Versio 9. marraskuuta 2014 kello 16.15 muokkaa Tappinen (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat 103 447 muokkausta →‎Välttämättömät aminohapot: rehuesimerkkejä ← Vanhempi muutos		Versio 9. marraskuuta 2014 kello 21.08 muokkaa kumoa Arla (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 39 162 muokkausta p fix Uudempi muutos →
Rivi 9: Aminohapot voivat [[polymeeri\|polymeroitua]], jolloin ne muodostavat [[peptidi\|peptidejä]]. Tällöin aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksin kondensaatioreaktiossa. Kaikki [[proteiini]]t ovat muodostuneet useista kymmenistä, jopa sadoista tai tuhansista polymeroituneista aminohapoista ([[polypeptidi]]). Proteiinien rakenneosina esiintyy noin 20 erilaista alfa-aminohappoa - kaikkia lajeja ei kuitenkaan ole mukana jokaisessa proteiinissa. Proteiinien aminohapot ovat optisesti aktiivisia ja kaikki L-isomeerejä, lukuun ottamatta yksinkertaisinta aminohappoa eli [[glysiini]]ä, jonka alfa-hiiliatomiin on amino- ja karboksyyliryhmän lisäksi liittynyt kaksi vetyatomia. Aminohapot pysyvät koossa yli 100 °C:ssä proteiinien hajottua. Ensimmäisenä hajoavat kysteiini 175−178 °C:ssä ja glutamiini 185−186 °C:ssä, ja aminohapot alkavat kiehua vasta yli 200 °C:ssä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite =http://www.markushirsila.com/content/files/LuK_2004.pdf\| Nimeke = a -aminohapot\| Tekijä = Markus Hirsilä\| Tiedostomuoto = PDF\| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta =24.7.2004 \| Julkaisupaikka =Jyväskylän yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Kemian laitos, Orgaanisen kemian osasto \| Julkaisija = \| Viitattu = }}</ref>▼ ~~Aminohapot pysyvät koossa yli 100 °C:ssä proteiinien hajottua. Ensimmäisenä hajoavat~~ ▲kysteiini 175−178 °C:ssä ja glutamiini 185−186 °C:ssä, ja aminohapot alkavat kiehua vasta yli 200 °C:ssä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite =http://www.markushirsila.com/content/files/LuK_2004.pdf\| Nimeke = a -aminohapot\| Tekijä = Markus Hirsilä\| Tiedostomuoto = PDF\| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta =24.7.2004 \| Julkaisupaikka =Jyväskylän yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Kemian laitos, Orgaanisen kemian osasto \| Julkaisija = \| Viitattu = }}</ref> ===Aminohappojen ryhmittely=== Rivi 69 ⟶ 68: Välttämätön aminohappo on aminohappo, jota [[eliö]] ei itse pysty valmistamaan muista aineista, jolloin sen on saatava niitä [[ravinto\|ravinnosta]]. Välttämättömien aminohappojen lista vaihtelee lajeittain. Eri eläinlajeilla lista välttämättömistä aminohapoista on erilainen ja tarve täytyy huomioida rehujen valmistuksessa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Rehutaulukot/Tietosiilo/Rehutietoutta/Siat_siipikarja/Tyopaja_siat/Rehuarvotyopaja_Siljander-Rasi_050313.pdf \| Nimeke = Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet \| ~~Tekijä~~Tiedostomuoto =PDF \| Ajankohta =2013 \| Selite = sianrehun välttämättömät aminohapot, lysiini, treoniini, metioniini+kystiini, tryptofaani, mahdollisesti valiini \| Julkaisu = Sikojen rehuarvojärjestelmän uudistaminen \| Julkaisija = MTT \| Viitattu = 9.11.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.racing.fi/racing-tuotteet/ruoki-hevostasi-oikein/ravintoaineet/valkuainen/ \| Nimeke = Valkuainen ~~\| Tekijä =~~ \| Ajankohta = \| Selite = Hevoselle tärkeimmät välttämättömät aminohapot ovat lysiini ja metioniini.\| Julkaisija = racing.fi \| Viitattu = 9.11.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.farmit.net/kotielain/kana/ruokinta/munivan-kanan-valkuaisruokinta \| Nimeke = Munivan kanan valkuaisruokinta ~~\| Tekijä =~~ \| Ajankohta = \| Julkaisija = Farmit \| Viitattu = 9.11.2014 }}</ref> Raja välttämättömän ja ei-välttämättömän aminohapon välillä voi olla epäselvä, koska elimistö voi valmistaa aminohappoja toisista aminohapoista. [[Rikki]]pitoisia aminohappoja [[metioniini]]a ja [[homokysteiini]]ä voidaan valmistaa toisistaan mutta ei yksinkertaisemmista aineista. Samoin [[kysteiini]]ä voidaan valmistaa homokysteiinistä, mutta ei yksinkertaisemmista aineista. Niinpä [[rikki]]pitoisia aminohappoja käsitellään toisinaan yhtenä ryhmänä. Ihmiselle välttämättömiä aminohappoja on 20, joista 11 elimistö osaa itse valmistaa. Loput yhdeksän välttämätöntä aminohappoa on saatava ravinnosta: [[histidiini]], [[tryptofaani]], [[lysiini]], [[metioniini]], [[fenyylialaniini]], [[treoniini]], [[valiini]], [[leusiini]], [[isoleusiini]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00015 \| Nimeke = Proteiinit ja aminohapot \| Tekijä = Antti Aro \| Ajankohta = 2013 \| Julkaisu = Terveyskirjasto \| Julkaisija = Duodecim \| Viitattu = 9.11.2014 }}</ref> == Valmistus ==

Ero sivun ”Aminohapot” versioiden välillä