Ero sivun ”Sahalahti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Luokka |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 28:
'''Sahalahti''' ({{k-sv|Sahalax}}) on [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaan maakunnan]] kaakkoisosassa sijainnut [[Suomi|Suomen]] [[kunta]], joka on nykyään osa [[Kangasala]]a. Sahalahden lakatessa olemasta itsenäisenä kuntana sen [[väkiluku]] oli 2 276, ja [[väestötiheys]] 16,8 asukasta/km². Kunnan [[pinta-ala]] oli 172,04 [[Neliökilometri|km²]], josta 36,89 km² on vesistöjä. Sahalahden naapurikuntia ovat [[Kangasala]], [[Kuhmalahti]], [[Orivesi]] ja [[Pälkäne]].
==Yleistä==
Enemmistö sahalahtelaisista asuu kirkonkylän sekä Pakkalan ja Korpiniemen kylien muodostaman kolmion alueella. Kirkonkylä ja Pakkalan kylä luokiteltiin [[taajama|taajamiksi]] jo vuoden 1960 [[väestönlaskenta|väestönlaskennassa]]. Ensimmäiset [[kerrostalo]]t valmistuivat kirkonkylään vuonna 1969. Sahalahden viljelysalueet sijaitsevat suurimmaksi osaksi kirkonkylän länsi- ja luoteispuolella, Pakkalanjärven ja Kirkkojärven ympärillä sekä Moltsian kylässä. Varsinkin Längelmäveden rannoilla on myös runsaasti kesähuviloita. Sahalahden kaakkoiskulma on miltei asumatonta metsäseutua ja siellä sijaitsee osittain Pälkäneen puolella oleva [[Laipanmaa]]n alue. Siellä on myös Sahalahden korkein maastonkohta, 181 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Kaakonvuori. <ref name"suomenmaa"> ''Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'' (toim. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela), s. 34–36. Porvoo: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X. </ref>
[[Sahalahden vaakuna]]n suunnitteli [[Olof Eriksson]] ja se vahvistettiin vuonna [[1962]]. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980'', s. 170. Helsinki: Otava, 1979. </ref>
Sahalahden liikenteellinen sijainti oli varsin syrjäinen, kunnes Kangasalan Huutijärveltä Sahalahden kautta [[Kuhmoinen|Kuhmoisiin]] kulkeva tie (nykyisin [[seututie 325]]) valmistui vuonna [[1958]]. Kirkonkylästä on matkaa Kangasalle 15 kilometriä ja [[Tampere]]elle 35 kilometriä. Kunnan suurin [[vesistö]] oli [[Längelmävesi|Längelmäveden]] Ponsanselkä. Muista järvistä suurimpia ovat Kirkkojärvi ja Pakkalanjärvi. Suurin työllistäjä on [[Saarioinen|Saarioinen Oy]]:n tytäryhtiö Ruoka-Saarioinen Oy, jonka tehdas sijaitsee paikkakunnalla. Sahalahdelle asutettiin viime sotien jälkeen [[Kivennapa|Kivennavan]] siirtoväkeä. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 127. Helsinki: Otava, 1950. </ref> [[Kuntaliitos|Kunta liitettiin]] [[Kangasala]]n kuntaan [[vuosi|vuoden]] [[2005]] alussa.
==Historia==
Sahalahti muodostettiin Pälkäneen kappeliseurakunnaksi vuonna [[1559]] ja se itsenäistyi vuonna [[1581]]. Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna [[1560]]. Nykyinen, arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]]in suunnittelema [[Sahalahden kirkko|puukirkko]] on järjestyksessä kolmas ja se on valmistunut vuonna [[1829]]. Kellotorni lisättiin kirkkoon vuonna [[1844]]. <ref> ''Suomenmaa 7'' (toim. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela), s. 36. Porvoo: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X. </ref> Sahalahden seurakunta lakkautettiin ja liitettiin Kangasalan seurakuntaan samanaikaisesti kuntaliitoksen kanssa. ▼
Sahalahden alueelta tehdyt esihistorialliset löydöt – enimmäkseen Kirkkojärven ympäristöstä – ovat peräisin pääasiassa [[kampakeramiikka|kampakeramiikan]] ajalta noin 4000–5000 vuoden takaiselta [[kivikausi|kivikaudelta]]. Kiinteä asutus syntyi viimeistään varhaiskeskiajalla. Kaikki Sahalahden henkikirjakylät esiintyivät vuoden [[1539]] maakirjassa, ja satunnaisia mainintoja niistä on jo edellisen vuosisadan aikaisissa asiakirjoissa. Sahalahden huomattavimpia maatiloja ovat olleet Haapaniemen ja Saarioisten kartanot, jotka ovat aikoinaan olleet useiden [[aateli]]ssukujen hallussa.<ref name="suomenmaa"/>
▲Sahalahti muodostettiin Pälkäneen kappeliseurakunnaksi vuonna [[1559]] ja se itsenäistyi vuonna [[1581]]. Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna [[1560]]. Nykyinen, arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]]in suunnittelema [[Sahalahden kirkko|puukirkko]] on järjestyksessä kolmas ja se on valmistunut vuonna [[1829]]. Kellotorni lisättiin kirkkoon vuonna [[1844]]. <ref
==Kyliä==
| |||