Ero sivun ”Väyläalus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Fix; väliotsikko; w; poistettu yksityiskohtaisia tietoja yksittäisten alusten käyttöhistoriasta; +ehkä lähimpänä oleva Commons-luokka; kuva
Rivi 1:
[[Kuva:EVA 316 Port Side Tallinn 12 July 2013.JPG|thumb|250px|Kolmas ''Seili''-luokan alus eli ''Lonna'' on myyty [[Viro]]lle ja nimetty uudelleen ''[[EVA-316]]'' nimiseksi. Kuva heinäkuulta 2013 Tallinnasta.]]
'''Väyläalus''' tai väylänhoitoalus on meriväylien hoitoa varten suunniteltu ja rakennettu erityisrakenteinen työalus.
[[Kuva:Meritaito MT 1310.JPG|thumb|250px|Meritaidon Väyläalus Meri 4000 -luokan ''MT 1310'' Katajanokan eteläpuolella toukokuussa 2012. ]]
'''Väyläalus''' tai '''väylänhoitoalus''' on meriväylien[[Vesiväylä|vesiväylien]] hoitoa varten suunniteltu ja rakennettu erityisrakenteinen työalus.
 
== Väyläalukset Suomessa ==
Suomessa väyläalukset omistaa '''[[Finstaship]]''' -liikelaitos. (Aiemmin Merenkulkulaitos) Aluksia on kaksi suurta eli '''[[Väyläalus_Seili|Seili]]''' ja '''[[Väyläalus Letto|Letto]]''', kolme keskikokoista eli '''Sektori''', '''Kummeli''' ja '''Linja''' sekä neljä pientä: '''Oili 1''' - '''4'''; kaikki väyläalukset toimivat myös [[Öljyntorjunta-alus|öljyntorjunta-aluksina]]. Kolmas '''Seili'''-luokan alus eli '''Lonna''' on myyty [[Viro]]lle ja nimetty uudelleen '''[[EVA-316]]''' nimiseksi.
 
Aina 1970-luvun loppuun asti, jolloin '''Seili'''-luokka astui palvelukseen, näitä [[merenkulun turvalaite|merenkulun turvalaitteita]] rakentavia ja huoltavia aluksia kutsuttiin nimikkeellä '''tarkastusalus'''. Ne poikkeavat nykyisistä eniten vähäisemmän kansitilansa johdosta, koska hyvin kauan väyliä merkittiin kevyemmillä [[Viitoitusjärjestelmä|viitoilla]] kuin nykyisin. Eräs tunnetuimpia näistä on vuoteen 2014 [[Merenmittaus|merenmittaajien]] käytössä ollut Helsingin luotsipiirin tarkastusalus ''[[Tarkastusalus Saaristo|Saaristo]]'' ([[Reposaaren konepaja]] 1965), joka alun perin rakennettiin koealukseksi. ''Saariston'' sisarlaiva ''[[Tarkastusalus Suunta|Suunta]]'' ([[Rauma-Repola]]n Reposaaren konepaja 1975) oli viimeinen perinteinen tarkastusalus; se vapautui väyläaluksen työstä vuonna 1993.
[[Kuva:Eva316.jpg|thumb|Väyläalus LONNA virolaisasussaan Paljassaaren satamassa]]
 
Suomessa väyläalukset omistaa valtion [[Meritaito|Meritaito Oy]] (vuonna 2014). Aluksia on kaksi suurta eli ''[[Väyläalus_Seili|Seili]]'' ja ''[[Väyläalus Letto|Letto]]'', kolme keskikokoista eli ''[[Väyläalus Sektori|Sektori]]'', ''[[Väyläalus Kummeli|Kummeli]]'' ja ''[[Väyläalus Linja|Linja]]'' sekä kolme pienempää ''[[Oili-luokan väyläalukset|Oili]]''-luokan väyläalusta. Lisäksi on pienempiä väyläaluksia. Suuret väyläalukset toimivat myös [[Öljyntorjunta-alus|öljyntorjunta-aluksina]].
Aina 1970-luvun loppuun asti, jolloin '''Seili'''-luokka astui palvelukseen, näitä [[merenkulun turvalaite|merenkulun turvalaitteita]] rakentavia ja huoltavia aluksia kutsuttiin nimikkeellä '''tarkastusalus'''. Ne poikkeavat nykyisistä eniten vähäisemmän kansitilansa johdosta, koska hyvin kauan väyliä merkittiin kevyemmillä viitoilla kuin nykyisin.
 
