Tapaus '''Nikula vastaan [[Suomi]]''' oli [[Euroopan ihmisoikeustuomioistuin|Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen]] käsiteltävänä ollut [[sananvapaus|sananvapauden]] loukkaustapaus (nonro. 31611/96) vuonna [[2002]]. Tapaus on saanut huomiota muun muassa kansainvälisessä alan käytännön ja tieteellisissä lehdissä.
[[Helsinki]]läinen [[lakimies]] Anne Nikula oli tuomittu maksamaan herjauksesta korvauksia [[syyttäjä]]lle korvauksia herjauksesta. Taustalla oli tapaus, jossa Nikula oli toiminut syytetyn puolustusasianajajana. HenkilöäHenkilön, joka oli aiemmin ollut syytteessä [[petos|petoksesta]] syytetyn kanssa[[epäilty]], oli [[syyttäjä]]ntoimesta kutsuttukutsunut [[todistaja]]ksi - ja henkilö, joka aiemmin oli ollut todistaja, oli yht'äkkiä pantu syytteeseen, jottajoten Nikulan päämies ei voinut kuulla tätä todistajana. Nikula oli kutsunut syyttäjän menettelyä kaksinkertaiseksi roolimanipulaatioksi ja virkavallan väärinkäyttämiseksi.<ref name = "echr">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.echr.coe.int/eng/Press/2002/mar/Nikulajudepress.htm| Nimeke = Chamber Judgment in the Case of Nikula v. Finland| Tekijä = The European Court of Human Rights| Tiedostomuoto = | Selite = Lehdistötiedote| Julkaisu = | Ajankohta = 21. maaliskuuta 3.2002| Julkaisupaikka = | Julkaisija = The European Court of Human Rights| Viitattu = 18. syyskuuta 9.2007| Kieli = {{en}}}}</ref> [[Suomen korkein oikeus]] oli katsonut Nikulan syyllistyneen syyttäjän [[kunnianloukkaus|kunnianloukkaukseen]] (KKO:1996:17).
Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Suomen valtio oli, tuomitessaan Nikulan herjauksesta, loukannut [[Euroopan ihmisoikeussopimus|Euroopan ihmisoikeussopimuksen]] 10. artiklaa, jonka mukaan sananvapaus on turvattava.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.journalistilehti.fi.server-hotel.net/arkisto/82002/kesk/08kesku.htm| Nimeke = Syyttäjä ei ollut asianosainen| Tekijä = Susanna Reinboth| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Journalisti-lehti 8/2002| Ajankohta = 2002| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18. syyskuuta 9.2007| Kieli = }}</ref> EIT-jutun loppuvaiheessa asiaan osallistui amicus curiae –roolissa kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Interights sekä lukuisia lakimiehiä muun muassa Kanadasta, Britanniasta, Belgiasta, Ranskasta, Australiasta ja Etelä-Afrikasta.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
Tuomioistuin päätti äänin 5–2, että Nikulalle oli maksettava korvausta 5 042 euroa epäsuorasta vahingosta, 1 900 euroa taloudellisesta vahingosta, sekä 6 500 euroa kuluja.