Ero sivun ”Lallukan taiteilijakoti” versioiden välillä

kh.
p (→‎Lähteet: Katso myös)
(kh.)
[[Tiedosto:Lallukka.jpg|thumb|Lallukan taiteilijakodin rakennus Apollonkatu 13:ssa.]]
'''Lallukan taiteilijakoti''' on kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille tarkoitettu asuin- ja ateljeerakennus [[Helsinki|Helsingin]] [[Etu-Töölö]]ssä Apollonkatu 13:ssa ja Eteläinen Hesperiankatu 14:ssä. Vuonna [[1933]] valmistuneen rakennuksen omistaja ja ylläpitäjä on Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö.
 
== Tausta ==
 
Säätiön perustivat [[Viipuri|viipurilainen]] liikemies, kauppaneuvos [[Juho Lallukka]] ja hänen vaimonsa Maria Lallukka. Vuonna [[1908]] tekemässään keskinäisessä [[testamentti|testamentissa]] Juho ja Maria Lallukka määräsivät, että kummankin puolison kuoltua on pääosalla kuolinpesän omaisuudesta perustettava säätiö, jonka tehtävänä on ylläpitää Helsinkiin perustettavaa taiteilijakotia. Testamentin mukaan säätiön tarkoitus oli turvata taiteilijoiden toimeentulo. Taiteilijatalon tuli olla turvapaikka, jossa taiteilijat olivat arkielämän murheista vapaita luomaan taidetta.
* säveltaiteilijat, 13, asuntoa
 
== Taiteilijakodin entisiä ja nykyisiäarkkitehtuurista asukkaita==
 
Testamentti astui voimaan Maria Lallukan kuoltua 1923. Säätiö osti Helsingin kaupungilta rakentamattoman tontin Apollon kallioilta Etu-Töölöstä. Käytännössä tontti oli lahjoitus, sillä kaupunki ja säätiö sopivat, ettei kauppahintaa tarvitse maksaa niin kauan kuin tontilla toimii taiteilijakoti. Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustetusta taiteilijakodista järjestettiin vuonna 1932 arkkitehtisuunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti [[Gösta Juslen]]. Rakennus valmistui 1933. H-kirjaimen muotoinen rakennus yltää Apollonkadulta korttelin läpi Eteläiselle Hesperiankadulle. Katujen välinen korkeusero on 11 metriä, eli yli kolme asuinkerrosta. [[Funktionalismi|Funktionalistinen]] rakennus on edustava esimerkki 1930-luvun rakennustyylistä. Rakennuksen julkisivu suurine ateljee-ikkunoineen aukeaa [[Hesperian esplanadi]]lle päin. Lallukoiden testamentin muilla lahjoituksilla perustettiin mm. [[Viipurin kirjasto]].
 
== Peruskorjaus ==
 
TaiteilijakotiTaiteilijakotiin on lähivuosina menossatulossa mittavaanmittava remonttiinperuskorjaus, jonka hinnaksi on arvioitu yli kymmenen miljoonaa euroa. RemonttiKorjaus on teknisesti vaativa, sillä talo on suojeltu sekä ulkoa että sisätiloiltaan. Korjauskuluista vastaavat valtio, Helsingin kaupunki sekä taiteilijakotisäätiö kukin kolmanneksen osuudella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/a1389165185028|title=Lallukan taiteilijataloon tulee täysremontti|tekijä=Marja Salmela, Marja|julkaisu=Helsingin Sanomat|Julkaisija=Sanoma Media Finland|ajankohta=9.1.2014|accessdateviitattu=13.3.2014}}</ref> Lisäksi [[Muumi|Muumien]] oikeuksia hallitseva Moomin Characters -yhtiö on luvannut lahjoittaa remonttiinperuskorjaukseen 400 000 euroa. Muumien luojan [[Tove Jansson]]in perhe asui Lallukassa 1930- ja 1940-luvuilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/Muumi-yhti%C3%B6lt%C3%A4+j%C3%A4ttilahjoitus+Lallukan+taiteilijakodin+korjaukseen/a1391049768324|title=Muumi-yhtiöltä jättilahjoitus Lallukan taiteilijakodin korjaukseen|tekijä=Ahola, Suvi Ahola|julkaisu=Helsingin Sanomat|julkaisija=Sanoma Media Finland|ajankohta=30.1.2014|accessdateviitattue=13.3.2014}}</ref>
 
== Muuta aiheesta ==
 
Rakennuksen historiaan liittyy myös aivan oleellisena osanaläheisesti vieressä sijaitseva [[ravintola Elite]], jossa talon taiteilijat ovat viettäneet iltaa kautta vuosikymmenien. KuuluisimpanaKuuluisin heistä oli ehkä [[Tauno Palo]], jolla oli ravintolassa oma kantapöytä, ja hänen peruiltaan ruokalistaan kuuluu edelleen erittäin suosittu Tauno Palon sipulipihvi. Ravintolan pöydissä on kautta vuosikymmenien olleet valkoiset pöytäliinat ja seinillä on edustava kokoelma26 taidettataulun (26taidekokoelma. taulua) joistaTauluista ainakin seuraavat teokset ovat Lallukan kuvataiteilijoiden maalaamia.: V.Hervo ”Stilleben” 1954, P.Lindfors ”Lappi” 1940, T.Mäntynen ”Miehiä” 1982, "joen”Joen rannalla"rannalla” 1986, "kulmakapakka"”Kulmakapakka” 1986 ja M.Visanti ”Väinämöinen ja Aino” 1955, "Lemminkäinen saapuu saaren neitojen luo” 1955 ja ”neitsyt Maria” 1954.
 