KaikkiSuuret väyläalukset on varustettu raskaalla nosturilla ja välineistöllä raskaiden poijujen huoltoa varten; poijut voidaan painepestä, hiekkapuhaltaa ja maalata merellä tarpeen vaatiessa. KaikkiLisäksi alukset on varustettu toimimaan [[kypäräsukellus|sukeltajien]] [[emälaiva]]na, koska poijujen asentaminen tai nostaminen vaatii sukeltajatyötä. NykyistenLisäksi väyläalustenväyläalukset sukeltajat ovat tähän nimenomaiseen tehtävään palkattuja erikoisammattimiehiä, jotka eivät vanhasta käytännöstä poiketen toimi väliaikojahuolehtivat [[kirvesmieskasuunimajakka|kirvesmiehenkasuunimajakoiden]] tehtävissähuollosta.
Eräs tunnetuimpia näistä on vuoteen 2014 merenmittaajien käytössä ollut Helsingin luotsipiirin tarkastusalus '''Saaristo''' ([[Reposaaren konepaja]] [[1965]]), joka alun perin rakennettiin koealukseksi, jossa testattiin [[Diesels%C3%A4hk%C3%B6inen_voimansiirto|dieselsähkökoneisto]]n puolijohdeohjausta; kokeet onnistuivat yli odotusten, eli dieselsähkön ketterä säädettävyys optimoitui suunniteltua paremmin.
 
== Lähteet ==
'''Saaristo''' toimi aikoinaan myös valtion virallisena edustusaluksena, jolla monet valtiovieraat kuljetettiin ihailemaan Helsingin saaristoa. Sittemmin tämä tehtävä siirrettiin [[jäänmurtaja]] '''[[Urho_%28j%C3%A4%C3%A4nmurtaja%29|Urho]]'''lle.
* [http://www.meritaito.fi meritaito.fi]
 
'''Saaristo'''a pidennettiin talvella [[1979]] [[Navire]]n [[Naantali]]n telakalla keskiosastaan kahdeksan metriä merenmittaustyötä varten.
 
'''Saaristo'''n sisarlaiva '''Suunta''' ([[Rauma-Repola]]n [[Reposaaren konepaja]] [[1975]]) oli viimeinen perinteinen tarkastusalus; se vapautui väyläaluksen työstä vuonna [[1993]], kun [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] [[luotsi]]piiri sai uuden paremmin raskaiden poijujen huoltoon sopivan väyläaluksen; '''Suunta''' muutettiin avomeriluotausalukseksi, koska edellinen sitä työtä tehnyt alus eli '''Tauvo''' saavutti peruskorjausiän; se oli muutenkin käynyt pieneksi ja vanhanaikaiseksi, joten se myytiin yksityiselle, aivan kuten edeltäjänsä mittausalus '''Nautilus'''kin (vuoteen 2012 matkustajalaiva m/s '''Nikolai II''', nykyisin ajokunnoton kahvilalaiva). '''Nautiluksen''' höyrykattilat siirrettiin tarkastusalus'''Turku'''un (nyk. matkustajalaiva [[S/S Ukkopekka| s/s '''Ukkopekka''']]).
 
Molemmat '''Saaristo'''-luokan alukset poistettiin käytöstä ja myytiin yksityisille keväällä 2014 loppuun käytettyinä <ref>LAIVA 3/2013, S. 7 - 8, "Merivoimat myy ja romuttaa aluksiaan"</ref>
 
Kaikki väyläalukset on varustettu raskaalla nosturilla ja välineistöllä raskaiden poijujen huoltoa varten; poijut voidaan painepestä, hiekkapuhaltaa ja maalata merellä tarpeen vaatiessa. Kaikki alukset on varustettu toimimaan [[kypäräsukellus|sukeltajien]] [[emälaiva]]na, koska poijujen asentaminen tai nostaminen vaatii sukeltajatyötä. Nykyisten väyläalusten sukeltajat ovat tähän nimenomaiseen tehtävään palkattuja erikoisammattimiehiä, jotka eivät vanhasta käytännöstä poiketen toimi väliaikoja [[kirvesmies|kirvesmiehen]] tehtävissä.
 
Lisäksi väyläalukset huolehtivat [[kasuunimajakka|kasuunimajakoiden]] huollosta.
 
==Lähteet==
* http://www.finstaship.fi
* Visa Auvinen, toimittanut (1983): Leijonalippu merellä. ISBN 951-95781-1-0.
* Merenkulkulaitoksen toimintakertomukset
* http://www.fma.fi/toiminnot/merikartoitus/mittaus/alukset.html#
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Buoy tenders}}
 
[[Luokka:Laivatyypit]]