Versio 3. marraskuuta 2014 kello 23.28 muokkaa Free1 (keskustelu \| muokkaukset) 2 769 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 16. marraskuuta 2014 kello 22.07 muokkaa kumoa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 23: ''[[Rajoitetusti verovelvollinen\|Rajoitetusti verovelvollisia]]'' ovat kaikki ne, jotka eivät ole yleisesti verovelvollisia. Jos luonnollinen henkilö ei asu Suomessa, hän on täällä rajoitetusti verovelvollinen. Ulkomainen [[yhteisö\|yhteisö]] on niin ikään rajoitetusti verovelvollinen. Rajoitetusti verovelvollinen on velvollinen suorittamaan Suomeen veroa vain täältä saamistaan tuloista. Suomesta saatuja tuloja ovat esimerkiksi suomalaiselta maksajalta saatu [[palkka]] Suomessa tehdystä työstä ja suomalaisen [[osakeyhtiö\|osakeyhtiön]] maksama [[osinko]]. Eräät Suomesta saadut [[korkotulo\|korkotulot]] eivät ole kuitenkaan veronalaista tuloa rajoitetusti verovelvolliselle. Esimerkiksi [[talletustili\|talletustilin]] tai [[Joukkovelkakirjalaina\|joukkovelkakirjalainan]] [[korko\|korko]] on rajoitetusti verovelvolliselle [[Verovapaus\|verovapaa]]. ''[[Verosopimus\|Verosopimukset:]]'' Jos Suomella ja verovelvollisen muuttomaalla on valtioiden välinen verosopimus, määritellään niissä millaisissa tilanteissa ne rajoittavat omaa verotusvaltaansa. Verosopimuksilla voidaan vain rajoittaa [[Suomen laki\|Suomen omaa lainsäädäntöä]]. Verosopimus ei koskaan laajenna Suomen verotusvaltaa eli luo uutta verotusta, jota Suomessakin ei olisi. Verosopimukset ohittavat Suomen sisäisen [[lainsäädäntö\|lainsäädännön]] aina, kun ne kaventavat sisäisen [[lainsäädäntö\|lainsäädännön}}]] mukaista verotusta. Jos esimerkiksi tulo on Suomessa yli kuuden kuukauden ulkomailla oleskelun vuoksi [[verovapaa\|verovapaata]], kyseistä tuloa ei voi verottaa Suomessa, vaikka verosopimus erikseen antaisikin Suomelle [[verotusoikeus\|verotusoikeuden]]. <ref name=":0" /> ==Tavoitteet== Rivi 40: Veroja voidaan luokitella eri tavoin. Eräs luokittelu on jako välillisiin ja välittömiin veroihin. Välillisiä ovat verot, jotka myyjän tulee periä tuotteen ostajalta sen hankinnan yhteydessä tai maksaa tuodessaan tuote maahan. Tällaisia veroja ovat muun muassa [[arvonlisävero]], [[tulli]]t ja [[valmistevero]]t. Välittömiksi kutsutaan niitä veroja, jotka veronmaksaja maksaa suoraan verottajalle. Näitä ovat muun muassa [[tulovero]], [[yhteisövero]], [[lähdevero]] ja [[kiinteistövero]]. Käytännössä myös välittömän veron maksu tapahtuu usein, kun tulon maksaja suorittaa maksettavasta erästä [[ennakonpidätys\|ennakonpidätyksen]]. Jako välittömiin ja välillisiin ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, vaan siihen liittyy usein kysymys verotuksen kohtaannosta. Kohtaanto tarkoittaa sitä kuka viime kädessä maksaa veron aiheuttaman rasituksen. Tutkijat lähtevät usein siitä, että maksaja on luonnollinen henkilö. Muodollinen kohtaanto nähdään verolakia luettaessa. Yksittäisillä veroilla on aina haittapuolia, järkevää veropolitiikkaa voidaankin tehdä vain vertailemalla eri veroja ja tarkastelemalla verotusta kokonaisuutena<ref>http://www.taloustaito.fi/Teemat/TT-Blogi/Blogit-2014/Hyva-paha-vero/</ref>. ==Verot ulkomailla== Rivi 47 ⟶ 49: ==Kokonaisveroaste== [[kansantaslous\|Kansantalouden]] kokonaisveroaste mittaa ¨[[julkinen valta\|julkisen vallan]] keräämien verojen ja veronluonteisten maksujen suhdetta kokonaistuotannon arvoon. Kokonaisveroaste, mukaan lukien [[sosiaaliturvamaksut\|sosiaaliturvamaksut]], oli vuonna 2010 Suomessa 42,1 %, mikä oli EU-maiden kuudenneksi korkein. Korkein kokonaisveroaste, sosiaaliturvamaksut mukaan lukien, oli Tanskassa 47,6 %. Matalin kokonaisveroaste oli Latviassa 27,1 %. EU-maiden keskiarvo oli 35,6 %.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = \| Nimeke = Taxation trends in the European Union - Data for the EU Member States, Iceland and Norway\| Vuosi = 2012\| Kappale = \| Sivu = 180\| Selite = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Eurostat\| Tunniste = ISSN 1831-8789\| www = http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_OFFPUB/KS-DU-12-001/EN/KS-DU-12-001-EN.PDF\| www-teksti = \| Tiedostomuoto = pdf \| Viitattu = 8.7.2012\|Kieli = }}</ref>

Ero sivun ”Vero” versioiden välillä