Ero sivun ”Viljakkala” versioiden välillä

1 250 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
| johtaja = Aarre Järvinen
}}
'''Viljakkala''' oli [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaalla]] sijainnut Suomen kunta. Viljakkalassa on 125 järveä ja lampea, ja jokaista asukasta kohti paikkakunnalla on 83 metriä rantaviivaa. Viljakkala kuuluu pääasiassa [[Kyrösjärvi|Kyrösjärven]] vesialueeseen, mutta huomattava osa entisen kunnan itäosan järvistä laskee [[Näsijärvi|Näsijärveen]].<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 432–433. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X. </ref>
 
Viljakkalan kunnan ja [[Ylöjärvi|Ylöjärven]] kaupungin kuntaliitos astui voimaan [[1. tammikuuta]] [[2007]]. Viljakkalan naapurikunnat olivat [[Hämeenkyrö]], [[Ikaalinen]], [[Kuru]] ja Ylöjärvi. Viljakkalan asutus on keskittynyt entisen kunnan lounaisosaan, kun taas entisen kunnan itä- ja pohjoisosat ovat hyvin harvaan asuttuja, jopa erämaisia.<ref name="suomenmaa"/>
 
Viljakkalasta lähtevät seututiet Ylöjärvelle, Hämeenkyrön [[Kyröskoski|Kyröskoskelle]] ja [[Kyrösjärvi|Kyrösjärven]] itäpuolitse Ikaalisten itä- ja pohjoisosiin. Entisen kunnan alueen itäisin kärki ulottuu Ylöjärven ja [[Virrat|Virtain]] välisen [[kantatie 65]]:n yli lähelle [[Näsijärvi|Näsijärveä]]. Viljakkalan itäosan halki kulkee vuonna 1971 käyttöön otettu [[Tampere–Seinäjoki-rata]], mutta sillä ei juuri ole merkitystä liikenneolojen kannalta, koska radalla ei ole henkilöliikennepaikkoja Viljakkalan alueella.<ref> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat' (2. painos), s. 136. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.</ref>
 
Viljakkalan tunnetuin kohde on [[Haverin kaivos|Haverin kultakaivos]], joka on nykyään matkailukäytössä. Kaivos on myös urheilusukeltajien käytössä. Helsingin olympiakisojen kulta- ja hopeamitalien materiaali on kaivettu Haverista.
 
==Historiaa==
Viljakkalan seudulle on syntynyt pysyvää asutusta jo 800–1000-luvuilla, mihin viittaavat kirkonkylästä ja Inkulasta löydetyt [[kalmisto]]t. Vuoden [[1540]] maakirjan mukaan nykyisen Viljakkalan alueella oli kaikkiaan 60 taloa. Vuosina [[1865]]–[[1866]] suoritetun Kyrösjärven laskun ansiosta viljakkalalaiset maanviljelijät saivat runsaasti lisää viljelysmaita.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 433. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X. </ref>
 
Teollisuuden vaikutukset tuntuivat Viljakkalassa jo varhain, kun Ansomäestä löydettiin rautamalmiesiintymä vuonna [[1737]]. Vuosina [[1842]]–1865 Haverista louhittiin malmia, joka kuljetettiin jalostettavaksi [[Tampere]]elle, ensin hevosten vetämänä Näsijärven rantaan ja siitä [[proomu]]illa perille. [[Vuoksenniska|Oy Vuoksenniska Ab]] osti Haverin vuonna [[1935]] ja kaivos oli toiminnassa vuosina [[1942]]–[[1960]]. Tänä aikana kaivos työllisti noin neljäsosan työikäisistä viljakkalalaisista.<ref name="suomenmaa"/>
Viljakkala kuului alkujaan [[Sastamala (pitäjä)|Sastamalan]] suurpitäjään, josta se erosi Hämeenkyrön mukana jo 1300-luvulla. [[Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen]] julkaisi Hämeenkyrön pitäjänkertomuksessaan vuonna [[1851]] muistitiedon, jonka mukaan Kyrön pitäjän ensimmäinen kirkko olisi sijainnut Viljakkalan kylässä. Viljakkala tuli Hämeenkyröön kuuluvaksi saarnahuonekunnaksi vuonna [[1641]] ja kappeliksi vuonna [[1844]]. Vuonna [[1906]] Viljakkalasta tuli itsenäinen seurakunta; kunnallisesti se oli itsenäistynyt jo vuonna [[1874]]. [[Carl Ludvig Engel]]in suunnittelema puinen [[Viljakkalan kirkko]] on vuodelta [[1842]]. <ref name="suomenmaa"/>
Viljakkalaan asutettiin viime sotien jälkeen [[Kaukola]]n siirtoväkeä.<ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 127. Helsinki: Otava, 1950.</ref>
 
==Liikenne==
Viljakkalasta lähtevät seututiet Ylöjärvelle, Hämeenkyrön [[Kyröskoski|Kyröskoskelle]] ja [[Kyrösjärvi|Kyrösjärven]] itäpuolitse Ikaalisten itä- ja pohjoisosiin. Entisen kunnan alueen itäisin kärki ulottuu Ylöjärven ja [[Virrat|Virtain]] välisen [[kantatie 65]]:n yli lähelle Näsijärveä. Viljakkalasta kertyy matkaa Tampereelle noin 40 kilometriä, Ylöjärven keskustaan noin 30 kilometriä sekä Kyröskoskelle ja Hämeenkyrön kirkonkylään vajaat kymmenen kilometriä. Lähin lentokenttä on [[Tampere-Pirkkalan lentoasema]].<ref name="suomenmaa"/>
Viljakkalasta lähtevät seututiet Ylöjärvelle, Hämeenkyrön [[Kyröskoski|Kyröskoskelle]] ja [[Kyrösjärvi|Kyrösjärven]] itäpuolitse Ikaalisten itä- ja pohjoisosiin. Entisen kunnan alueen itäisin kärki ulottuu Ylöjärven ja [[Virrat|Virtain]] välisen [[kantatie 65]]:n yli lähelle [[Näsijärvi|Näsijärveä]]. Viljakkalan itäosan halki kulkee vuonna 1971 käyttöön otettu [[Tampere–Seinäjoki-rata]], mutta sillä ei juuri ole merkitystä liikenneolojen kannalta, koska radalla ei ole henkilöliikennepaikkoja Viljakkalan alueella. Lähin rautatieasema on [[Tampereen rautatieasema|Tampereella]].<ref> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat' (2. painos), s. 136. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.</ref>
 
==Kyliä==
42 009

muokkausta