Ero sivun ”Taiteilijaeläke” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
päivitystä
lis tark. v
Rivi 5:
Eläkettä ei myönnetä hakijalle, jonka eläketulot [[Suomen eläkejärjestelmä#Kansaneläke|kansaneläketuloa]] lukuun ottamatta ovat korkeammat kuin kaksi kertaa täysi taiteilijaeläke. Enintään osaeläkettä on myönnetty hakijalle, jonka eläketulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta ylittävät täyden taiteilijaeläkkeen tason. Eläkkeen myöntää [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|opetusministeriö]] hakemuksesta saatuaan asiasta [[Taiteen keskustoimikunta|taiteen keskustoimikunnan]] lausunnon. Eläkettä koskevat hakemukset käsitellään kerran vuodessa.<ref>[http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/avustukset/Valtion_ylimaarainen_taiteilijaelake?lang=fi Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke], Opetusministeriö. Viitattu 10.11.2008.</ref>
 
== Taiteilijaeläkkeen historia ==
SuomessaSuomen taiteilijaeläkejärjestelmävaltio luotiinmyönsi 1800ensimmäisen kerran taiteilijaeläkkeitä 1830-luvulla. SilloinEnsimmäisiä alettiinsaajia maksaaolivat muun muassa kirjailija [[J.L. Runeberg]] sekä taidemaalari [[Magnus von Wright]]. kansallisestiKansallisesti merkittäville taiteilijoille eläkettä (pension) myönnettiin heidän työskentelymahdollisuuksiensa turvaamiseksi. Silloin eläke oli enemmän [[apuraha]]n kaltainen kuin eläke nykyisessä mielessä, koska saajan ikä tai varallisuus ei vaikuttanut eläkkeen saamiseen. Eläke oli käytännössä elämänikäinen apuraha, jolla valtiovalta halusi turvata lahjakkaan taiteilijan työskentelymahdollisuudet.<ref 1920-name= jamert>{{Verkkoviite 1930| Osoite = www.taike.fi/documents/10162/76105/TY+työpaperi+51+12+kok.pdf | Nimeke = Apurahasta vanhuudenturvaksi. Valtion ylimääräiset taiteilijaeläkkeet vuosina 1970-luvuilla2011. tällaista| eläkettäTekijä nauttivat= monetTommi merkittävätMertanen taiteilijat| Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Työpapereita 51 | Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Taiteen keskustoimikunta | Viitattu = 13.11.2014 | Kieli = }}</ref>
 
Taiteilijaeläkkeiden apurahaluonne säilyi Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeniin saakka. Eläkettä nauttivat 1920–1940-luvulla monet kansallisesti merkittävät taiteilijat, kuten kirjailija [[Toivo Pekkanen]], sekä kuvataiteilija [[Tyko Sallinen]].<ref name= mert /> [[Suomen Taiteilijaseura]] esitti vuonna 1923 ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä. Silloin kuudesta anotusta eläkkeestä myönnettiin yksi, jonka sai kuvataiteilija [[Maria Wiik]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://artists.fi/taiteilijalle/edunvalvonta/ | Nimeke = Edunvalvonta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen Taiteilijaseura | Ajankohta = 2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Taiteilijaseura | Viitattu = 13.11.2014 | Kieli = }}</ref>
 
Nykyisin voimassa oleva apurahajärjestelmä luotiin pääosin niin sanotun Ahon komitean eli Valtion taidekomitean mietinnön ehdotusten perusteella vuonna 1965. Silloin muutettiin taiteilijaeläkejärjestelmääkin siten, että myönnettävissä olevien eläkkeiden eläkeluonteisuus korostui.<ref>[http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref.sh?{KEY}=KK+609/1992 Tytti Isohookana-Asunmaa, Vastaus kysymykseen Taiteilijaeläkkeiden määrän säilyttämisestä nykyisellään], Valtiopäivät 15.12.1992. Viitattu 29.11.2008.</ref>
Rivi 17 ⟶ 19:
* Laki taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta (143/1.1.1995) <ref>[http://www.vael.fi/Public/default.aspx?contentid=23449 Taiteilijaeläkkeet], Valtiokonttori. Viitattu 29.11.2008.</ref>
 
==Viitteet Lähteet ==
{{Viitteet}}