Ero sivun ”Harold Macmillan” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w, kh ym |
tarkennus lähteestä ym lähteistystä, kh, w |
||
Rivi 21:
== Ennen pääministeriyttä ==
Macmillan oli kansanedustajana Stocktonin vaalipiirissä 1924–29 ja 1931–45, ja Bromleyn vaalipiirissä 1945–64. Asuntoministerinä ollessaan 1951–54 hän rakennutti 300 000 uutta taloa vuodessa.<ref name = huovinen>Möller, Knud: ”Macmillan, Maurice Harold (1894)”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.) | Nimeke =Maailmanpolitiikan kasvot | Vuosi =1963 | Sivu =119 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Weilin & Göös }}</ref> Tämän jälkeen puolustusministerinä, ulkoministerinä ja valtiovarainministerinä toimineesta Macmillanista tuli pääministeri 1957, kun [[Anthony Eden]] erosi [[Suezin kriisi]]n takia.<ref>[http://www.thehistorychannel.co.uk/site/encyclopedia/article_show/Macmillan_Maurice_Harold_18941986/m0010614.html?from=hotlink The History Channel]</ref>
{{Kesken|mm. toiminta toisessa maailmansodassa, joka johti väitteisiin sotarikollisuudesta}}
==Pääministerikausi==
Macmillanin nimitys Edenin seuraajaksi herätti keskustelua, sillä Macmillan oli kuulunut Suezin sotaretken kannattajiin ja puolusti epäonnistunutta operaatiota myös jälkikäteen. Aluksi hänen toimintaansa pidettiin hapuilevana, mutta Britannian talouden käännyttyä nousuun ja poliittisen vaikutusvallan kasvun myötä Macmillanista alettiin käyttää jopa nimiä ”Super-Mac” ja ”Wonder-Mac”, ja häntä verrattiin valtiomiehenä jopa [[Winston Churchill]]iin.<ref name = huovinen/>
Macmillan keskittyi talousasioihin, ja hänen lähestymistapansa oli pyrkiä korkeaan työllisyyteen, kun taas hänen valtiovarainministeriensä mielestä punnan tukeminen vaati tiukkaa rahapolitiikkaa, joka voisi johtaa työttömyyden nousuun. Macmillan sai kantansa läpi ja tammikuussa 1958 kaikki valtiovarainministerit erosivat.
Macmillan pyrki korjaamaan välejä Yhdysvaltoihin, jotka olivat katkenneet
Macmillan näki myös Eurooppaan lähentymisen arvon ja pyrki [[EEC]]:n jäsenyyteen ja tutkaili [[EFTA]]-jäsenyyttä. Imperiumin suhteen Macmillan jatkoi siirtomaista luopumista, [[Ghana]] ja [[Malesia]] saivat itsenäisyyden 1957, [[Nigeria]] 1960 ja [[Kenia]] 1963. Lähi-idässä brittijoukot kuitenkin säilyttivät asemansa, sotatoimia vaadittiin [[Irak]]issa 1958 ja 1960 ja puuttumista [[Oman]]in asioihin.
Rivi 38 ⟶ 39:
Macmillanilla oli suuri osa Britannian, USA:n ja Neuvostoliiton keskinäisessä Partial Test Ban Treatyssa 1962. Hänen edellinen yrityksensä oli kaatunut Pariisin toukokuun 1960 kokouksen myötä [[Gary Powers]]in alasampumiseen Neuvostoliiton yllä.
Ranskan [[Charles de Gaulle]] esti Britannian jäsenyyden EEC:ssä
Macmillanin suosio kääntyi laskuun 1961 suhdanteiden heikkenemisen myötä.<ref name = huovinen/> Britannian maksutaseongelmat johtivat palkkojen jäädytykseen
Macmillan kieltäytyi aluksi aatelisarvosta ja jätti politiikan syyskuussa 1964. Hän otti kuitenkin vastaan kuningattaren mitalin. Vetäytymisensä jälkeen hän otti paikan suvun kustannusyhtiöstä
Vuonna 1984 hän lopulta hyväksyi aatelisarvon ja sai arvonimen ''Earl of Stockton and Viscount Macmillan of Ovenden''.
|