Ero sivun ”Luostariolut” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
hiontaa, en.wiki viittaukset pois ja linkkejä luetteloon
Rivi 1:
[[Kuva:Leffe 900px.jpg|thumb|250px|[[Leffe]] (valmistaja [[InBev]]-konserni) on maailman myydyimpiä luostariolutmerkkejä. Sillä ei kuitenkaan ole juuri mitään tekemistä oikeiden luostareiden kanssa.]]
'''Luostarioluella''' on alun perin tarkoitettu luostareissa munkkien toimesta pantua olutta[[olut]]ta, jonka juuret ulottuvat aina 500-luvulle <ref>Webb, Tim: "Good Beer Guide Belgium", s. 73. Campaign For Real Ale, 2005.</ref> saakka. Luostaripanimot Belgiassa[[Belgia]]ssa valmistivat aluksi kahta erilaista olutta: vahvempaa, makeaa '''dubbel''':ia saatiin ensimmäisestä mäskäyksestä, ja sitä tarjottiin tärkeille vieraille, myyntiin, sekä munkkien ravinnoksi paaston aikana. Saman viljaerän toisesta mäskäyksestä saatiin miedompaa '''enkel''':iä, jota munkit itse käyttivät arkijuomanaan <ref>Beaumont, Stephen: "Premium Beer Drinkers Guide", s. 128–129. Firefly Books, 2000</ref>. Luostarioluita pantiin tokimyös muuallakinmuualla Euroopassa, kuten [[Alankomaat|Hollannissa]] ja [[Saksa]]ssa, mutta ainakin nykyisin luostariolut-termi yhdistetään ensisijaisesti [[belgia]]laistyylisiinbelgialaistyylisiin luostarioluisiin. Viime aikoina luostarityylisiä oluita on pantu myös [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] (mm. belgialaisen [http://en.wikipedia.org/wiki/[Duvel Duvelin]]in ostama [http://en.wikipedia.org/wiki/Ommegang_Brewery [Ommegang]]), ja onpa aito [[TsekinTšekin tasavalta|tšekkiläinenkinTšekin tasavallassa]] toimii luostaripanimo, [http://www.pivovar.zeliv.cz/ Želiv], nähnyt päivänvalon. Jopa SuomessaSuomessakin on kaupallisesti pantu Dubbel- ja Tripel -tyylisiä oluita – vaikka näiden yhteydessä ei ole yritettykään luoda mielikuvaa luostarissa valmistetusta oluesta.
 
Useimmilla nykyisin myytävillä '"luostarioluilla'" ei välttämättä ole mitään tekemistä luostareiden ja munkkien kanssa. Panimo on ehkä imagosyistä ottanut nykyisen tai entisen luostarin nimen – tai jopa keksinyt täysin kuvitteellisen luostarinimen. Munkit saattavat osallistua oluen panemiseen, ja osa panimoista maksaa luostareille korvauksen nimen käytöstä. Ainoastaan muutamaa merkkiä, kuten [http://www.val-dieu.com/ Val-Dieu] ja [http://www.valdesambre.be/ Abbaye d'Aulne], tehdään oikean luostarin tiloissa. Jos[[Trappist]]-nimeä tänäkantavat päivänä haluaa varmistua siitä, että olutluostarioluet on todellakaikki tehty luostarissa munkkien valvonnassa, on syytä valita [[trappist]]-nimeä kantava olut. Nimi on ollut vuodesta 1962 suojattu Belgian laissa, minkä tarkoituksena on ollut estää kaupallisten panimoiden hyötyminen taloudellisesti oikeiden munkkien kustannuksella.
 
== Belgialaisten luostarioluiden tyylejä ==
Rivi 8:
Useimmat belgialaiset luostarioluet ovat pullossa jälkikäyviä, hiivaisia, sameita, hedelmäisiä ja melko täyteläisiä. Alkuperäiset (belgialaiset) luostarioluttyylit ovat:
 
* '''Enkelenkel''': tumma ja hedelmäinen, mutta melko mieto ja helposti juotava olut (noin keskioluen vahvuinen). Nykyisin hyvin harvinainen, lähinnä [[trappist]]iluostareissa tarjoiltava oluttyyli.
* '''Dubbeldubbel''' ({{k-fr|double}}): tumma, makeahko ja täyteläinen olut (6,5 - 8%).
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen [[Westmalle]]n Trappistiluostaritrappistiluostari kehitti uuden, vahvan ja vaalean oluttyylin, jonka tyyliset oluet liitettiin pian myös luostarioluiden piiriin <ref>Beaumont, Stephen: "Premium Beer Drinkers Guide", s. 128–129. Firefly Books, 2000</ref>:
 
