}}</ref>
Runkosarjan jälkeen Helmisen ura jatkui vielä pudotuspeleissä puolivälieräsarjaan [[Oulun Kärpät|Kärppiä]] vastaan. Ilveksen mahdollisuuksia voittaa Kärpät pidettiin erittäin pieninä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jatkoaika.fi/smliiga.php?sivu=kolumnit&id=7398| Nimeke = Kärpät näyttää Ilvekselle isännän otteita| Tekijä = Väisänen, Matti; Hiitelä, Juha | Julkaisu = jatkoaika.com|Ajankohta = 11.3.2008| Julkaisija = Jatkoaika| Viitattu = 22.3.2008}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv3.fi/urheilu/arkisto.shtml/arkistot/hockeynight/2008/03/622647| Nimeke = Puolivälieräennakko: Kärpät ylivoimainen suosikki Ilvestä vastaan | Julkaisu = mtv3.fi|Ajankohta = 12.3.2008| Viitattu = 22.3.2008}}</ref> Ottelusarja kuitenkin venyi kuuteen peliin. Ilveksen kausi ja samalla Helmisen ura päättyi lopulta Tampereella kuudennen puolivälieräottelun jatkoerässä ajassa 69.45, kun Kärppien [[Hannes Hyvönen]] teki ottelun voittomaalin. Ilves oli tasoittanut ottelun vain 17 sekuntia ennen varsinaisen peliajan loppua, kun [[Mike Bishai]] oli tehnyt maalin Helmisen ja [[Vesa Viitakoski|Vesa Viitakosken]] syötöstä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jatkoaika.fi/smliiga.php?ottelu=32025&versio=raportti| Nimeke = Kärpät jatkaa välieriin, Ilves kaatui taistellen| Tekijä = Suonsyrjä, Mika| Julkaisu = jatkoaika.com|Ajankohta = 21.3.2008| Julkaisija = Jatkoaika| Viitattu = 22.3.2008}}</ref> Ottelun jälkeen Ilveksen pelaajat kiittivät yleisöä, ja Helminen poistui ensimmäisenä kaukalosta. Koko katsomo osoitti suosiotaan seisten, myös Kärppien kannattajat. Huuto ja taputukset jatkuivat, kunnes Helminen palasi vielä kerran jäälle. Sen jälkeen hän jätti kaukalon viimeistä kertaa Ilveksen pelaajana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jatkoaika.com/smliiga.php?sivu=kolumnit&id=7491| Nimeke = Uskomaton kiekkoelämys| Tekijä = Liljaniemi, Matti| Julkaisu = jatkoaika.com|Ajankohta = 21.3.2008|Julkaisija = Jatkoaika| Viitattu = 22.3.2008}}</ref>
=== Maajoukkueura ===
{{MitalitaulukkoYlä|Helminen's last game.jpg|275px|Raimo Helminen viimeisessä ottelussaan Leijona-paidassa helmikuussa 2008.}}
{{MitaliMaa | {{Suomi}} }}
{{MitaliLaji | Miesten [[jääkiekko]]}}
{{MitaliKilpailu|{{Olympiarenkaat/T}}}}
{{Hopeaa | [[Talviolympialaiset 1988|Calgary 1988]] | [[jääkiekko talviolympialaisissa 1988|jääkiekko]] }}
{{Pronssia|[[Talviolympialaiset 1994|Lillehammer 1994]] | [[jääkiekko talviolympialaisissa 1994|jääkiekko]] }}
{{Pronssia | [[Talviolympialaiset 1998|Nagano 1998]] | [[jääkiekko talviolympialaisissa 1998|jääkiekko]] }}
{{MitaliKilpailu|[[jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut|MM-kilpailut]]}}
{{Kultaa | [[jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1995|Ruotsi 1995]] |jääkiekko }}
{{Hopeaa | [[jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1994|Italia 1994]]|jääkiekko }}
{{Hopeaa | [[jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1998|Sveitsi 1998]]|jääkiekko }}
{{Hopeaa | [[jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1999|Norja 1999]]|jääkiekko }}
{{Hopeaa | [[jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2001|Saksa 2001]]|jääkiekko }}
{{Pronssia | [[jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2000|Pietari 2000]]|jääkiekko }}
{{MitaliKilpailu|[[jääkiekon 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut|Alle 20-v. MM-kilpailut]]}}
{{Hopeaa |[[jääkiekon 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 1984|Ruotsi 1984]] |jääkiekko }}
{{MitalitaulukkoAla}}
==== Nuorten arvoturnaukset ====
Ensimmäiset maaottelunsa Helminen pelasi nuorten maajoukkueissa. Hänen tilillään on 26 nuorten ja 11 poikien maaottelua.<ref name="laitinen154"/> Helmisen ensimmäinen arvoturnaus oli vuoden 1982 [[Jääkiekon 18-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailut|18-vuotiaiden EM-kisat]]. Seuraavana vuonna Helminen pelasi [[Jääkiekon 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut|20-vuotiaiden MM-kilpailuissa]] ja teki 0+5 pistettä seitsemässä pelissä. Vuoden [[jääkiekon 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 1984|1984]] 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa Suomi voitti hopeaa, ja Helminen oli kisojen kohutuin pelaaja.<ref name="leijonat1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raipe.fi/raipe/leijonat1.htm| Nimeke =Raipe ja muut nuoret tähdet | Julkaisu = raipe.fi | Viitattu = 4.1.2008}}; Viitteessä väitetään virheellisesti, että Helminen olisi rikkonut Wayne Gretzkyn nimissä olleen ennätyksen. Nuorten MM-kisojen piste-ennätys oli kuitenkin Vladimír Růžičkan hallussa.</ref> Hän rikkoi turnauksen piste-ennätyksen, joka oli ollut [[Vladimír Růžička]]n nimissä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Nuorten MM-kisat - Historia| Julkaisu = Jääkiekkolehti| Ajankohta = 1999| Vuosikerta = 7| Numero = 10| Sivut = 27|Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Egmont Kustannus}}</ref> Helminen teki seitsemässä ottelussa peräti 11 maalia ja antoi 13 maaliin johtanutta syöttöä, eli yhteensä 24 pistettä. Hänet valittiin sekä turnauksen parhaaksi pelaajaksi että tähdistökentälliseen.<ref name="leijonat1"/>
==== Ensimmäiset vuodet maajoukkueessa ====
Helminen edusti ensimmäisen kerran Suomea miesten [[Suomen jääkiekkomaajoukkue|maajoukkueessa]] [[17. tammikuuta]] [[1984]], heti nuorten kisojen jälkeen. Ottelussa Suomi hävisi [[Tšekkoslovakian jääkiekkomaajoukkue|Tšekkoslovakialle]] 7-1.<ref name="raipe155"/> Helminen pääsi lopulta [[Talviolympialaiset 1984|Sarajevon olympiajoukkueeseen]] 19-vuotiaana. Hän teki ensimmäinen pisteensä olympialaisissa heti ensimmäisessä pelissä [[Itävallan jääkiekkomaajoukkue|Itävaltaa]] vastaan.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Leppänen, Marko| Otsikko =Kaikki rakastavat Raipea | Julkaisu = Jääkiekkolehti| Ajankohta = 2002| Vuosikerta = 10| Numero = 1| Sivut = 36|Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Egmont Kustannus}}</ref> Suomi sijoittui kisoissa kuudenneksi, ja Helmisen saldo oli kuudessa pelissä 0+2.<ref name="helminentilasto">Suikki 2003, s. 240</ref> Ensimmäisen maaottelumaalinsa Helminen teki olympialaisten jälkeen, [[9. huhtikuuta]] 1984 [[Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkue|Neuvostoliittoa]] vastaan.<ref name="raipe155"/>
