Ero sivun ”Neuvostoliiton kommunistinen puolue” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän Weecher II (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän SilvonenBot tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 14:
[[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen]] kokouksessa 1903 puoluejäsenyydestä käydyssä äänestyksessä [[Vladimir Lenin]]in radikaali kanta sai enemmistön, jonka venäjänkielisestä nimestä johdettiin nimitys [[bolševikit]]. He muodostivat oman ryhmänsä 1912<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#120Конференции РСДРП 1912 года: Документы и материалы.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref>, mutta muodollisesti ''Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (bolševikit)'' perustettiin [[Venäjän keisari]]vallan päättäneen [[helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] jälkeen toukokuussa 1917.<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#107 7-я (апрельская) Всероссийская конференция РСДРП(б); Петроградская общегородская конференция РСДРП(б) (апрель 1917 года): Протоколы.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref>
[[Lokakuun vallankumous|Lokakuun vallankumouksen]] jälkeen puolueesta tuli ''Venäjän kommunistinen puolue (bolševikit)'' vuonna 1918.<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#007 7-й экстренный съезд РКП(б) (март 1918 года): Стенографический отчет.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref> Neuvostoliiton muodostamisen myötä nimeksi muuttui vuonna 1925 ''Yleisliittolainen kommunistinen puolue (bolševikit)''<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#014 14-й съезд ВКП(б): Стенографический отчет.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref> ja 1952 ''Neuvostoliiton kommunistinen puolue''. Sen tunnuslause oli "Kaikki ihmisen puolesta, kaikki ihmisen hyväksi".
Puolueen korkein päättävä elin oli puoluekokous, joka valitsi keskuskomitean. Keskuskomitea ({{k-ru|Центральный комитет}}, ЦК КПСС) valitsi puolueen johtajat, politbyroon ja sihteeristön. Keskuskomitea oli melko suuri, vuonna 1989 yli 300 henkeä. Se kokoontui kuuden kuukauden välein vahvistamaan ylempien elimien päätökset.<ref>Encyclopedia of Russian History, s. 221. Thomson Gale, 2004</ref>
Keskuskomitean kokoontumisten puoluetta johti [[Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo|politbyroo]].
Yhdeksännen puoluekokouksen perustama keskuskontrollikomissio valtio puoluekuria vuosina 1920–1934.
Puolueen matalimman tason organisaatio oli nimeltään ensimmäisen tason organisaatio ({{k-ru|первичная партийная организация}}), jonka virallinen nimi vuoteen 1934 oli 'solu'. Puoluesoluja järjestettiin Neuvostoliiton joka organisaation yhteyteen, jossa oli vähintään kolme kommunistia. Joka työpaikalla, yliopistolla, kolhoosilla ja sotilasyksiköllä oli oma puoluesolunsa, johon kuuluivat siellä työskentelevät puolueen jäsenet.
Jokaisella Neuvostoliiton tasavallalla oli oma tasavallan tason puoluekoneistonsa, paitsi Venäjän sosialistiselle federatiivisella tasavallalla (ennen vuotta 1990).
Puolueella ei ollut puheenjohtajaa. Neuvostoliitossa korkein valta oli käytännössä NKP:llä ja sen [[keskuskomitea]]n [[sihteeri]]stöä johtaneella henkilöllä, [[pääsihteeri]]llä (1953–1966 nimitys oli ensimmäinen sihteeri). Vuonna 1977 säädetyssä perustuslaissa NKP todettiin neuvostoyhteiskunnan johtavaksi ja suuntaa antavaksi voimaksi, sen poliittisen järjestelmän, valtiollisten muodostelmien ja kansalaisjärjestöjen ytimeksi.<ref>perustuslain 6 §</ref> Vuonna 1985 pääsihteeriksi valittiin [[Mihail Gorbatšov]], jonka tavoitteisiin kuului Neuvostoliiton taloudellinen ja poliittinen uudistaminen [[glasnost]]illa ja [[perestroika]]lla. Hänen tavoitteitaan olivat muun muassa [[monipuoluejärjestelmä]]n luominen ja [[Varsovan liitto|itäisen Keski- ja Etelä-Euroopan liittolaismaiden]] poliittisen valvonnan lakkauttaminen.
| |||