Ero sivun ”Mannerheimin patsas (Tampere)” versioiden välillä

Aloitteen patsashankkeelle teki kauppaneuvos [[Rafael Haarla]] juuri ennen kuolemaansa. Patsaan tilasi kuvanveistäjältä Tampereen seudun Rintamamiesyhdistys, joka edusti vapaussotureita eli sisällissodan [[Valkoiset|valkoista]] osapuolta. Valmistunut veistos oli tarkoitus paljastaa vuoden 1940 alussa, mutta [[talvisota]] siirsi paljastusta.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite =http://wwwwww15.uta.fi/koskivoimaa/vuodet/1938b3.htm Jouni| Keskinen,Nimeke =Paljon porua patsaista, 1938| Tekijä =Keskinen, Jouni | Selite = | Julkaisu =Koskesta voimaa, 1918–1940| ValojaAjankohta ja= varjoja.]| Julkaisija = | Viitattu = 14.4.2008. }}</ref>

Patsas oli tarkoitus pystyttää Tammerkosken rannalle [[Koskipuisto]]on, [[Verkatehdas (Tampere)|Verkatehtaan]] edustalle. JalustaEnnen talvisodan alkua paikalle ehdittiin kuitenkinjo asentaa paikalleenpatsaan jalusta. Sotien aikana patsasta säilytettiin pommituksilta suojassa [[Haiharan kartano]]ssa,. jonneKun seTampereen oliseudun siirrettyRintamamiesyhdistys Porilanlakkautettiin ateljeestasyksyllä pommitusvaaran1944, takia. [[Jatkosota|Jatkosodan]] jälkeen patsashankkeen hoitaminenpatsashanke jäi yksityisten ihmisten harteille, koska Tampereen seudun Rintamamiesyhdistys oli lakkautettu syksyllä 1944hoidettavaksi. Hanketta lykkäsi myös Mannerheimin oma toivomus, ettäettei hänelle ei pystytettäisi patsasta hänen elinaikanaan.<ref name="porila">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/patsaat/porila.htm#manner | Nimeke =Mannerheimin patsas | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Julkiset veistokset ja monumentit | Ajankohta = | Julkaisija =Tampereen kaupunki | Viitattu =8.11.2014 }}</ref>

[[Tiedosto:Tampereen Mannerheim-patsaan tekstilaatta.jpg|thumb|PatsaanTekstilaatta tekstilaattapatsaan jalustassa.]]

Mannerheimin kuoltua Tampereen kaupunginvaltuusto päätti, ettäettei patsasta ei pystytetä Koskipuistoon. Perustelu tähän oli, että Mannerheim on esitetty vuoden 1918 aikaisessa sotilasasussa, siis Tampereen valloittajana. Kuvanveistäjä [[Kalervo Kallio]] tarjosi Tampereelle Mannerheimin ratsastajapatsasta, joka oli jäänyt [[Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas|Helsingin ratsastajapatsaan]] toisessa suunnittelukilpailussa toiseksi. Ratsastajapatsaalle varattiin paikka Tampereen keskustasta, mutta kustannukset nousivat niin korkeiksi, että hankkeesta lopulta luovuttiin.<ref name="rr1">[{{Verkkoviite | Osoite =http://wwwwww15.uta.fi/koskivoimaa/vuodet/1956/1956.htm Tomi| LähdeniemiNimeke =Mannerheimin patsas paljastetaan | Tekijä =Lähdeniemi, Tomi | Selite = | Julkaisu =Koskesta voimaa, 1940–1960| IhmisiäAjankohta telineillä,= 1956.]| Julkaisija = | Viitattu = 13.4.2008. }}</ref>

Viivytysten jälkeen veistos paljastettiin 4. kesäkuuta 1956 aikanaan syrjäisellä paikalla Vehmaisten Mannerheiminkalliolla (kuuluu nykyään [[Leinola (Tampere)|Leinolan]] kaupunginosaankaupunginosaa). maanviljelijäMaa-alueen Kustaaoli Kauppilanlahjoittanut lahjoittamallemaanviljelijä maa-alueelleKustaa Kauppila.<ref name="rr1"/> Patsas pystytettiin uuden punagraniittisen jalustan päälle.<ref name="porila"/> Jalustassa on laatta, jossa lukee: {{Sitaatti|Mannerheim”Mannerheim seisoi tällä paikalla Tampereen valloituksen aikana huhtikuun alkupäivinä 1918}} 1918”.