Ensimmäiset [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut|MM-kilpailut]] Helminen pelasi keväällä [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1985|1985]] [[Praha]]ssa. Hän oli Suomen kolmanneksi paras pistemies ja teki 4+5 pistettä 10 ottelussa.<ref>Suikki 2003, s. 209</ref> Syksyllä 1985 Helminen siirtyi NHL:ään, eikä hän pelannut kahdella seuraavalla kaudella ainuttakaan maaottelua. Kaudella 1987–1988 hän pelasi taas Ilveksessä ja palasi myös maajoukkueeseen. Helminen oli mukana [[Kanada-cup 1987|syksyn 1987 Kanada-cupissa]] ja keväällä [[Talviolympialaiset 1988|1988 Calgaryn olympialaisissa]]. Kaikkiaan hän puki Suomen peliasun päälleen tuon kauden aikana 46 maaottelussa.<ref name="helminentilasto"/> Calgaryssä Helminen saavutti seitsemässä ottelussa pistemäärän 2+8 ja keräsi siten joukkueensa pelaajista eniten pisteitä. Ottelussa [[Ruotsin jääkiekkomaajoukkue|Ruotsia]] vastaan Helmisen osuus oli merkittävä, kun hän teki yhden maalin ja alusti toisen, [[Timo Blomqvist]]in viimeistelemän 3–3-tasoitusmaalin. Helminen ei pystynyt pelaamaan kisojen kahta viimeistä peliä loukattuaan polvensa, mutta Suomi voitti silti hopeaa ja otti ensimmäisen arvokisamitalin miesten tasolla.<ref name="leijonat2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raipe.fi/raipe/leijonat2.htm| Nimeke = Mitali kaulassa Calgarysta | Julkaisu = raipe.fi | Viitattu = 4.1.2008}}</ref>
Kauden 1988–89 Helminen oli jälleen NHL:ssä, mutta seuraavalla kaudella hän palasi Eurooppaan ja samalla maajoukkueeseen. [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1990|Vuoden 1990]] maailmanmestaruuskilpailut [[Bern]]issä päättyivät Helmisen osalta jo neljän ottelun jälkeen selkävaivoihin.<ref name="leijonat2"/> [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1991|Keväällä 1991]] MM-kilpailut käytiin Suomessa. Helmistä pidettiin ennen kisoja maajoukkueen leirillä varmana kisapelaajana, sillä Suomella oli keskushyökkääjistä pulaa. Kuitenkin juuri ennen kisojen alkua [[Christian Ruuttu]] tuli NHL:stä kisajoukkueeseen ja pudotti Helmisen Leijonista.<ref name="raipe116">Laitinen, s. 116.</ref> [[Albertville]]ssä [[Talviolympialaiset 1992|1992]] Helminen pelasi kolmannet olympialaisensa. Kisat olivat pettymys suomalaisille, sillä sijoitus oli vasta seitsemäs. Albertvillen talviolympialaiset jäivät Helmisen viimeiseksi [[Pentti Matikainen|Pentti Matikaisen]] valmennuskaudella, sillä Matikainen ja kakkosvalmentaja [[Hannu Aravirta]] tulivat siihen tulokseen, että Helmisen maajoukkueura olisi ohi.<ref name="tarina46">Mennander, A. & Mennander P. 2003, s. 46</ref>
==== Paluu maajoukkueeseen Lindströmin aikana ====
Kesällä 1993 Suomen maajoukkueen päävalmentajaksi nousi ruotsalainen [[Curt Lindström]]. Aravirta jatkoi kakkosvalmentajana ja laati Lindströmin pyynnöstä listan 70 pelaajasta, jotka olivat ehdolla maajoukkueeseen. Helminen ei ollut listalla, mutta Lindström halusi ottaa hänet silti maajoukkuerinkiin.<ref name="tarina46"/> Niinpä Helminen palasi maajoukkueeseen kaudella 1993–1994. [[Lillehammer]]issa hän oli mukana jo uransa neljänsissä [[Talviolympialaiset 1994|olympialaisissa]], vaikka kolme viikkoa ennen kisojen alkua hänen peukalonsa oli murtunut. Suomi sai kuitenkin pronssia ja hävisi vain yhden erän koko kisoissa, eikä Helmisen kentällistä vastaan tehty yhtään maalia tasakentällisin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Leppänen, Marko| Otsikko =Kaikki rakastavat Raipea | Julkaisu = Jääkiekkolehti| Ajankohta = 2002| Vuosikerta = 10| Numero = 1| Sivut = 37|Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Egmont Kustannus}}</ref> Samana keväänä [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1994|Italian MM-kisoissa]] Suomi sai jälleen mitalin. [[Kanadan jääkiekkomaajoukkue|Kanada]] kaatoi Leijonat loppuottelussa vasta rangaistuslaukauskilpailussa. Helmisen tulos sekä olympialaisissa että MM-kisoissa oli 1+5 pistettä.<ref name="helminentilasto"/> [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1995|Kevään 1995]] MM-kilpailuissa Suomen jääkiekkojoukkue voitti lopulta parin pettymyksen jälkeen maailmanmestaruuden. Helmiselle MM-kulta oli jo neljäs aikuisten arvokisamitali. Hän oli Suomen kolmanneksi paras pistemies tehoilla 1+7.<ref name="kirja210">Suikki 2003, s. 210</ref> Ainoan maalinsa hän teki välierässä [[Tšekin jääkiekkomaajoukkue|Tšekkiä]] vastaan.
Vuosina [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1996|1996]] ja [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1997|1997]] Suomi ei saanut mitalia. Vuoden 1997 kisat olivat myös ainoat Suomessa pelatut MM-kisat, joissa Helminen oli mukana. Vuonna 1996 hän teki 0+4 pistettä, ja vuonna 1997 pisteitä tuli 0+6.<ref name="helminentilasto"/> Vuonna 1996 pelattiin myös ensimmäinen [[Jääkiekon maailmancup 1996|World Cup]], ja Helminen oli taas edustamassa Suomea.
==== Aravirran valmennuksessa ====
Vuonna 1998 Suomi sai taas mitalin arvokisoissa. [[Nagano]]ssa [[Talviolympialaiset 1998|1998]] Helminen pelasi jo viidennet olympialaisensa, samoin kuin saksalainen [[Dieter Hegen]]. Heitä ennen vain saksalainen [[Udo Kießling]] ja norjalainen [[Petter Thoresen (jääkiekkoilija)|Petter Thoresen]] olivat edustaneet maataan viisissä olympialaisissa. Ensimmäistä kertaa olympialaisissa Helminen joutui puolustavaan rooliin, kun hänet siirrettiin kisojen aikana toisesta kentällisestä neljänteen.<ref name="raipea38"/> Suomi voitti kisoista kolmannen olympiamitalinsa, kun joukkue kaatoi Kanadan pronssiottelussa. Myöhemmin keväällä pelattiin [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1998|MM-kilpailut]] Sveitsissä. Kisat olivat pisteiden perusteella Helmisen parhaat, sillä hän teki Suomen joukkueesta eniten pisteitä, 2 maalia + 9 maaliin johtanutta syöttöä.<ref name="kirja210"/>
[[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1999|Kevään 1999]] maailmanmestaruuskilpailut pelattiin Norjassa. Kisojen aikana Helmisestä tuli Suomen maajoukkueen paras pistemies kautta aikojen, kun hän ohitti tilastoissa [[Mika Nieminen|Mika Niemisen]].<ref>Laitinen, s. 16.</ref> Suomi voitti kisoista hopeaa, ja se oli Helmisen seitsemäs aikuisten arvokisamitali. Suomalaiselle jääkiekkoyleisölle on jäänyt kisoista mieleen Suomen [[Venäjän jääkiekkomaajoukkue|Venäjää]] vastaan tekemä 3–3-tasoitus viime hetkellä, vain kaksi sekuntia ennen peliajan päättymistä. Maali syntyi Helmisen syötöstä, ja sen teki [[Jere Karalahti]].<ref>Laitinen, s. 72.</ref> [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2000|2000]] Helminen pelasi melko vaisusti, ja moni ajatteli hänen maajoukkueuransa olevan ohi. Pietaristakin Suomi voitti pronssia. Saksassa [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2001|2001]] Helminen pelasi kuitenkin jälleen huomattavasti paremmin ja teki 1+5 pistettä. Hän myös rikkoi 200 pisteen ja 300 pelatun maaottelun rajan, ja kisoista tullut hopeamitali oli hänen yhdeksäs arvokisamitalinsa.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Salo, Ylönen ja Sami Kapanen parhaat Leijonat | Julkaisu = Jääkiekkolehti| Ajankohta = 2001| Vuosikerta = 9| Numero = 5| Sivut = 29|Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Egmont Kustannus}}</ref>
[[Kuva:Helminen retired.jpg|thumb|210px|Helminen keinutuolissa viimeisen maaottelunsa jälkeen.]]
