Ero sivun ”Pormestari” versioiden välillä

[[Suomi|Suomessa]] pormestari oli perinteisesti niin sanottujen [[Vanhat kaupungit Suomessa|vanhojen kaupunkien]] [[maistraatti|maistraatin]] ja vuosina 1927–1983 [[raastuvanoikeus|raastuvanoikeuden]] puheenjohtaja.<ref>Facta 2001 osa 113 p. 123</ref> [[Ruotsi]]n vallan alaisuudessa kaupunkilaki määräsi, että pormestari johti kaupunkia [[raati|raadin]] kanssa<ref>[http://www.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/pormest.htm Merestä noussut kaupunki,] Kokkola.fi</ref> ''maistraattina''<ref>[http://www.ennenjanyt.net/2006_2/referee/laitinen.html#_edn9 "1600-luvun kaupunkia rakentamassa. Katsaus Turun kaupungin materiaaliseen järjestykseen", ''Ennen ja Nyt'' 2/2006 (verkkojulkaisu), Riitta Laitinen]</ref>. Tietyistä maista puhuttaessa pormestarilla viitataan [[kaupunginjohtaja]]an. [[Ranska]]ssa pormestaria tai kunnanjohtajaa kutsutaan virkanimikkeellä ''määri''. Helsingin kaupunginjohtajalle on ollut tapana myöntää [[ylipormestari|ylipormestarin arvonimi]], mutta hän ei ole pormestari vaan kuntalain mukaiselta asemaltaan kunnanjohtaja. Tampereella ja Pirkkalassa toimii pormestari.

Raatilaitos sekä siihen liittyvät pormestarin ja raatimiehen virkanimikkeet tulivat Ruotsin valtakuntaan [[Saksa]]sta [[1300-luku|1300-luvulla]]. Raadin tehtävä oli hoitaa kaupungin yleistä hallintoa ja taloutta, ylläpitää järjestystä ja jakaa oikeutta. Sen jäseninä istui kaupungin porvareita jotka kantoivat raatimiehen virkanimikettä, ja sen toimintaa johti pormestari. [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] kaupunginlaissa vuodelta [[1349]] raati määrättiin jokaisen Ruotsin valtakunnan kaupungin hallintoelimeksi. Suomalaisista kaupungeista ensimmäinen maininta raadin ja pormestarin olemassaolosta on [[Turku|Turusta]] vuodelta [[1324]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = C. J. Gardberg | Otsikko = Kaupunkilaitos keskiajalla ja uuden ajan alussa | Julkaisu = Suomen kaupunkilaitoksen historia I | Sivu = 32-3432–34 | Julkaisija = Suomen Kaupunkiliitto | Vuosi = 1981 }}</ref>

Pormestarin ja raatimiesten toimenkuvat oli kaupunginlaissa määritelty sangen väljästi. Pormestari johti raadin työskentelyä ja oli vastuussa kaupunginhallinnosta. Virallisia pätevyysvaatimuksia ei pormestareille laissa asetettu.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ilkka Mäntylä | Nimeke = Valitut, ehdollepannut ja nimitetyt – pormestarien vaalit 20 kaupungissa 1720-18081720–1808 | Sivu = 527 | Julkaisija = Suomen Historiallinen Seura | Vuosi = 1981 }}</ref> Kaupunkilain mukaan jokaisella kaupungilla tuli olla kolmekymmentä raatimiestä ja kuusi pormestaria, mutta tätä kyettiin noudattamaan ainoastaan Tukholmassa. Lakia uudistettaessa 1600-luvulla määrä supistettiin 24 raatimieheen ja neljään pormestariin. Käytännössä Turun ja Viipurin kaltaisissa suurissa kaupungeissa oli useita pormestareita, mutta pienemmissä vain yksi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Raimo Ranta | Otsikko = Suurvalta-ajan kaupunkilaitos | Julkaisu = Suomen kaupunkilaitoksen historia I | Sivu = 78-7978–79 | Julkaisija = Suomen Kaupunkiliitto | Vuosi = 1981 }}</ref>

1900-luvun lopulla pormestarin virka lakkautettiin sekä kaupunginhallinnosta että oikeuslaitoksesta; tämä tapahtui osana pyrkimyksiä yhdenmukaistaa kaupunkien ja kuntien hallinto ja oikeudenkäyttö. Vuoden [[1978]] uudella kunnallislailla maistraatit muutettiin valtion viranomaisiksi ja järjestysoikeudet lakkautettiin. Vuonna [[1993]] myös maistraatit lakkautettiin kokonaan, ja samalla hävisivät kunnallispormestarien virat. (Nykyisin maistraatti-nimeä käyttävät entiset valtion rekisteritoimistot.) Samana vuonna tehtiin suuri alioikeusjärjestelmän uudistus, jossa kaupunkien raastuvanoikeudet ja maaseudun kihlakunnanoikeudet korvattiin [[käräjäoikeus|käräjäoikeuksilla]]. Raastuvanoikeuksien päällikkötuomarien käyttämä pormestarin virkanimike hävisi ja käräjäoikeuksien päällikkötuomareista tuli [[laamanni|laamanneja]]. Pormestari-nimikkeen käyttäjiä koski kuitenkin siirtymäaika: esimerkiksi Joensuussa oli vielä pitkään 2000-luvulla pormestarin virkanimikettä käyttänyt tuomari, joka oli alioikeusuudistukseen asti johtanut Joensuun raastuvanoikeutta ja saanut luvan käyttää pormestarin arvonimeä.<ref>OHOI-lehti 4/2007</ref> Tämä johtui käräjäoikeuden tuomareiden nimitysmenettelyä koskevasta laista<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930390 390/1993 Finlex]</ref>.