* '''Tripeltripel''' ({{k-fr|triple}}): vaalea, voimakkaampi (yli 8%) ja humaloidumpi olut. Tripelin nimestä on liikkeellä kaksi teoriaa: ensimmäisen mukaan nimi juontaa siitä, että Tripelintripelin [[kantavierre]] on noin kolminkertainen Enkeliinenkeliin verrattuna. Toinen taas väittää nimen tulevan oluen kolminkertaisesta käyttämisestä. Todennäköisempi selitys kuitenkin on, että nimet viittaavat vain oluen vahvuuteen kotimaisten veroluokkien tapaan.<ref>Beaumont, Stephen: "Premium Beer Drinkers Guide", s. 141. Firefly Books, 2000</ref>
 
Dubbelista on kehitetty voimakkaampia versioita, joista käytetään nimityksiä '''quadrupel''' tai '''abt'''. Nämä ovat hyvin maltaisia, ja usein alkoholimaisia. Alkoholipitoisuus on tyypillisesti 10-12 %. <ref>Äyräväinen, Seppo: "Suomalaisen oma olutopas", s. 6. Multikustannus, 2005.</ref> <ref>http://www.ratebeer.com/BeerStyles.asp - Ratebeer.com:n oluttyyppiopas</ref> Viime vuosina markkinoille on tullut luostarioluita valmistavilta panimoilta kaksi uutta oluttyyliä, jotka myös yhdistetään luostarioluisiin: '''blond''' ({{k-fr|blonde}}) ja '''bruin''' ({{k-fr|brune}}). Nämä alkoholipitoisuudeltaan 5,5–7,5 -prosenttiset oluet eivät käytännössä eroa vastaavan vahvuisista, 'tavallisista' belgialaisista [[ale|pintahiivaoluista]].<ref>Webb, Tim: "Good Beer Guide Belgium", s. 77. Campaign For Real Ale, 2005.</ref>
 
On hyvä muistaa, että luostariolut ei ole [[luettelo oluttyypeistä|oluttyyli]], eikä välttämättä edes useamman tyylin muodostama kokonaisuus, vaan yleiskielinen termi nauttijalleen tietyn mielikuvan '"hengellisestä'" alkuperästään antaville oluille. Edes kaikki [[trappist]]ioluettrappistioluet eivät mahdu edelläesitettyyn luokitteluun, vaan mm. brittiläis-saksalaisia vaikutteita<ref>Beaumont, Stephen: "Premium Beer Drinkers Guide", s. 158. Firefly Books, 2000</ref> saanut, kuivahumaloitu [[Orval]], sekä Konigshoevenin Witte Trappist ([[witbier]]) ovat tyyliltään täysin näistä poikkeavia oluita.
 
== Luostarioluita valmistavia panimoita (ilman [[trappist]]-nimen käyttöoikeutta) ja niiden luostariolutmerkkejä ==
 
* [http://www.val-dieu.com/ Brasserie de l'Abbaye du Val-Dieu] Aubel, Belgia (''Val-Dieu'')
* [http://www.bocq.be/ Brasserie Du Bocq], Purnode-Yvoir, [[Belgia]] (''Corsendonk'', ''Père Abbé'', ''St. Benoît'')
* [http://www.valdesambre.be/ Brasserie Val De Sambre], Gozée, Belgia (''Abbaye d'Aulne'')
* [http://www.duvel.be/ Brouwerij Duvel Moortgat], Breendonk, [[Belgia]] (''Maredsous'', ''St. Sebastiaan'')
* [http://www.primus.be/ Brouwerij Haacht], Boortmeerbeek, [[Belgia]] (''Abbaye de Malonne'', ''Abdij van 't Park'', ''Tongerlo'')
Rivi 31 ⟶ 33:
* Brouwerij Van Eecke, Poperinge-Watou, [[Belgia]] (''Het Kapittel'')
* [http://www.vansteenberge.com/ Brouwerij Van Steenberge], Ertvelde, [[Belgia]] (''Abdij van Roosenberg'', ''Augustijn'', ''Bornem'', ''St. Adriaans'')
* [http://www.pivovar.zeliv.cz/ Klášterní Pivovar Želiv], Želiv, Tšekki
 
Useimmat panimoista tekevät myös muita kuin luostarioluita.