Kaudella 2001–2002 Helminen teki monta kertaa jääkiekkohistoriaa. Hänet valittiin [[Salt Lake City]]n [[Talviolympialaiset 2002|olympialaisiin]], jotka olivat hänen kuudennet olympialaisensa. Helmisen lisäksi jääkiekkoilijoista ainoastaan [[Teemu Selänne]] on pelannut kuusissa olympialaisissa. Maajoukkuevalmentaja Hannu Aravirtaa oli jo useamman vuoden kritisoitu siitä, että hän valitsi Helmisen joka vuosi kisoihin. Olympialaisissa pelasivat kaikki NHL-pelaajatkin, joten kritiikki oli erityisen kovaa ja Helmisen valintaa pidettiin ennätyshakuisena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jatkoaika.fi/smliiga.php?sivu=kolumnit&id=633| Nimeke = Olympiakiekosta keskustelun sietämätön keveys| Tekijä = Lapanen| Julkaisu = jatkoaika.fi|Ajankohta = 10.1.2002| Julkaisija = Jatkoaika| Viitattu = 19.2.2008}}</ref> Helminen pelasi kuitenkin kiitettävästi nelosketjun puolustavana keskushyökkääjänä, eikä vastustaja tehnyt ainuttakaan maalia Suomen verkkoon tasakentällisin, kun Helminen oli jäällä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Jokinen, Hagman ja Eloranta suurimmat yllättäjät| Julkaisu = Jääkiekkolehti| Ajankohta = 2002| Vuosikerta = 10| Numero = 2| Sivut = 21|Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Egmont Kustannus}}</ref> Myöhemmin keväällä [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2002|MM-kisoissa]] Helminen saavutti ennätyksen myös pelatuissa maaotteluissa. Jatkolohkon ottelussa Venäjää vastaan hän pelasi nimittäin 321. maaottelunsa ja ohitti tilastoissa saksalaisen Udo Kießlingin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Ruotsi jyräsi ohi pronssipelissä| Julkaisu = Jääkiekkolehti| Ajankohta = 2002| Vuosikerta = 10| Numero = 5| Sivut = 31|Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Egmont Kustannus}}</ref> Helminen oli vielä ehdolla maajoukkueeseen [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2003|kevään 2003]] kotikisoissa. Hän oli mukana koko leirityksen ajan, mutta koki uransa suurimman henkilökohtaisen pettymyksen, kun Aravirran valmennustiimi pudotti hänet joukkueesta viimeisten joukossa. Helminen putosi toisen kerran urallaan pois arvoturnauksesta, ja kummallakin kerralla kyseessä olivat kotikisat.<ref name="raipe116"/>
Ne maaottelut, jotka Helminen pelasi ennen vuoden 2003 MM-kisoja, näyttivät monen vuoden ajan jäävän hänen viimeisikseen. Hänet kutsuttiin kuitenkin vielä keväällä 2008 maajoukkueeseen yhden ottelun ajaksi. Niin Helminen pelasi uransa 331:sen ja viimeisen maaottelun [[Euro Hockey Tour]]iin kuuluvassa [[LG Hockey Games]] -turnauksessa, jonka ensimmäinen ottelu Tšekkiä vastaan pelattiin [[Hakametsän jäähalli]]ssa Tampereella [[7. helmikuuta]]. [[Kalervo Kummola]] sai idean juhlaottelusta, kun turnaukseen valittu [[Riku Hahl]] loukkaantui.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/uutiset/article148193-1.html| Nimeke = Upea kunnianosoitus Helmiselle | Julkaisu = urheilulehti.fi|Ajankohta = 4.2.2008| Julkaisija = Urheilulehti| Viitattu = 19.2.2008}}</ref> Suomen joukkue pelasi ottelun Helmiselle, ja Tšekki hävisi luvuin 6-1. Ilta huipentui, kun Helminen syötti neljä sekuntia ennen päätössummeria [[Tuomas Pihlman]]ille, joka teki ottelun viimeisen maalin. Helminen siis lopetti uransa juuri sellaisella suorituksella, joka oli aina ollut hänen vakituisin roolinsa peleissä eli syöttäjänä. Hän oli tehnyt uransa aikansa enemmän syöttöjä maalille kuin maaleja. [[Suomen Jääkiekkoliitto]] muisti Helmistä pelin jälkeen kahden hengen matkalla Kanadan MM-kisoihin, ja vanhat Ilveksessä pelanneet maajoukkuetoverit lahjoittivat hänelle keinutuolin ja lumilapion.
=== Tunnustukset peliuran jälkeen ===
Helminen on saanut urastaan monia tunnustuksia lopettamisensa jälkeen. Ilves jäädytti Helmisen pelinumeron 41 kotiottelussa [[Lahden Pelicans]]ia vastaan lauantaina [[22. marraskuuta]] [[2008]]. Numero oli seitsemäs Ilveksen jäädyttämä pelinumero.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/urheilu/jaakiekkoilu/smliiga/artikkeli/Ilves+j%C3%A4%C3%A4dytt%C3%A4%C3%A4+Raimo+Helmisen+pelinumeron/1135241086641| Nimeke = Ilves jäädyttää Raimo Helmisen pelinumeron|Ajankohta = 13. marraskuuta 2008|Julkaisija = HS.fi| Viitattu = 13. marraskuuta 2008}}</ref> Tapahtuma mainittiin [[New York Times]]in jääkiekkoblogissa, jossa Helmistä verrattiin [[Patrick Roy]]hin ja [[Wendel Clark]]iin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://slapshot.blogs.nytimes.com/2008/11/22/hockey-night-in-europe-helminens-no-41-raised-to-the-rafters/| Nimeke = Hockey Night in Europe: Helminen’s No. 41 Raised to the Rafters| Tekijä = Klein, Jeff Z.| Julkaisu = New York Times| Ajankohta = 22.11.2008| Viitattu = 23.11.2008| Kieli = {{en}}}}</ref>
Jääkiekkoliitto palkitsi Helmisen liiton korkeimmalla mahdollisella kunnianosoituksella, eli kultaisella ansioristillä, liiton 80-vuotisjuhlien yhteydessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/urheilu/uutinen.asp?id=1634930| Nimeke = Arvokasta kunniaa Raipelle ja Pentti Matikaiselle!| Julkaisu = Ilta-Sanomat| Ajankohta = 17.1.2009| Viitattu = 19.1.2009}}</ref> Samalla Jääkiekkoliitto aateloi Helmisen ja yhdeksän muuta jääkiekkovaikuttajaa [[Suomen Jääkiekkoleijona|Jääkiekkoleijonan]] arvonimellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jatkoaika.com/maajoukkue.php?sivu=uutiset&id=9208| Nimeke = Uudet Jääkiekkoleijonat aateloitiin| Julkaisu = Jatkoaika.com| Ajankohta = 18.1.2009| Julkaisija = Jatkoaika| Viitattu = 19.1.2009}}</ref>
Helmisen jääkiekkomaajoukkueessa käyttämä numero 14 jäädytettiin 11. marraskuuta 2010 [[Hartwall-areena]]n kattoon. Jäädytys tapahtui ennen Suomen ja Venäjän välistä ottelua, joka oli osa Euro Hockey Touriin kuuluvaa Suomessa järjestettävää [[Karjala-turnaus]]ta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aamulehti.fi/uutiset/kiekko/raipe-maa-tykkaan-teista-kaikista/197298| Nimeke = Raipe: "Mää tykkään teistä kaikista"| Julkaisu = Aamulehti.fi| Ajankohta = 11.10.2010| Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Aamulehti| Viitattu = 11.10.2010}}</ref> [[Kansainvälinen jääkiekkoliitto]] ilmoitti joulukuussa 2011 liittävänsä Helmisen [[IIHF Hall of Fame|kuuluisuuksien galleriaansa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iihf.com/home-of-hockey/news/iihf-hof-2012.html| Nimeke = IIHF Hall welcomes quintet| Julkaisija = IIHF| Viitattu = 2.12.2011| Kieli = {{en}}}}</ref>
