Ero sivun ”Pihka” versioiden välillä

68 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
p
w
[katsottu versio][katsottu versio]
p (w)
[[kuva:Résine.jpg|thumb|250px|Pihkaa [[mänty|männyn]] kuorella]]
'''Pihka''' on [[eteerinen öljy|eteeristen öljyjen]] ja [[hartsi]]en seos, jota [[havupuut]] erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin. Puun haavoihin valuva pihka suojaa sitä bakteereilta sekä tuhohyönteisiltä ja -sieniltä. [[Mänty|Männyn]] ja [[Kuusi|kuusen]] pihka on väriltään kellertävää. Tavallista havupuiden pihkaa ei pidä sekoittaa [[meripihka]]an, joka on [[fossiili]]sta pihkaa. Aikaisemmilla vuosisadoilla pihkaa pureksittiin [[purukumi]]n lailla.
 
==Pihka lääkinnässä==
Kuusen pihkaa on käytetty [[ihotauti]]en lääkinnässä. Kuusenpihkavoide on saanut [[Lääkelaitos|Lääkelaitokselta]] myyntiluvan.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id100619.html Yle.fi] luettu 5.9.2008</ref>
 
Ensimmäinen suomalainen maininta pihkasta lääkkenä on [[Benedictus Olai]]n lääkärikirjassa vuodelta 1578. Siinä sitä suositeltiin [[Säärihaava|säärihaavoihin]]. Sitä on perinteisesti käytetty [[palovamma|palovammoihin]], paiseisiin[[paise]]isiin ja [[ihotuma|ihottumiin]]. Männynpihkan ominaisuudet eivät ole yhtä hyviä.<ref name="yle2">[http://yle.fi/alueet/lahti/2012/03/pihkasta_tuli_huippulaake_3309470.html Pihkasta tuli huippulääke] Yle 6.3.2012</ref>
 
Lääkäri Arno Sipponen on tehnyt pihkasta väitöskirjan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=304&id=6256 | Nimeke = Väitöstilaisuus: Arno Sipponen: Lääketieteellinen tiedekunta | Selite = | Julkaisu = Helsingin yliopisto / Tapahtumat | Ajankohta = 2013 | Viitattu = 26.5.2013 | Kieli = }}</ref> Hän tutustui pihkahoitoon Kolarissa, jossa sillä parannettiin vanhuksen painehaava, vaikka oli jo määrätty amputointi. Pohjois-Suomessa pihkahoito on aktiivisessa käytössä.<ref name="yle2"/>
54 090

muokkausta