== Taiteilijakodin entisiä ja nykyisiä asukkaita ==
{|
|- valign="top"
|}
 
== Katso myös ==
==Taiteilijakodin arkkitehtuurista==
*[[Lallukan talo]]
 
Testamentti astui voimaan Maria Lallukan kuoltua 1923. Säätiö osti Helsingin kaupungilta rakentamattoman tontin Apollon kallioilta Etu-Töölöstä. Käytännössä tontti oli lahjoitus, sillä kaupunki ja säätiö sopivat, ettei kauppahintaa tarvitse maksaa niin kauan kuin tontilla toimii taiteilijakoti. Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustetusta taiteilijakodista järjestettiin vuonna 1932 arkkitehtisuunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti [[Gösta Juslen]]. Rakennus valmistui 1933. H-kirjaimen muotoinen rakennus yltää Apollonkadulta korttelin läpi Eteläiselle Hesperiankadulle. Katujen välinen korkeusero on 11 metriä, eli yli kolme asuinkerrosta. [[Funktionalismi|Funktionalistinen]] rakennus on edustava esimerkki 1930-luvun rakennustyylistä. Rakennuksen julkisivu suurine ateljee-ikkunoineen aukeaa [[Hesperian esplanadi]]lle päin. Lallukoiden testamentin muilla lahjoituksilla perustettiin mm. [[Viipurin kirjasto]].
 
==Remontti==
 
Taiteilijakoti on lähivuosina menossa mittavaan remonttiin, jonka hinnaksi on arvioitu yli kymmenen miljoonaa euroa. Remontti on teknisesti vaativa, sillä talo on suojeltu sekä ulkoa että sisätiloiltaan. Korjauskuluista vastaavat valtio, Helsingin kaupunki sekä taiteilijakotisäätiö kukin kolmanneksen osuudella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/a1389165185028|title=Lallukan taiteilijataloon tulee täysremontti|tekijä=Marja Salmela|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=9.1.2014|accessdate=13.3.2014}}</ref> Lisäksi [[Muumi|Muumien]] oikeuksia hallitseva Moomin Characters -yhtiö on luvannut lahjoittaa remonttiin 400 000 euroa. Muumien luojan [[Tove Jansson]]in perhe asui Lallukassa 1930- ja 1940-luvuilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/Muumi-yhti%C3%B6lt%C3%A4+j%C3%A4ttilahjoitus+Lallukan+taiteilijakodin+korjaukseen/a1391049768324|title=Muumi-yhtiöltä jättilahjoitus Lallukan taiteilijakodin korjaukseen|tekijä=Suvi Ahola|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=30.1.2014|accessdate=13.3.2014}}</ref>
 
==Muuta aiheesta==
 
Rakennuksen historiaan liittyy myös aivan oleellisena osana vieressä sijaitseva [[ravintola Elite]], jossa talon taiteilijat ovat viettäneet iltaa kautta vuosikymmenien. Kuuluisimpana ehkä [[Tauno Palo]], jolla oli ravintolassa oma kantapöytä, ja hänen peruiltaan ruokalistaan kuuluu edelleen erittäin suosittu Tauno Palon sipulipihvi. Ravintolan pöydissä on kautta vuosikymmenien olleet valkoiset pöytäliinat ja seinillä on edustava kokoelma taidetta (26 taulua) joista ainakin seuraavat teokset ovat Lallukan kuvataiteilijoiden maalaamia. V.Hervo ”Stilleben” 1954, P.Lindfors ”Lappi” 1940, T.Mäntynen ”Miehiä” 1982, "joen rannalla" 1986, "kulmakapakka" 1986 ja M.Visanti ”Väinämöinen ja Aino” 1955, "Lemminkäinen saapuu saaren neitojen luo” 1955 ja ”neitsyt Maria” 1954.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
* [http://www.taidekeskussalmela.fi Taidekeskus Salmelan kotisivu]
* [http://www.lallukkasaatio.net Lallukan säätiön kotisivu]
* [http://www.royalravintolat.com Royalravintolat.com]
 
=== Katso myösViitteet ===
{{Viitteet}}
*[[Lallukan talo]]
 
{{coord|60.176446|N|24.925329|E|typeregion:FI-18_type:landmark|display=title}}
 
[[Luokka:Helsingin asuinrakennukset]]
55 026

muokkausta