=== Valmentajana ===
Helmisen siirtymisestä valmentajan tehtäviin huhuiltiin pitkään pelaajauran päättymisen jälkeen. Helminen palasi jääkiekon pariin helmikuussa 2009, kun hän toimi Suomen alle 19-vuotiaiden maajoukkueen apuvalmentajana viiden maan turnauksessa Turun seudulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/jaakiekko/200901268981072_jk.shtml| Nimeke = Raimo Helmisestä leijonavalmentaja!| Julkaisu = Iltalehti.fi| Ajankohta = 26.1.2009| Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Iltalehti| Viitattu = 26.1.2009}}</ref> Ensimmäisen vakituisen valmennustehtävänsä Helminen sai 20-vuotiaiden maajoukkueesta, kun hänet nimettiin kaudeksi 2009–2010 [[Hannu Jortikka|Hannu Jortikan]] apuvalmentajaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finhockey.fi/taustasivut/artikkeliarkisto/?num=399267| Nimeke = Westerlund ja Jortikka Jääkiekkoliiton avainpaikoille| Ajankohta = 19.2.2009| Julkaisija = Suomen Jääkiekkoliitto| Viitattu = 1.3.2009}}</ref> Helmisen sopimusta jatkettiin 20-vuotiaiden maajoukkueen valmennusryhmässä myös kaudelle 2010–2011, jolloin päävalmentajana toimii [[Lauri Marjamäki]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/urheilu/uutinen.asp?id=1908553| Nimeke = Raipe Helminen jatkaa maajoukkuehommissa| Julkaisu = Ilta-Sanomat| Ajankohta = 5.2.2010| Viitattu = 9.2.2010}}</ref>
Ilveksen valmennusryhmään Helminen liittyi maaliskuussa 2010, kun Ilves uusi valmennusjohtoaan. Helmisen teki kevään 2010 ja [[Jääkiekon SM-liigakausi 2010–2011|kauden 2010–2011]] kattavan sopimuksen [[Juha Pajuoja]]n johtamaan Ilves-valmennukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilves.com/uutinen090310.php| Nimeke = Ilves uusii urheiluorganisaatiotaan|Julkaisu = Ilves.com| Ajankohta = 9.3.2010| Julkaisija = Ilves-Hockey Oy| Viitattu = 9.3.2010}}</ref>
Helminen nimettiin 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajaksi helmikuussa 2011.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/urheilu/lajit/jaakiekko/jaakiekko-maajoukkue/2011/02/raimo_helmisesta_pikkuleijonien_paavalmentaja_2332122.html| Nimeke = Raimo Helmisestä Pikkuleijonien päävalmentaja|Julkaisu = YLE Urheilu| Ajankohta = 1.2.2011| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 1.2.2011}}</ref> Suomi sijoittui turnauksessa neljänneksi. Helmisen palkkaamista päävalmentajaksi kritisoitiin ennen ja jälkeen turnauksen, koska Helmisellä ei ollut aiempaa päävalmentajakokemusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/urheilu/nakokulma_helmisen_valitseminen_kostautui/5293851| Nimeke = Näkökulma: Helmisen valitseminen kostautui| Tekijä = Palomäki, Ilkka| Julkaisu = YLE Urheilu| Ajankohta = 9.6.2012| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 23.1.2013}}</ref>
Tammikuussa 2012 Helminen nimitettiin Ilveksen päävalmentajaksi [[Jääkiekon SM-liigakausi 2012–2013|SM-liigakaudeksi 2012-2013]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilves.com/?p=6495| Nimeke = Raipe päävalmentajaksi |Julkaisu = Ilves.com| Ajankohta = 30.1.2012| Viitattu = 29.4.2012}}</ref> Ilveksen kausi ei mennyt hyvin, ja Helminen sai potkut tammikuussa 2013, jolloin Ilves oli viimeisenä 14 pistettä toiseksi viimeisenä ollutta [[Turun Palloseura (jääkiekko)|Turun Palloseuraa]] perässä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/urheilu/Ilves-ikoni+Raimo+Helmiselle+potkut/a1305640951478| Nimeke = Ilves-ikoni Raimo Helmiselle potkut|Julkaisu = HS.fi| Ajankohta = 23.1.2012| Julkaisija = Sanoma company| Viitattu = 23.1.2013}}</ref> Hänen tilalleen nousi [[Tuomas Tuokkola]], joka oltiin nimitetty jo aiemmin Helmisen korvaajaksi kaudelle 2013–2014, kun Helminen oli ilmoittanut jättävänsä valmentajan tehtävän kauden jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aamulehti.fi/Kiekko/1194783183995/artikkeli/raimo+helminen+lopettaa+ilveksen+paavalmentajana.html| Nimeke = Raimo Helminen lopettaa Ilveksen päävalmentajana| Ajankohta = 14.12.2012| Julkaisija = Aamulehti| Viitattu = 23.1.2013}}</ref>
Helminen siirtyi kesällä 2013 [[kazakstan]]ilaisen [[KHL]]-joukkue [[Barys Astana]]n apuvalmentajaksi. Hänet houkutteli sinne joukkueen päävalmentajaksi valittu [[Ari-Pekka Selin]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/khl/art-1288571030133.html| Nimeke = Eikö Kazakstan hirvitä tippaakaan, Raimo Helminen? | Julkaisu = iltasanomat.fi| Ajankohta = 5.6.2013| Julkaisija = Sanoma News Oy| Viitattu = 5.6.2013}}</ref> Selin ja Helminen saivat samalla johdettavakseen [[Kazakstanin jääkiekkomaajoukkue|Kazakstanin maajoukkueen]], joka on yleensä annettu Astanan valmentajan vastuille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/jaakiekko/2014061118396589_jk.shtml| Nimeke = Potkut tuli, Selin pelasti Helmisen| Tekijä = Jalonen, Pekka| Julkaisu = iltasanomat.fi| Ajankohta = 11.6.2014| Julkaisija = Sanoma News Oy| Viitattu = 9.11.2014}}</ref> Selinin ja Helmisen Astana teki [[KHL-kausi 2013–2014|kaudella 2013–2014]] KHL-historiansa parhaan tuloksen, kun joukkue sijoittui runkosarjassa itäisen konferenssin toiseksi ja pääsi pudotuspeleissä toiselle kierrokselle. Helminen ja Selin saivat silti kauden jälkeen potkut, kun Kazakstan putosi [[Jääkiekon MM-kilpailut 2014|kevään 2014 MM-kilpailuissa]] takaisin MM-kisojen I-divisioonaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lapinkansa.fi/Urheilu/1194920037061/artikkeli/toita+odottava+raipe+seuran+potkut+tulivat+ihan+puskista.html| Nimeke = Töitä odottava Raipe: ”Seuran potkut tulivat ihan puskista”| Tekijä = Perkiö, Jari| Julkaisu = Lapin kansa| Ajankohta = 9.8.2014| Viitattu = 9.11.2014}}</ref>
== Pelityyli ja pelaajakuva ==
Helminen tunnettiin urallaan erityisesti loistavana syöttäjänä, vaikka uransa alkuaikoina hän teki paljon maalejakin; tulokaskaudella SM-liigassa maaleja tuli jopa neljä enemmän kuin syöttöjä. Helminen tunnettiin erityisesti tarkoista "lättysyötöistään", joita hän antoi ketjukavereilleen. Hän olisi todennäköisesti tehnyt urallaan enemmän maaleja, jos olisi laukonut itse enemmän. Helminen kuitenkin haki usein syöttömahdollisuutta viimeiseen asti, vaikka olisi itsekin jo hyvässä maalintekopaikassa.
