Ero sivun ”Karihaaran saha” versioiden välillä

'''Karihaaran saha''' oli vuosina 1873–2014 toiminut [[Saha (teollisuuslaitos)|höyrysaha]] [[Kemi]]ssä [[Karihaara]]n kaupunginosassa. Sahan perustivat [[norja]]laiset liikemiehet [[Terje Olsen]]in johdolla. Saha perustettiin [[Kemijoki|Kemijoen]] suistoalueelle itäisen joen suistohaaran eli Vähähaaran puooellapuolella olvalleolevalle Sahasaarelle. Karihaaran saha käynnistettiin kuusiraamisena helmikuussa 1874, ja sahatavaran laivaukset maailmanmarkkinoille alkoivat kesäkuussa. Perustetun osakeyhtiön nimeksi tuli ''Kemi Ångsågs Aktiebolag''. Sahan toimittua kolme vuotta se ajautui konkurssiin. Konkurssipesä siirtyi vuonna 1884 uudelleeuudelleen perustettavalle norjalaisomisteiselle sahayritykselle ''Karihaara Ångsågs Aktiebolagille''. Saha toimi vuokrasahana lähinnä oululaiselle [[J. W. Snellman G:son]]in kauppahuoneelle, kunnes vuonna 1890 tämä ja yhdessä toisen oululaisen kauppahuoneen G. & C. Bergbomin kanssa osti sahan<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=6E72756A0B96D9ECE8E034D08E222F33?kuvailuTaso=AM&avain=7945.KA | nimeke = Arkistonmuodostaja: Karihaaran höyrysaha (Kemi) | tekijä = | julkaisu = narc.fi (Kansallisarkisto) | ajankohta = | julkaisija = Kansallisarkisto | viitattu = 8.11.2014 }}</ref>.

Bergbomin ja Snellmanin kauppahuoneet perustivat [[Kemi (yritys)|Trävaruaktiebolaget Kemin]] eli Kemiyhtiön vuonna 1893. Yhtiön toiminnan muodostivat Bergbomien [[Laitakarin saha|Laitakarin]], yhteinen Karihaaran ja Snellmanien [[Röyttän saha|Röyttän höyrysahat]] sekä muutama pienempi vesisaha Pohjois-Suomessa. Yhtiön pääpaikka oli [[Oulu]]ssa, jossa omistajasukujen toiminnan keskus sijaitsi. Yhtiön toimitusjohtajana toimivat Snellman-suvun edustajat eli ensin vuoden ennen kuolemaansa kauppaneuvos [[Albert Oskar Snellman]] ja sen jälkeen nuorempi veli kauppaneuvos [[Karl August Snellman]] vuoteen 1918 asti. Toimintaa sahoilla johtivat isännöitsijät, jotka olivat yhtiön näkyviä hahmoja sahalla. <ref>Hedman, 1969, s.427</ref> Yhtiön ensimmäinen vuosi meni erilaisissa järjestelyissä. Ensimmäinen Kemiyhtiön tavaramerkillä laivattu puutavaraerä lähti Karihaarasta kesällä 1894. <ref>Virtanen, 1993, s.43</ref>

Kolme Kemiyhtiön sahaa toimivat aluksi itsenäisinä. Suurin sahoista oli Karihaara, joka tuotti eniten lukuun ottamatta vuotta 1904. Viisivuotisjaksolla 1896-1900 Karihaaran vuosikeskiarvo oli 56 200 kuutiota. Vuosien 1901-1905 keskiarvo oli hieman pienempi eli 53 600 kuutiota. Kauden ennätys oli vuonna 1900 eli 67 800 kuutiota. Työntekijöitä vuosisadan vaihteen jälkeen oli Karihaaran sahalla yli 400 - ennätysvuonna 1900 peräti 540. <ref>Virtanen, 1993, s.81</ref> Karihaaran sahalla ensimmäinen työtaistelu oli toukokuussa 1906, joka kesti noin kuukauden ajan. <ref>Virtanen, 1993, s.95-97</ref>

Kemiyhtiön sahaustoiminta laajeni vuonna 1909 Ruotsin puolelle, kun yhtiö osti [[Haaparanta|Haaparannan]] edustalla [[Seittenkari]]n saarella sijainneen [[Sandvikin saha]]n. Sahaa varten Kemiyhtiö perusti ruotsalaisen tytäryhtiön ''Svenska Trävaruaktiebolaget Kemi''-yhtiön.<ref>Virtanen, 1993, s.111</ref> Vuonna 1914 käynnistyneen [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikaan ruotsalaisesta tytäryhtiöstä oli todellista hyötyä, kun Kemiyhtiö saattoi käyttää puolueettoman Ruotsin yritystään tuotteittensa vientiin länsimaihin, kuten [[Britannia]]an ja [[Hollanti]]in. Lisäksi kirjeenvaihto asiakkaisiin voitiin hoitaa Sandvikin kautta. Kemiyhtiö käytti tuotteittensa vientiin vuosina 1916 ja 1917 [[norja]]laista [[Narvik]]in satamaa, jonne tavara kuljetettiin rautateitse. <ref>Virtanen, 1993, s.128-129</ref>

Vuonna 1922 Kemiyhtiön toimitusjohtajaksi valittu [[Alfred Möller]] kannatti suuntautumista selluteollisuuteen sahauksen kustannuksella. Hänen aikanaan sahateollisuudessa olikin purettu päällekkäisyyksiä ja tuotantokapasiteettia. Kemiyhtiössä suunniteltiin uuden [[sulfaattiselluloosa]]yksikön rakentamista, joka valmistui vuonna 1927. Sahatavaroiden hinnat alkoivat laskea ylitarjonnan vuoksi jo vuonna 1929. Tähän oli pääsyynä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] tulo halvoilla hinnoilla sahatavaran myyjäksi kansainvälisille markkinoille. Pian sen jälkeen alkanut [[1930-luvun lama|lamakausi]] vaikutti myös Karihaaran sahan toimintaan. Toimihenkilöiden palkkaa alennettiin merkittävästi - useita kymmeniä prosentteja. Tuotantoa ei tarvinnut kuitenkaan juurikaan rajoittaa. Kemiyhtiö selvisikin lamakaudesta - yhtiön sahateollisuus teki joka vuosi voitollisen tuloksen. <ref>Virtanen, 1993, s.168-180</ref>