Ero sivun ”Säätutka” versioiden välillä

'''Säätutka''' on [[tutka]], jolla seurataan [[sade]]pisaroiden ja [[lumi]]hiutaleiden sijaintia ja liikettä. Se lähettää pulsseina 3–10&nbsp;cm aallonpituisia [[mikroaalto]]ja, ja mittaa niiden takaisinsirontaa: mitä enemmän sadetta, sen voimakkaampi kaiku.<ref>Leskinen M. [http://www.helsinki.fi/~mleskine/engl/kike.html Echoes in clear weather] 1998</ref>

Säätutkan keila on kapea ja kartiomainen,: tyypillisesti sekä leveys että korkeus ovat noin yhden asteen verran. Tässä se eroaa esimerkiksi lennonvarmennustutkista, jotka käyttävät korkeaa ja sivusuunnassa litteää keilaa ja voivat paikallistaa kohteen olipa se millä korkeudella tahansa. Säätutkalla sen sijaan liikutetaan keilaa sekä pysty- että vaakasuunnassa, ja saadaan mitattua puolipallon muotoinen tilavuus napa[[koordinaattiNapakoordinaatisto|napakoordinaattiesityksenä]]esityksenä, eli kaiun aiheuttajan etäisyys, atsimuutti (suuntakulma) ja elevaatio (korkeuskulma). Näistä voidaan tehdä karteesisia muunnoksia, ja saada kaiun aiheuttajan (esimerkiksi sateen) paikka [[kartta|kartalla]] ja korkeus maanpinnasta.<ref>[http://www.fmi.fi/saa/sadejapi_2.html Tietoa Ilmatieteen laitoksen säätutkista]</ref>

Pelkän sateen sijainnin mutta ei liikettä ilmoittavista tutkista on useimmissa maissa jo luovuttu, jopa niin, että joidenkin amerikkalaisten mielestä. [[Dopplertutka|Dopplertutkalla]] onsaadaan lisäksi säätutkanselville synonyymisaderintaman liikenopeus. Nykyaikainen säätutkatutka onkäyttää myös [[polarisaatio|kaksoispolarisaatiota]] käyttävä. Tällöin verrataan partikkeleista heijastunutta pysty- ja vaakapolarisoitunutta signaalia toisiinsa. Litistyneestä sadepisarasta heijastuu vaakapolarisoitunut lähete hiukan pystypolarisoitunutta enemmän. Jääkiteellä tilanne on toisin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.radartutorial.eu/15.weather/wx23.en.html | Nimeke = Dual Polarisation Radar| Tekijä = Christian Wolff| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = radartutorial.eu| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.4.2013 | Kieli = englanniksi}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/uusi_saatutka_ennustaa_tarkemmin_lahituntien_sateita/5862302 | Nimeke = Uusi säätutka ennustaa tarkemmin lähituntien sateita| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle.fi| Ajankohta = 13. elokuuta 2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE| Viitattu = 24.3.2013 | Kieli = suomeksi}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/sadepisara_on_sampylan_muotoinen__sateen_mittaaminen_helpottuu_uusissa_tutkissa/6860692 | Nimeke =Sadepisara on sämpylän muotoinen ─ sateen mittaaminen helpottuu uusissa tutkissa| Tekijä =Jouni Pilto Yle Savo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle.fi Kotimaa| Ajankohta =2. lokakuuta 2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.10.2013 | Kieli = suomeksi}}</ref> Esimerkiksi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]] tutkakalusto on 10 - 2510−25 vuoden ikäistä (2012) ja uuden sukupolven tutkaverkkoa ollaan juuri suunnittelemassa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metoffice.gov.uk/research/weather/observations-research/radar-systems | Nimeke = Radar Systems| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 6. marraskuuta 2012| Julkaisupaikka = | Julkaisija = MetOffice| Viitattu = 1.4.2013 | Kieli = englanniksi}}</ref>. Myös lentokoneiden tutkat on varustettu hyvillä säätutka ominaisuuksillasäätutkaominaisuuksilla<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vectorsite.net/ttradar_6.html | Nimeke = Weather radars| Tekijä = Greg Goebel| Tiedostomuoto = | Selite = Luku: 6.4| Julkaisu = vectorsite.net| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.4.2013 | Kieli = englanniksi}}</ref>. Dopplertutkia käytetään muuhunkin kuin sään seurantaan, esimerkiksi [[tutka|liikenteen valvontaan]].

Maanpinnalle sijoitettavaan [[sademittari]]in verrattuna tutkassa on ylivoimainen paikka- ja aikaresoluutio: sade saadaan ilmakehässä paikallistettua [[kilometri]]n ja [[minuutti|minuutin]] tarkkuudella. Lukematarkkuus ei ole yhtä hyvä: helposti tehdään 20–50 prosentin virheitä sateen kertymässä. Sade saattaa myös kulkeutua vaakasuunnassa ennen maahan putoamistaan. Tarkkaa sadetietoa tarvitaan monenlaisissa sääpalvelun sovelluksissa: [[lentoliikenne|lentoliikenteellelentoliikenteessä]], [[metsäpalo]]varoituksiin, [[tulva]]ennustamiseen ja [[tie|teiden]] auraamiseen.<ref>[http://www.fmi.fi/saa/sadejapi_10.html Tutkakuvia moneen käyttöön] Ilmatieteen laitos</ref>

Suomessa on yhdeksän säätutkaa: [[Helsingin yliopisto]]lla on säätutka Kumpulan kampuksella, sekäja [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksella]] on tutkat seuraavissa paikoissa: [[Anjalankoski]], [[Vantaa]] ([[Kaivoksela]]), [[Korppoo]], [[Ikaalinen]], [[Kuopio]], [[Vimpeli]], [[Utajärvi]] ja [[Luosto]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/suomen-tutkaverkko | Nimeke = Suomen tutkaverkko| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ilmatieteenlaitos.fi| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ilmatieteenlaitos| Viitattu = 1.4.2013 | Kieli = suomeksi}}</ref>