{{sitaatti|Raipen kaltaisen ammattimiehen vieressä on helppo pelata. Ei tarvitse kuin luistella laitaa ja pitää mailan lapaa jäässä. Syötöt napsahtelevat siihen kuin koneesta.|[[Olli Jokinen]]<ref>Laitinen, s. 139.</ref>}}
[[Kuva:P1010157.JPG|thumb|230px|Aloitus on tärkeä osa keskushyökkääjän peliä, ja Helminen oli urallaan aina hyvä aloittaja. Kuvassa Helmistä vastassa on [[Espoo Blues|Bluesin]] [[Stefan Öhman]].]]
Nopeus ei ollut Helmisen vahvuus, vaikka ei hän ollut hidaskaan. Helminen oli kuitenkin suhteellisen kookas pelaaja, joten hänen liikeratansa olivat pitkät ja liikkeet vaikuttivat todellista hitaammilta. Iän myötä nopeus tietenkin vähentyi, mutta sen Helminen korvasi pelisilmällään. Hän osasi ajoittaa tilanteet ja sijoittua kaukalossa siten, että pärjäsi vähemmälläkin vauhdilla.<ref>Laitinen, s. 76.</ref> Helmisen pelinlukutaito olikin hänen suurin vahvuutensa. Entinen pelaaja ja valmentaja [[Juhani Tamminen]] pitää Helmistä poikkeuksellisena suomalaisena jääkiekkolahjakkuutena, jolla oli harvinainen kyky kontrolloida koko kenttää kiekollisena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raipe.fi/profiili4.html| Nimeke = Toimitusjohtaja Juhani Tamminen, Ässät| Julkaisu = raipe.fi | Viitattu = 23.2.2008}}</ref>
Yksi Helmisen pitkän uran salaisuuksista oli hänen sopeutumiskykynsä. Hän pelasi uransa aikana onnistuneesti monessa eri roolissa ja teki aina sen, mitä valmentaja pyysi. Helminen oli pitkään Ilveksen ylivoiman pyörittäjä, mutta samalla hän oli maajoukkueessa luotettava puolustava hyökkääjä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jatkoaika.fi/smliiga.php?sivu=kolumnit&id=791| Nimeke = Raimo Helminen - maaotteluiden ennätysmies| Tekijä = Sala, Ville | Julkaisu = jatkoaika.fi|Ajankohta = 3.5.2002| Julkaisija = Jatkoaika| Viitattu = 23.2.2008}}</ref> Ilveksessäkin Helmisen rooli hyökkääjänä pienentyi viimeisinä kausina ja puolustusvastuu lisääntyi. [[Jääkiekon SM-liigakausi 2007–2008|Kaudella 2007–2008]] Helminen sai runsaasti kehuja alivoimapelistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jatkoaika.com/smliiga.php?sivu=kolumnit&id=6995| Nimeke = Näytön paikka: loukkaantumiset veteraanien riesana| Julkaisu = jatkoaika.fi|Ajankohta = 12.12.2007| Julkaisija = Jatkoaika| Viitattu = 23.2.2008}}</ref>
Vaikka Helminen vaikuttaa rauhalliselta, niin otteluissa hän oli mukana aina koko sydämellään. Siksi hän hermostui tuomareihin silloin tällöin, pari kertaa kaudessa, mistä seurasi useita käytösrangaistuksia. Helminen kiivastui yleensä siksi, että hänen mielestään Ilvestä oli kohdeltu epäoikeudenmukaisesti.<ref>Laitinen, s. 39.</ref> Hänen nimissäänhän on myös SM-liigan yhden ottelun jäähyennätys. Helminen vihasi häviämistä ja otti usein tappion henkilökohtaisesti. Esimerkiksi kevään 2004 pudotuspeleissä, kun Ilves putosi jatkosta puolivälierissä [[HIFK Hockey|HIFK:ta]] vastaan, Helminen jäi ratkaisevan pelin jälkeen 45 minuutiksi pukukoppiin pelivarusteet päällään. Vaikka muut olivat lähteneet jo ruokailemaan, Helminen oli edelleen pukukopissa ja mietti, mitä olisi voinut tehdä paremmin.<ref>Laitinen, s. 30-32.</ref>
Muuten Helmistä pidetään luonteeltaan hiljaisena ja vaatimattomana. Haastatteluissa hän vastasi yleensä vain lyhyesti. Kun kameroita ei ole paikalla, Helminen on kuitenkin puheliaampi. Joukkuekaverit kunnioittivat Helmistä hänen kokemuksensa vuoksi, ja pukukopissa kaikki kuuntelivat häntä.<ref name="raipea38"/> Vaatimattomuus ilmenee siten, että Helminen usein jopa vähättelee suorituksiaan haastatteluissa. Muut pelaajat ovat saattaneet joskus huomauttaakin Helmiselle, jos vähättely meni liiallisuuksiin.<ref>Laitinen, s. 12.</ref>
== Kaukalon ulkopuolella ==
=== Perhe ja työ ===
Helminen asuu perheineen Koivistonkylässä lähellä lapsuudenkotiaan. Hänen perheeseensä kuuluu vaimo Leena sekä lapset Anssi ja Nelli, jotka ovat syntyneet 90-luvun alussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raipe.fi/raipe/seurat1.htm| Nimeke =Raipe, Leena, Nelli ja Anssi | Julkaisu = raipe.fi|Viitattu = 4.1.2008}}</ref> Anssi on nimetty [[Anssi Melametsä]]n mukaan, sillä hän oli Raimo Helmisen idoli, kun tämä oli vielä C-juniori. Helminen ja hänen joukkuekaverinsa ja hyvä ystävänsä [[Jari Neuvonen]] ihailivat Melametsän lisäksi [[Tony Arima]]a; kummatkin olivat 1970-luvun lopussa pelanneet läpimurtokautensa [[Jokerit|Jokereissa]]. Helminen ja Neuvonen sopivat, että antaisivat esikoispojilleen nimet esikuviensa mukaan. Helminen antoikin pojalleen nimeksi Anssi, mutta Neuvonen perääntyi vedosta ja antoi pojalleen nimeksi Aleksi.<ref>Laitinen, s. 49-50.</ref>
Helminen omistaa tamperelaisen Powerset Oy:n, joka on Suomessa tunnettu valo- ja audioalan yritys. Hän osti yhtiön liiketoiminnan omistamansa yhtiön kautta 1. huhtikuuta 2006.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilves.com/arkisto/2007/uutinen060406.php| Nimeke =Raimo Helminen osti Powerset Oy:n liiketoiminnan | Julkaisu = ilves.com| Ajankohta = 6.4.2006| Viitattu = 4.1.2008}}</ref>
=== Esiintymiset mediassa ===
Helminen on mukana vapaaehtoistyössä ja osallistuu aktiivisesti myös hyväntekeväisyyteen. Hän on kuulunut jo vuosia [[Lastenklinikoiden Kummit]] -järjestöön, joka kerää varoja Suomen [[Lastenklinikka|lastenklinikoille]], ja on vieraillut usein lastenklinikoilla. Helminen on pelannut myös monissa hyväntekeväisyysotteluissa, kuten [[Pietarinkadun Oilers]]in ja Manchester Broilersin välisissä kamppailuissa.<ref>Laitinen, s. 102-103.</ref> Kesällä 2004 alkoi vuosittainen Helmisen taitokiekkokoulu 13–15-vuotiaille jääkiekkoilijalupauksille Tanhuvaaran urheiluopistossa. Leirillä on ollut opettajana Helmisen lisäksi myös [[Raimo Summanen]], ja koulun lehtorina toimii entinen Ilves-valmentaja [[Ari-Pekka Selin]].<ref>Laitinen, s. 103-104.</ref>