Elokuun [[2006]] alussa tehtiin [[kuntalaki]]in muutos. Sen seurauksena kunnalla on mahdollisuus valita kahden johtajamallin välillä: [[kunnanjohtaja]] on kuntaan virkasuhteessa, pormestari puolestaan luottamushenkilönä. Vaikkakin toimii [[kunnanhallitus|kunnanhallituksen]] alaisuudessa, pormestari on myös sen puheenjohtaja. Pormestari valitaan valtuuston vaalilla, enintään valtuuston toimikaudeksi.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365] Finlex]</ref>

Tampereen pormestariksi valittiin [[6. syyskuuta]] [[2006]] [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuksen]] [[Timo P. Nieminen]], joka tuli kaupunginvaltuutetuksi [[1973]], kaupunginhallituksen jäseneksi [[1983]] ja sen puheenjohtajaksi [[1995]]. Valinnan teki Tampereen kaupunginvaltuusto äänin 39–28.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Nieminen+valittiin+Tampereen+pormestariksi/1135221456486 "Nieminen valitiin Tampereen pormestariksi", ''Helsingin Sanomat'' 6.9.2006]</ref> Uusi pormestari astui virkaansa [[1. tammikuuta]] [[2007]]. [[Espoo]]ssa on suunniteltu pormestarimallin käyttöönottoa ja käyty siitä keskustelua.<ref>"Espoon byrokraatit kuriin", ''Puoli Kaupunkia'' 10/2006, Seppo Huhta</ref> Tampereen jälkeen toinen Suomen kunta, jossa pormestarimalli otettiin käyttöön, oli [[Pirkkala]]. Pirkkalassa pormestarina helmikuussa 2009 aloittaneesta [[Antero Saksala]]sta tuli myös ensimmäinen toimesta erotettu uuden kuntalain mukainen pormestari maaliskuussa 2010.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/174710.shtml | Nimeke = Pirkkalan kunnanvaltuusto erotti Saksalan äänin 23-1123–11 | Julkaisu = Aamulehti.fi | Ajankohta = 30.3.2010 | Viitattu = 6.4.2010 }}</ref> Yhteiskuntatieteiden tohtori [[Anna-Kaisa Ikonen]] valittiin Tampereen uudeksi pormestariksi [[21. tammikuuta]] [[2013]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/Anna-Kaisa+Ikonen+valittiin+Tampereen+pormestariksi/a1305640204712 | Nimeke = Anna-Kaisa Ikonen valittiin Tampereen pormestariksi | Tekijä = STT | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 21.1.2013 | Viitattu = 21.1.2013 }}</ref>

[[Norja]]ssa pormestari ({{k-no|Ordfører}}) on kunnan korkein luottamushenkilö, jonka valitsee vaaleilla valittu kunnanhallitus ({{k-no|kommunestyret}}) keskuudestaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lovdata.no/all/tl-19920925-107-002.html#9 | Nimeke = Lov om kommuner og fylkeskommuner (kommuneloven)| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Lovdata| Ajankohta = 11.2.2011| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.2.2011 | Kieli = {{no}}}}</ref> Kunnanhallitusten johdossa on toimeenpanokomitea, joka koostuu pormestarista ja kaikkien kunnanhallitukseen kyseisessä kunnassa valittujen puolueryhmien edustajista. [[Oslo]]ssa ja [[Bergen]]issä on poikkeuksellisesti käytössä parlamentaarinen hallintomuoto, eli puoluepohjainen paikallishallinto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.norja.fi/About_Norway/policy/political/local/ | Nimeke = Paikallishallinto| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Norja - virallinen sivusto Suomessa| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Norjan suurlähetystö | Viitattu = 13.2.2011 | Kieli = }}</ref> Pormestari on kunnan ylin poliittinen johtaja, vastakohtana [[rådmann]]-virkamiehelle, joka on kunnan korkein hallinnollinen johtaja.

Vuoden [[2007]] kunnallisvaaleissa 50 kuntaa oli mukana kokeilussa, jossa ordfører valittiin suoralla kansanvaalilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://fil.nrk.no/nyheter/innenriks/valg/val_2007/1.3422886 | Nimeke = Slik stemmer du ved direkte ordførervalg| Tekijä = Laila Ø Bakken| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = fil.nrk.no| Ajankohta = 9.9.2007| Julkaisupaikka = | Julkaisija = NRK| Viitattu = 13.2.2011 | Kieli = {{no}}}}</ref>