Tampereen Mannerheimin patsas sai aiheensa taidemaalari [[Eero Järnefelt]]in vuonna 1933 tekemästä maalauksesta nimeltä ''Kenraali Mannerheim vuonna 1918 Vehmaisten sotanäyttämöllä''.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite =http://www.sotamuistomerkit.fi/wiki/indexsivu.php/Erikoisaiheet#Marsalkan_muistomerkkej.C3.A4?id=527 Tammenlehvän| Perinneliitto,Nimeke =Marsalkan muistomerkkejä.] | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Suomen sotamuistomerkit 1939–1945 | Ajankohta = | Julkaisija =Tammenlehvän Perinneliitto | Viitattu 14= 8.4.200811.2014 }}</ref> Siinä Mannerheim seisoo lumisessa maisemassa, taustallaan kiemurtelevia männyn oksia. Maalauksen ja veistoksen [[Muotokuva|attribuutit]] ovat samat. Kenraalin oikeassa kädessä on piippu ja rinnalla kiikarit, sekä kupeella suora miekka. Myös vaatetus on yhtäläinen maalauksen kanssa.

Vanhasta käyttämättä jääneestä jalustasta tehtiin [[Pirkkala]]an jääkärimuistomerkki, joka paljastettiin vuonna 1968.<!--Porilanref lähteessä--name="porila"/>, ja senSen paikalle Koskipuistoon pystytettiin [[Yrjö Liipola]]n ''Paimenpoika''-patsas.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikkitaidemuseo/patsaat/liipola.htm#paimen Tampereen| kaupunki,Nimeke patsaat=Paimenpoika | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Julkiset veistokset ja monumentit, Paimenpoika.]| Ajankohta = | Julkaisija =Tampereen kaupunki | Viitattu 4= 8.5.200711.2014 }}</ref>

Patsaan[[Vapaussoturien siirtämisestähuoltosäätiö]] lahjoitti patsaan Tampereen kaupungille vuonna 1996.<ref name="porila"/> Sen siirtämisestä keskustaan käydään edelleen keskusteluja. Mannerheim herättää Tampereella yhä vahvoja tunteita, minkä vuoksi patsas joutuu usein [[Ilkivalta|ilkivallan]] kohteeksi. Esimerkiksi joulukuussa 2004, kun Mannerheim oli voittanut [[Yleisradio]]n ''[[Suuret suomalaiset]]'' -kilpailun, patsas tuhrittiin punaisella maalilla ja sen jalustaan kirjoitettiin sana ”[[lahtari]]”.<ref>{{Verkkoviite [| Osoite =http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=177656mannerheimin_patsas_sai_punaista_maalia_tampereella/5194669 | Nimeke =Mannerheimin patsas sai punaista maalia Tampereella], uutinen,| Selite = | Julkaisu =Yle 9Uutiset | Ajankohta = 7.12.2004 (päiv. 23.5.2012) | Julkaisija = | Viitattu 4= 8.511.20072014 }}</ref> Sama toistui marraskuussa vuosina 2012 ja 2013.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194855619065/artikkeli/tampereen+mannerheimin+patsaan+tohrijasta+ei+tietoa+sotkijat+iskivat+myos+vuosi+sitten.html | Nimeke = Tampereen Mannerheimin patsaan töhrijästä ei tietoa – sotkijat iskivät myös vuosi sitten | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Aamulehti | Ajankohta = 25.11.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Aamulehti | Viitattu = 25.11.2013 | Kieli = }}</ref>