Helminen on esiintynyt myös televisiossa ja elokuvissa. Tunnetuimmat esiintymiset ovat tamperelaisen viihderyhmän [[Kummeli (televisiosarja)|Kummeli]]n samannimisessä sketsisarjassa, sarjassa ''[[Lääkärit tulessa]]'' ja esikoiselokuvassa ''[[Kummeli Stories]]''. Helminen näyttäytyi myös ''[[Paavo ja Raili]]'' -nimisen sarjan yhdessä jaksossa pienessä roolissa. Lisäksi Helminen on ollut kilpailijana leikkimielisissä visailuohjelmissa ''[[Leikin varjolla]]'' ja ''[[Se on siinä]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://finnish.imdb.com/name/nm0375718/| Nimeke =Raimo Helminen | Julkaisu = imdb.com|Julkaisija = Internet Movie Database Inc.| Viitattu = 4.1.2008| Kieli = {{en}}}}</ref> Helminen oli myös [[Yleisradio]]n kommentaattorina jääkiekon MM-kilpailuissa, kun hän oli pudonnut itse maajoukkueesta. Vuonna [[2004]] ilmestyi Vesa Laitisen kirjoittama, Helmistä käsittelevä kirja '' Raipe: vaatimattomuuden lyhyt oppimäärä''. Se ei ole varsinainen elämäkerta, vaan kertoo enemmän Helmisen elämänkatsomuksesta. Kirjan on kustantanut [[Aamulehti|Kustannus Oy Aamulehti]]. Vuonna 2008 sai ensi-iltansa [[YLE TV2]] -kanavalla [[Suomen urheiluopisto|Vierumäen urheiluopiston]] opiskelijoiden lopputyönä tekemä televisiodokumentti ''Raipe Helminen – 26. kevät'', joka käsitteli Helmisen pelaajauraa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilves.com/uutinen181108.php| Nimeke =Raipe-dokumentti tekijöiden silmin| Julkaisu = Ilves.com|Julkaisija = Ilves-Hockey Oy| Viitattu = 23.11.2008}}</ref>
[[Suuret suomalaiset]] -äänestyksessä vuonna 2004 Helminen sijoittui 98:nneksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/suuretsuomalaiset/100_suurinta/index.php?top100_id=98&nominee_id=0&place=10&gender=0&alive=0&province=0| Nimeke = Suuret Suomalaiset - Raimo Helminen| Julkaisu = yle.fi| Julkaisija = YLE| Viitattu = 24.2.2008}}</ref> Tampereen vuoden urheilija Helminen on ollut kolmesti (vuosina 1998, 1999 ja 2000),<ref name="raipea38"/> ja vuonna 2007 hänet valittiin vuoden positiivisimmaksi tamperelaiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.onnistuja.fi/positiivisuusviikko/tampere.html| Nimeke =Raipe on Vuoden Positiivisin Tamperelainen! | Julkaisu = onnistuja.fi| Viitattu = 4.1.2008}}</ref>
=== Veroepäselvyydet ===
Helminen on ollut julkisuudessa myös veroepäselvyyksien vuoksi, sillä hän joutui pelikausistaan [[Malmö Redhawks|Malmössä]] myöhemmin vaikeuksiin Ruotsin verottajan kanssa. [[Skåne]]n lääninverotoimisto katsoi, että Malmössä käytettiin palkanmaksujärjestelmää, jonka tarkoitus oli vain kiertää työnantajamaksut ja [[tulovero]]t. Malmö nimittäin ilmoitti, että ulkomaalaispelaajat olivat joukkueessa ilman kirjallista sopimusta ja joukkue vain vuokrasi pelaajien oikeudet ulkomaalaisten agenttiyhtiöiden kautta. [[Svenska hockeyligan|Elitserien]]issä ei voi kuitenkaan pelata ilman sopimusta, joten kaikilla pelaajilla oli allekirjoitettu sopimus. Malmö siis maksoi joillekin pelaajille kahta palkkaa, sillä he saivat kuukausipalkkansa lisäksi agenttifirmojen kautta rahaa, josta ei maksettu veroja.<ref name="turunvero">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/urheilu/?ts=1,3:1006:0:0,4:6:0:1:1998-01-17,104:6:7447,1:0:0:0:0:0:| Nimeke = Malmön verottaja tyrmää suomalaispelaajien palkkamallin| Tekijä = Klemm, Kari| Julkaisu = turunsanomat.fi| Ajankohta = 16.1.2008| Julkaisija = Turun Sanomat| Viitattu = 4.3.2008}}</ref>
Helminen sai Malmölta virallista kuukausipalkkaa 20 000–25 000 [[Ruotsin kruunu|kruunua]] vuodessa. Lisäksi seura maksoi vuokraa Helmisen pelaajaoikeuksista agentti [[Don Baizley]]n World Hockey Rights -yhtiölle, joka maksoi muun muassa [[26. kesäkuuta]] [[1991]] runsaat 120 000 [[Kanadan dollari]]a Helmisen henkilökohtaisessa käytössä olleelle tilille [[toronto]]laiseen pankkiin. Helminen ei ollut tehnyt tästä summasta veroilmoitusta eikä maksanut veroja Kanadaan. Samantapainen järjestelmä oli käytössä myös muiden Malmön ulkomaalaispelaajien kohdalla.<ref name="turunvero"/>
Ruotsin verottaja sai ensimmäiset henkilökohtaiset veropäätökset aikaan [[20. joulukuuta]] [[1997]], jolloin Helmiselle määrättiin melkein 4 miljoonan kruunun ja [[Timo Blomqvist]]ille 1,5 miljoonan kruunun jälkiverot. Helmisen asiaa puitiin oikeudessa monta vuotta, kunnes [[20. marraskuuta|marraskuun 20. päivänä]] vuonna [[2003]] kamarioikeus ei antanut enää valitusmahdollisuutta Regeringsrätteniin, joka on Ruotsin ylin hallintotuomioistuin. Malmön vastuulle jäi lopulta yli 30 miljoonaa kruunua maksettavaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://sydsvenskan.se/sport/article62832.ece| Nimeke = Percy Nilsson åtalas för grovt skattebrott| Tekijä = Palmkvist, Joakim|| Julkaisu = sydsvenskan.se| Ajankohta = 24.3.2004| Julkaisupaikka = Malmö| Julkaisija = Sydsvenskan| Viitattu = 4.3.2008| Kieli = {{sv}}}}</ref>
Vuonna 2008 Malmö haastoi Helmisen Tampereen [[käräjäoikeus|käräjäoikeuteen]]. Joukkue peri Helmiseltä takaisin veromaksuja, joita se maksoi hänen puolestaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/jaakiekko/200801177106536_jk.shtml| Nimeke = Vanha seura haastoi Raipen oikeuteen| Julkaisu = iltalehti.fi| Ajankohta = 17.1.2008| Viitattu = 4.3.2008}}</ref>
Summa oli alun perin kaikkiaan 2,3 miljoonaa kruunua eli noin 242 000 euroa. Myöhemmin Malmö kuitenkin pienensi vaatimustaan ja perikin enää 158 000 euron summaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/urheilu/uutinen.asp?id=1526144| Nimeke = Malmö Redhawks karhuaa Raimo Helmiseltä "enää" 158 000 euroa| Julkaisu = iltasanomat.fi| Ajankohta = 30.4.2008| Viitattu = 1.5.2008}}</ref> Juttu ei mennyt ikinä oikeuteen asti, sillä Helminen ja Malmö sopivat asian keskenään ennen marraskuulle 2008 sovittua istuntoa. Helminen joutui maksamaan Malmölle sopimuksen mukaan, mutta julkisuuteen ei kerrottu summan suuruutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aamulehti.fi/uutiset/urheilu/Raipe+ja+Malm%F6+sopivat+veroriidan/108988| Nimeke = Raipe ja Malmö sopivat veroriidan| Julkaisu = Aamulehti.fi| Ajankohta = 10.10.2008| Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Aamulehti| Viitattu = 10.10.2008}}</ref>
==Saavutukset ja palkinnot==
<div style="float:left; width:48%;">
=== Seurajoukkueissa ===
'''Mitalit'''
* Suomen-mestaruus (1985)
* 2 Ruotsin-mestaruutta (1992, 1994)
* Euroopan cupin voitto (1993)
* SM-hopea (1998)
* 2 SM-pronssia (1983, 2001)
* A-junioreiden SM-kulta (1982)
* A-junioreiden SM-hopea (1983)
* B-junioreiden SM-kulta (1982)
* B-junioreiden SM-hopea (1981)
* D-junioreiden SM-pronssi (1978)
'''Henkilökohtaiset saavutukset'''
* SM-liigan paras pelaaja (1998)
* Kultainen kypärä (1998)
* 4 kertaa SM-liigan tähdistökentällisessä (1988, 1997, 1998, 1999)
* Elitserienin pistepörssin voittaja (1994)
* Elitserienin syöttötilaston voittaja (1993)<ref name="eurohockey"/>
* SM-liigan yhden ottelun jäähyennätys (55 min)
* SM-liigan historian iäkkäin pelaaja
* Ilveksen eniten otteluita pelannut pelaaja (749)<ref name="ennatykset">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilves.com/henkenn.php| Nimeke = Henkilökohtaiset ennätykset| | Julkaisu = Ilves.com| Julkaisija = Ilves-Hockey Oy| Viitattu = 29.1.2009}}</ref>
* Ilveksen eniten pisteitä kerännyt pelaaja (580)<ref name="ennatykset"/>
* Ilveksen eniten maalisyöttöjä antanut pelaaja (419)<ref name="ennatykset"/>
</div><div style="float:right; width:48%;">
=== Maajoukkueessa ===
'''Mitalit'''
* Maailmanmestaruus ([[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1995|1995]])
* 4 MM-hopeaa ([[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1994|1994]], [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1998|1998]], [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1999|1999]], [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2001|2001]])
* MM-pronssi ([[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2000|2000]])
* Olympiahopea ([[Jääkiekko talviolympialaisissa 1988|1988]])
* 2 olympiapronssia ([[Jääkiekko talviolympialaisissa 1994|1994]], [[Jääkiekko talviolympialaisissa 1998|1998]])
* 20-vuotiaiden MM-hopea ([[Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1984|1984]])
'''Henkilökohtaiset saavutukset'''
* Eniten maaotteluita maailmassa (331)
* Eniten olympiaedustuksia jääkiekkoilijalta (6)
* Suomen maajoukkueen eniten pisteitä tehnyt pelaaja (207)
* 20-vuotiaiden MM-turnauksen pistepörssin voittaja (1984)
* 20-vuotiaiden MM-turnauksen paras pelaaja (1984)
* 20-vuotiaiden MM-turnauksen tähdistökentällisessä (1984)
* President's Trophy (2001)<ref name="eurohockey"/>
* Golden Stick (2002)<ref name="eurohockey"/>
=== Palkinnot urasta ===
* Erikoispalkinto Suomen urheilugaalassa (2008)
* Aamulehden erikoispalkinto (2008)
* Ilves on jäädyttänyt Helmisen pelinumeron 41 (2008)
* Aateloitu Jääkiekkoleijonaksi (2009)
* Jääkiekkoliiton kultainen ansioristi (2009)
* Suomen maajoukkue on jäädyttänyt Helmisen pelinumeron 14 (2010)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Raipen+maajoukkuepaita+j%C3%A4%C3%A4dytet%C3%A4%C3%A4n/1135260921269 | Nimeke = Raipen maajoukkuepaita jäädytetään | Ajankohta =15.10.2010 | Julkaisupaikka =Helsingin Sanomat | Viitattu = 15.10.2010 }}</ref>
* [[IIHF Hall of Fame|IIHF:n kuuluisuuksien galleria]] (2012)
</div><br clear="all">
== Tilastot ==
{| {{jääkiekkotilasto|arvokisat|palkinnot}}
|- style="text-align: center;"
| 1982–83 || [[Tampereen Ilves (jääkiekko)|Ilves]] || [[Jääkiekon SM-liiga|SM-liiga]] || 31 || 2 || 3 || 5 || 0 || 6 || 0 || 0 || 0 || 2 || || || || || || || JMM || 7 || 0 || 5 || 5 || 0
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| 1983–84 || Ilves || SM-liiga || 37 || 17 || 13 || 30 || 14 || 2 || 0 || 0 || 0 || 2 || || || || || || || JMM || 7 || 11 || 13 || 24 || 4
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| || olympiajoukkue || SM-liiga || 1 || 0 || 1 || 1 || 0 || || || || || || || || || || || || OK || 6 || 0 || 2 || 2 || 2
|- style="text-align: center;"
| 1984–85 || Ilves || SM-liiga || 36 || 21 || 36 || 57 || 20 || 9 || 2 || 4 || 6 || 10 {{Jääkiekkopalkinto|kanadamalja}} || || || || || || MM || 10 || 4 || 5 || 9 || 2
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| 1985–86 || [[New York Rangers]] || [[NHL]] || 66 || 10 || 30 || 40 || 10 || 2 || 0 || 0 || 0 || 0
|- style="text-align: center;"
| 1986–87 || New York Rangers || NHL || 21 || 2 || 4 || 6 || 2 || -- || -- || -- || -- || --
|-
| || [[New Haven Nighthawks]] || [[AHL]] || 6 || 0 || 2 || 2 || 0 || -- || -- || -- || -- || --
|- style="text-align: center;"
| || [[Minnesota North Stars]] || NHL || 6 || 0 || 1 || 1 || 0 || -- || -- || -- || -- || --
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| 1987–88 || Ilves || SM-liiga || 31 || 20 || 23 || 43 || 42 || 4 || 1 || 1 || 2 || 10 {{1tähti|SML}} || || || || || || KC || 5 || 0 || 3 || 3 || 0
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || OK || 7 || 2 || 8 || 10 || 4
|- style="text-align: center;"
| 1988–89 || [[New York Islanders]] || [[NHL]] || 24 || 1 || 11 || 12 || 4 || -- || -- || -- || -- || --
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| || [[Springfield Indians]] || AHL || 16 || 6 || 11 || 17 || 0 || -- || -- || -- || -- || --
|- style="text-align: center;"
| 1989–90 || [[Malmö Redhawks|Malmö IF]] || [[HockeyAllsvenskan|Allsvenskan]] || 29 || 26 || 30 || 56 || 16 || 3 || 2 || 1 || 3 || 2 || || || || || || || MM || 4 || 0 || 0 || 0 || 0
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| 1990–91 || Malmö IF || [[Elitserien (jääkiekko)|Elitserien]] || 33 || 12 || 18 || 30 || 14 || 2 || 0 || 1 || 1 || 4
|- style="text-align: center;"
| 1991–92 || Malmö IF || Elitserien || 40 || 9 || 18 || 27 || 24 || 10 || 1 || 3 || 4 || 4 {{Jääkiekkopalkinto|lemat}} || || || || || || OK || 8 || 1 || 2 || 3 || 0
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| 1992–93 || Malmö IF || Elitserien || 40 || 9 || 33 || 42 || 59 || 6 || 1 || 0 || 1 || 8
|- style="text-align: center;"
| 1993–94 || Malmö IF || Elitserien || 38 || 20 || 34 || 54 || 26 || 11 || 1 || 7 || 8 || 8 {{Jääkiekkopalkinto|lemat}} || || || || || || OK || 8 || 1 || 5 || 6 || 8
|- style="text-align: center;"
| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || MM || 8 || 1 || 5 || 6 || 0
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| 1994–95 || Malmö IF || Elitserien || 35 || 10 || 19 || 29 || 55 || 7 || 3 || 3 || 6 || 4 || || || || || || || MM || 8 || 1 || 7 || 8 || 2
|- style="text-align: center;"
| 1995–96 || Malmö IF || Elitserien || 40 || 8 || 19 || 27 || 53 || 5 || 1 || 3 || 4 || 12 || || || || || || || MM || 6 || 0 || 4 || 4 || 0
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| 1996–97 || Ilves || SM-liiga || 49 || 11 || 39 || 50 || 54 || 8 || 1 || 5 || 6 || 2 {{1tähti|SML}} || || || || || || MC || 3 || 0 || 1 || 1 || 0
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || MM || 8 || 0 || 6 || 6 || 0
|- style="text-align: center;"
| 1997–98 || Ilves || SM-liiga || 46 || 12 || 36 || 48 || 42 || 9 || 3 || 5 || 8 || 10 {{Jääkiekkopalkinto|oksanen}} {{1tähti|SML}} || || || || || OK || 6 || 2 || 0 || 2 || 2
|- style="text-align: center;"
| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || MM || 10 || 2 || 9 || 11 || 0
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| 1998–99 || Ilves || SM-liiga || 53 || 12 || 38 || 50 || 44 || 4 || 0 || 3 || 3 || 2 {{1tähti|SML}} || || || || || || MM || 12 || 1 || 3 || 4 || 2
|- style="text-align: center;"
| 1999–00 || Ilves || SM-liiga || 51 || 7 || 38 || 45 || 68 || 3 || 1 || 0 || 1 || 12 || || || || || || || MM || 9 || 2 || 2 || 4 || 0
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| 2000–01 || Ilves || SM-liiga || 56 || 9 || 37 || 46 || 28 || 9 || 1 || 6 || 7 || 2 || || || || || || || MM || 9 || 1 || 5 || 6 || 0
|- style="text-align: center;"
| 2001–02 || Ilves || SM-liiga || 56 || 7 || 34 || 41 || 12 || 3 || 0 || 0 || 0 || 0 || || || || || || || OK || 4 || 0 || 1 || 1 || 0
|- style="text-align: center;"
| || || || || || || || || || || || || || || || || || || || MM || 9 || 0 || 2 || 2 || 2
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| 2002–03 || Ilves || SM-liiga || 53 || 10 || 21 || 31 || 77 || -- || -- || -- || -- || --
|- style="text-align: center;"
| 2003–04 || Ilves || SM-liiga || 56 || 9 || 34 || 43 || 46 || 7 || 1 || 3 || 4 || 2
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| 2004–05 || Ilves || SM-liiga || 53 || 7 || 21 || 28 || 45 || 7 || 0 || 1 || 1 || 2
|- style="text-align: center;"
| 2005–06 || Ilves || SM-liiga || 46 || 7 || 18 || 25 || 34 || 4 || 1 || 1 || 2 || 0
|- style="background-color: #f0f0f0; text-align: center;"
| 2006–07 || Ilves || SM-liiga || 43 || 5 || 12 || 17 || 47 || 7 || 0 || 0 || 0 || 12
|- style="text-align: center;"
| 2007–08 || Ilves || SM-liiga || 53 || 5 || 16 || 21 || 53 || 9 || 3 || 2 || 5 || 2
|- style="text-align: center;" bgcolor="#e0e0e0"
! 16 kautta !! Yhteensä !! SM-liiga !! 751 !! 161 !! 420 !! 581 !! 626 !! 91 !! 14 !! 31 !! 45 !! 70
|colspan="8"| '''aikuisten arvokisat'''
! 140 !! 18 !! 70 !! 88 !! 24
|- style="text-align: center;" bgcolor="#e0e0e0"
! 3 kautta !! Yhteensä !! NHL !! 111 !! 13 !! 46 !! 59 !! 16 !! 2 !! 0 !! 0 !! 0 !! 0
|- style="text-align: center;" bgcolor="#e0e0e0"
! 2 kautta !! Yhteensä !! AHL !! 22 !! 6 !! 13 !! 19 !! 0 !! -- !! -- !! -- !! -- !! --
|- style="text-align: center;" bgcolor="#e0e0e0"
! 1 kausi !! Yhteensä !! Allsvenskan !! 29 !! 26 !! 30 !! 56 !! 16 !! 3 !! 2 !! 1 !! 3 !! 2
|- style="text-align: center;" bgcolor="#e0e0e0"
! 6 kautta !! Yhteensä !! Elitserien !! 226 !! 68 !! 141 !! 209 !! 231 !! 41 !! 7 !! 17 !! 24 !! 40
|}
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Kostiainen, Pasi| Nimeke = Suomalaiset NHL:ssä| Vuosi = 2000| Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23632-2}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Laitinen, Vesa| Nimeke = Raipe: vaatimattomuuden lyhyt oppimäärä| Vuosi = 2004|Julkaisupaikka =Tampere| Julkaisija = Kustannus Oy Aamulehti| Tunniste = ISBN 951-96715-7-9}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Mennander, Ari; Mennander, Pasi| Nimeke = Leijonien tarina| Vuosi = 2003|Julkaisupaikka = Helsingissä| Julkaisija = Ajatus kirjat| Tunniste = ISBN 951-20-6455-3}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Mennander, Ari; Mennander, Pasi| Nimeke = Liigatähdet – Jääkiekon SM-liiga 30 vuotta 1975-2005| Vuosi = 2004| Julkaisupaikka = Helsingissä| Julkaisija = Ajatus kirjat| Tunniste = ISBN 951-20-6684-X}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Mennander, Ari; Porttila, Jari; Saari, Mauno| Nimeke = All Star Finland| Vuosi = 1995| Julkaisupaikka = Helsingissä| Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-13690-9}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Mustonen, Olli| Nimeke = Veijareita & virtuooseja| Vuosi = 2001 |Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Poika Kotiin| Tunniste = ISBN 952-91-3862-8}}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Suikki Reijo, Suomen jääkiekkoliitto | Nimeke = Jääkiekkokirja 2003-2004| Vuosi = 2003 | Julkaisija = Egmont}}
=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat|Raimo Helminen}}
*[http://www.raipe.fi/ Raimo Helmisen viralliset kotisivut]
*[http://www.jatkoaika.fi/smliiga.php?pelaaja=57 Jatkoajan pelaajaprofiili]
*[http://ilves.com/helminen.php Profiili Ilveksen verkkosivuilla]
* [http://www.quanthockey.com/hockey-stats/fi/profile.php?player=2391 Raimo Helminen -tilastot - quanthockey.com] (suomeksi)
* {{Eurohockey|513}}
* {{Hockeydb|6357}}
* [http://nhlfinns.com/players.aspx?pid=17 Raimo Helminen NHLFinns-sivustolla]
* [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=81&t=434&a=6386 YLE Elävä arkisto: Raipe Helminen - 26. kevät]
{{SM-liigan jäädytetyt}}
{{Suomen jääkiekkomaajoukkue 1995 MM-kisoissa}}
{{Metatieto}}
{{AAKKOSTUS:Helminen, Raimo}}
[[Luokka:Suomalaiset jääkiekkoilijat]]
[[Luokka:Suomalaiset jääkiekkovalmentajat]]
[[Luokka:Suomalaiset olympiamitalistit]]
[[Luokka:Lasse Oksanen -palkinnon voittajat]]
[[Luokka:Vuonna 1964 syntyneet]]
[[Luokka:Elävät henkilöt]]
| 